Ruokakaupasta keittiöksi: mitä yhteistä amerikkalaiskollegoiden kanssa?

IMG_2363Parin vuoden takaisessa nuortenkirjastotyötä USA:ssa käsittelevässä raportissa (1) todetaan, että siinä missä kirjastot ennen olivat ruokakauppoja, nyt niiden on muunnuttava keittiöiksi ja lisättävä soppaan uusia aineksia.

Kirjasto ei ole vain varasto ja logistiikkalaitos, vaan aktiivinen yhteistyökumppani ja toimija, joka opettaa – yhdessä koulujen, yhdistysten, paikallisten aktiivien kanssa – robottien värkkäämistä, mobiilipelien pelaamista ja suunnittelua, ohjelmointia ja tietenkin lukemista.

Ajatus ei ole vieras meilläkään, arkipäivää monessa kirjastossa, mutta amerikkalainen vertauskuva ehkä helpottaa työpajatoimintojen perustelua.

Lisää yhteistä tarttumapintaa nykyprobelmatiikasta löytyy, kun The Guardianin Public Leaders Network -blogissa American Library Associationin Larra Clark kirjoittaa e-aineistojen tarjonnasta (2). Pohdinta kirjallisuuskentän ekosysteemistä on tuttua myös meidän oloistamme: kirjailijat, kustantajat, jakelijat, lukijat ja kirjakaupat elävät muuttuvassa maailmassa, jossa toimijoiden roolit sekoittuvat.

Lukijat julkaisevat omakustanteita, verkossa kirjoitetaan Wattpadin kaltaisissa yhteisöllisissä palveluissa, joista joskus ponnistaa Dimily– ja Diminy -kirjojen tekijöiden kaltaisia Estelle Maskame -ilmiöitä, kirjakaupat myös lainaavat (taas?!) kirjoja, verkkokirjakaupat avaavat fyysisiä tiloja, perinteiset ketjut myyvät kirjoja verkossa. Mikä on kirjastojen rooli? Toimijoiden yhteistyö on tarpeen ja sitähän kotimaisissa hankkeissa onkin edistetty.

Yhteisöllinen lähikirjastoajattelu ei ole Yhdysvalloissa eikä Suomessakaan enää uusinta uutta, mutta ajattelusta on edelleen ammennettavaa. Clarkin tekstissä todetaan kirjastojen olevan oman toimintaympäristönsä ja palvelualueensa yhteisöllisiä keskuksia, jotka yhdistävät toimijoita; ne järjestävät verkostoitumistilaisuuksia ja tarjoavat aloitteleville pienyrittäjille työtiloja. Kirjastot halutaan nähdä oman lähiyhteisönsä ongelmanratkaisijoina: ne tuntevat alueen toimijat, tarjoavat tiloja, aineistoja, tilaisuuksia, kohtaamisia.

Meidän oloissamme tulee helposti ajateltua, että lähes jokaisella on verkkoyhteydet ja tarvittavat laitteet kotonaan, mutta eihän se näin vielä ole. Kirjastoon tullaan myös verkon ja välineiden vuoksi ja etenkin henkilökunnan ja opastuksen takia.

Amerikkalaistyylinen työnhaun opastus, pankkipalveluiden käytön tai ”taloudellisen lukutaidon” (oman talouden pyörittämisen ja hallinnan) opettaminen ei tunnu olevan suomalaiskirjastojen tehtävä (ja sitä varten toki onkin muita julkisia ja yksityisiä palveluita), mutta yhteistyötä TE-keskusten ja pankkien kanssa sen sijaan voisi lisätä ja laajentaa.

Samaan aikaan ALA kampanjoi levittääkseen tietoa kirjastojen palveluista, merkityksestä ja vaikuttavuudesta otsikolla ”Libraries Transform Lives” (3). Kampanja tarjoaa kirjastoille aineistoja viestintään, vinkkejä asiakkaiden osallistamiseen, ideoita markkinointiin. ilovelibraries.org -sivustolla käyttäjät voivat kertoa, kuinka kirjasto on muuttanut heidän elämäänsä. Kuulostaako tutulta? Ai niin, Kirjastoseurahan julkaisi kuusitoista vuotta sitten “Kirjasto muutti elämäni” -nimisen kirjan, johon koottiin käyttäjien tarinoita.

Kyllä benchmarkkaus ja kirjastomaailman kehityksen seuraaminen kuitenkin kannattaa, vaikka kärkijoukoissa omalla alalla olemmekin