Paluu tulevaisuuteen

Jyväskylän tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin samoja suuria teemoja kuin kirjastolain uudistamisessakin: saavutettavuus, osallisuus, osaaminen, yhteistyö ja kehittäminen.

Tilastot kartalle!

Päivä aloitettiin maakunnan ajankohtaisilla kuulumisilla. Sekä hankeavustuspäätökset että tilastot ovat valmistuneet ja molempia konkretisoidaan ja elävöitetään visualisoinnilla. Yllätysvieras E. Lounasvuori pääsi tuoreeltaan esittelemään hienoa ja näppärää http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/ -palvelua.

Valmiiden tunnuslukujen lisäksi paljon puhuvia graafisia esityksiä voi luoda myös itse kehittelemistään tunnusluvuista. Näillä sekä erilaisilla karttanäkymillä voi mainiosti värittää ja tiivistää toimintakertomuksia, hankeraportteja, päättäjille suunnattuja infografiikoita. Löykkiöläiset innostuivat mahdollisuuksista!

Puolistrukturoitu epäkonferenssi

Työpajaan oli ennakkoon ehdotettu tusinan verran erikokoisia keskustelunaiheita: ops2016 ja kirjaston ja koulun yhteistyö, monilukutaito, osaamistarpeet, tilankäyttö, poikien lukuharrastus, muistisairaat asiakkaina, omatoimi- ja monitoimikirjastot, erikoisosaamisen hyödyntäminen alueellisesti, aineistojen siirtyminen verkkoon.

IMG_0020Tilaisuudesta reklamoitiin aivan aiheellisesti, ettei ennakkomarkkinoinnista huolimatta ollut kyse epäkonferenssista. Alustajan puheenvuoro oli runsaan tunnin mittainen ja lukuisilla powerpointeilla höystetty (vaikka sama puhuja on kirjoittanut Powerpoint-vapaa vyöhyke -nimisen teoksen). Päivi Jii oli pyrkinyt kokoamaan puheenvuoroonsa näkökulmia ennalta esitettyihin teemoihin ja siten helpottamaan iltapäivän keskustelusessioiden käynnistymistä.

Seuraavissa vastaavissa tilaisuuksissa onkin syytä muistuttaa, että päivä oli ‘puolistrukturoitu epäkonferenssi’, jossa vain osa päivästä toimii alkuperäisen idean mukaan itseohjautuvana asiantuntijoiden ryhmätyöskentelynä. Aiheet on kuitenkin koottu niiltä, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan. Tämä tähtää siihen, että keskustelua käydään ajankohtaisista, arjessa askarruttavista kysymyksistä. Vertaiskeskusteluissa voi jakaa kokemuksia, vinkkejä, kehittää jatkokysymyksiä, sopia asian käsittelystä lähitulevaisuudessa.

Konkurssitaitoja tarvitaan

Tunnin mittaisissa keskustelusessioissa ei isoja kysymyksiä ratkaista, mutta asioiden ytimeen pureuduttiin monessa ryhmässä. Päivän aikana muistutettiin taas siitä, että epäonnistumisistakin on opittavaa – etenkin, jos ne jaetaan naapurien kanssa: älä tee näin.

Konkurssitaitoja ei tarvita talousvaikeuksista toipumiseen, vaan ponnistusten jatkamiseen, kun suunniteltu lopputulos ei ole toteutunut. Kuinka suosta noustaan, miten dokumentoidaan epäonnisemmat vaiheet, millä tavoin käsitellään yhdessä vastoinkäymiset?

Osallistujat totesivat, että muutos on hyväksyttävä pysyväksi olotilaksi. Tarvitaan valmiuksia jatkuvaan kouluttautumiseen, heittäytymiseen, epätäydellisyyden hyväksymiseen. Jos luovumme jostakin tai teemme sataprosenttisen suorituksen sijaan 70-prosenttisella laadulla, kärsiikö asiakkaan saama palvelu? Ellei kärsi, on löytynyt luopumisen paikka. Kaikkia välineitä tai tiedonlähteitä ei enää myöskään voida hallita, mutta asiakkaat voi ottaa avuksi! Tästä pohdinta eteneekin notkeasti toiseen teemaan, osallistamiseen.

Kirjaston ystävät ja satunnaiset kaverit

Ryhmissä mietittiin asiakaskunnan eroja. Eri kohderyhmät vaativat erilaisia osallistamisen tapoja. Asiakkaissa on aktiviisia ja vähemmän aktiivisia, niitä jotka haluavat äänensä kuuluville ja heitä, joiden mielipidettä on hankalampi saada esille. Erilaiset aktivointitavat ovat tarpeen.

Toki kannattaa hyödyntää käyttäjät, jotka sitoutuvat raateihin, mutta paikkansa on myös ajankohtaisten asioiden ympärillä
käytävillä ad hoc -keskusteluilla. Entä kirjaston ystävät, miten heidän kanssaan viestitään ja pidetään keskustelukanavia yllä? Onko kunnassa kahvinkeittäjiä tilaisuuksiin, hyllyjen siistijöitä omatoimikirjastoihin?

Omatoimiset ja monitoimisetIMG_1531

Tuskin missään kunnassa on vältytty omatoimiaukiolojen pohtimiselta. Jos kyse on lisäpalvelusta, suunta on käyttäjän
kannalta hyvä: miksi kokoelmat ja tilat suljettaisiin kuntalaisilta, kun useat kuitenkin käyttävät kirjastoa omatoimisesti jo nyt?

Kun kulunvalvonta- ja turvallisuuskysymykset on ratkottu, suunnittelussa on mietittävä esillepanoa, mahdollisia muutoksia hyllyjärjestykseen, kokoelman käytön helpottamista. Kokoelma- ja muun ammatillisen työn osuus on tarpeen avata myös päättäjille – ja käyttäjille – jottei omatoimiaukiolo näyttäydy pelkkänä säästötoimenpiteenä.

Hengaajat ja läppärityöläiset

Kirjastojen valtti, hiljaisuus, on nykymaailmassa kovaa valuuttaa. Kuitenkin kirjastoissa myös tapahtuu: tehdään ryhmätöitä, hengataan kavereiden kanssa, keskustellaan. Uusien opsien mukaan opiskelevista saattaa kymmenen vuoden kuluessa kasvaa erilaisia kirjastonkäyttäjiä kuin tämänhetkisistä yläkoululaisista. Miten onnistutaan tarjoamaan tilaa kaikkiin tarpeisiin? Samakin käyttäjä saattaa eri aikoina toivoa erilaista äänimaisemaa.

Keskusteluissa todettiin, että kirjaston on ja sen tulee pysyä demokraattisena, turvallisena tilana. Juupas-eipäs-hiljaisuuskeskustelua kannattaakin käydä yhdessä kuntalaisten kanssa: mitä kaivataan ja mihin aikaan.

Mukana oli myös tieteellisten kirjastojen edustajia, joiden kertomasta kävi ilmi, että amk- ja yo-kirjastoissakin viihdytään. Kirjastossa on varmasti mukavaa, jos sohvilla loikoillaan ja säkkituoleissa chillataan.

Jyväskylässä onkin mietitty, kuinka eri kirjastosektoreiden tarjoamat tilat inventoitaisiin ja kuvailtaisiin asiakasystävällisesti. Voisiko verkkoon koota hakemiston, josta löytyy tieto siitä, miten kirjastoa voi käyttää? Minkälaisia työtiloja on tarjolla, missä kopiokoneet, tulostimet, avoimet verkot. Saako yliopiston tai ammattikorkeakoulun kirjastoon mennä?

Opsia ikä kaikki

Uudet opetussuunnitelmien perusteet kiinnostivat, mutta kaikissa kunnissa kirjastolla ei ole tietoa uudistuksen vaiheista. Miten mukaan? Kenen kanssa keskusteluun? Pitääkö kirjaston opettaa arjen taitoja? Kuuluuko kirjastonkäyttö niihin?

Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia yhteisissä keskusteluissa opetustoimen kanssa. Nyt on aika tunkeutua opettajankokouksiin, pirauttaa johtavalle rehtorille, viedä opettajanhuoneen ilmoitustaululle juliste yhteystietoineen ja kysellä, milloin ops-työryhmä kokoontuu!

Jälkikirjoitus

Kiitokset Kannonkosken kirjaston piakkoin eläköityvälle Pekka Termoselle, joka avasi epäkonferenssiosuuden vakuuttavalla salamapuheellaan! Antoisia lukuhetkiä ja vapaavalintaista ajanvietettä toivottaa Löykkiön kirjaston henkilökunta!

Työpajoja ja epäkonfereeraamista

Löykkiöläiset pääsivät viime viikolla matkustamisen makuun siinä määrin, että pää alkaa matkalaisilla olla pyörällä. Kirjastolehden toimituskunnan kokoukseen ei raihnaisen kropan vuoksi voitu osallistua kuin etukäteen aiheita esittämällä, seuraavana maanantaina innokkaat löykkiöläiskirjastonhoitajat jäljittivät kuitenkin jo suhteellisen vetreinä Tappavia tienoita Päivi&Päivi-duon ja tamperelaistoimittaja Simopekka Virkkusen seurassa.  Päivien Almgren ja Jokitalo kirja ilmestyy Turun kirjamessujen alla. (Viikonlopun (29.9.) Aamulehden ja Pohjolan Sanomien liitteessä (ehkä myös Satakunnan Kansan?) Päivit höpsöttelevät salapoliiseina valokuvissa. Etualalla esiintyvä Päivi näyttää erehdyttävästi kärsivän ruuansulatusvaivoista.)

PORVOO SOME 2 23092014Mutta asiaan. Tiistaina Porvoossa käsiteltiin some-välineitä ja kirjaston asiakkaiden osallistamista niiden avulla. Voisiko kirjasto hyödyntää tuhannet #kirjasto-hashtägillä kuvaillut instagram-kuvat (tarkistushetkellä yli 4000 kpl)? Jonkinmoinen merkitys on kirjastolla – paikalla, käsitteellä, laitoksella, palveluilla – ollut täggääjille, mutta mikä? Pääsisikö tähän käsiksi?

Löytyykö asiakkaita, joiden kanssa Pinterestissä voisi koota yhteistä taulua tulevaisuuden kirjastosta, interiööristä tai palveluista? Taipuisiko tumblr-blogialustana vaikkapa tässä blogissa käytettyä wordpressiä suurempaan vuorovaikutukseen liikkuvan kuvan ja animoitujen giffien voimalla? Kysymyksiä virisi, vastausten ilmiintymistä seurataan.

Helsingissä oli keskiviikon aiheena tehokas ja vaivaton viestintä, tällä kertaa Suomen tieteellisen kirjastoseuran hallituksen, työryhmien ja Signum-lehden toimituskunnan jäsenten kesken. Keskustelu virisi vauhdikkaasti ja jäsenet hyötyvät siitä varmasti. Viestintäsuunnitelma vireillä, tiedotus tulossa jäsenten jos ei nyt iholle, niin ainakin lähelle.

Torstaina löykkiöläisedustajamme oli singahtanut jo Rovaniemelle, joulupukin hotelliin, missä maisemat olivat keskiviikko-iltana maineensa mukaiset! Lunta tuprutti arviolta parikymmentä senttiä, seuraavana päivänä sulaessaan lumen tilavuus tuntui huomattavasti laajentuneen. Pohjoisten kirjastojen epäkonferenssi LappiCamp rokkasi lopulta mukavasti, vaikka aiheita ei ennakkoon kovin monta ehdotettukaan. Toisaalta, tapahtui se, mitä epäkonferensseissa parhaimmillaan toivotaankin tapahtuvaksi: ennakkoon ilmoitettu lista teemoista muuntui uuteen uskoon paikan päällä tapahtuneen postit-lappuäänestyksen perusteella.

Ehdolla olivat:

  1. mobiili / e-aineistot / some – miten muuttavat palvelua kirjastotilassa, entä verkkopalveluita?
  2. tiedottaminen ja some-välineet: miten luodaan optimaalinen yhdistelmä (tämä muotoutui ehdolle paikan päällä)
  3. hakeutuva kirjastotyö ja popup-kirjastot, erityisryhmille (erityisesti ennakkoon otettiin esille pitkäaikaistyöttömät – tai pohjoisen sesonkityöläiset)  ja muillekin – kenelle, miksi, miten?
  4. omatoimikirjastot ja itsepalveluaukiolot – kuinka ammattitaito esiin?
  5. hiljaisuus ja toiminta, maker spacet, hacklabit, tekemällä oppiminen ja värkkääminen kirjastoissa – miksi ja miten?
  6. uudet opsit, monilukutaito ja mediakasvatus, koulun ja kirjaston yhteistyö – kirjaston rooli, yhteistyön muodot ja perustelut?
  7. saamelaisalueen kuntien kirjastotyön tulevaisuus; Jutaavan kirjastotyön hankkeen haasteet (osallistuijien ennakkoon ehdottama)
  8. kuinka tehdään mahdolliseksi kaikkien työntekijöiden ja ammattiryhmien osallistuminen suunnitteluun ja kehittämiseen; minkälaisia rakenteita / työtapoja / kokouksia tai niitä vastaavia muotoja tarvitaan, miten ne järjestetään niin, ettei puhuminen, ideointi, dokumentointi tai mikään vaihe ole aina samojen vastuulla tai hallussa? (osallistujien ennakkoon ehdottama)

laput värkkäys työkalutÄänestyksen perusteella seuraavaa kertaa jäivät odottamaan aiheet 5., 7. ja 8. Kaikkia muita ennätettiin tavalla tai toisella käsitellä ensin pienissä ryhmissä, sitten yhdessä lyhyesti purkaen.

Tässä muutama lyhyt kommentti päivän keskusteluista:

Omatoimikirjastot, itsepalvelu. Miten ammattitaidon ja henkilökunnan tarve saadaan esiin? 

Poimintoja keskusteluista:

-Päättäjät JA media keskustelemaan: mitä ovat kirjaston palvelut?

-Kannonkoskella kysely päättäjille: mistä kirjastopalvelusta olisit valmis luopumaan?

-Kenen palvelu? Asiakkaiden ajankäytön erot, kun kohderyhmät pirstoutuvat pienemmiksi?

Uudet opsit – kirjaston rooli. Yhteistyön muodot 

Poimintoja keskusteluista:

-Käytännön yhteistyötä tehdään, kuinka saadaan näkyväksi ja päättäjien tietoon – jotta resursseja?

-Hyviä käytäntöjä on alueella, niiden jakaminen

E-aineistot / some / verkko. Mitä tapahtuu? Mitä tavoitellaan? / Tiedottaminen – some – muut välineet. Optimaalinen yhdistelmä? 

Poimintoja keskusteluista:

-Vertaisopastus! Hyödyntäkää kirjastossa olevaa osaamista

-Tabletit kaikille, tabletit asiakaskoneiksi (kuten joissakin kirjastoautoissa)

-Keskustelun paikka kirjastossa: mitä käytössä, kenen vastuulla, kenellä päivitysoikeudet ja tunnukset, mistä kerrotaan, kuinka usein, missä välineissä, tavoitteet ja käytännöt kaikkien tietoon

-Asiakaspalaute somesta, asiakkaiden kuuntelu, kirjastoaiheisten keskustelujen ja mainintojen tarkkailu (twitter, instagram, foursquare jne.)

Hakeutuva kirjastotyö + popup –kirjastot / eri kohderyhmät. Mikä tarpeen? Miten tavoitetaan? / Työttömät kohderyhmänä

Poimintoja keskusteluista:

-Miten puhutellaan kohderyhmiä: ei “tervetuloa lukupiiriin kaikki syrjäytymisvaarassa olevat”

-Lohiveneeseen lukemaan, uimarannalle, festareille, torille. Pysyvät pisteet: kahvilat, ostoskeskukset?

-Urheileville pojille lukevia esikuvia valmentajista – seurat ja joukkueet mukaan (näistä benchmarking-esimerkkejä olemassa meillä ja esim. Ruotsissa: http://www.kulturradet.se/sv/Lasframjande/Idrott/Lasprojekt-pa-gang/ )

****

Mikään koulutuspäivä, epä- tai ei, ei ole täydellinen ilman kahvia ja pullaa. Sitä tässä:

pulla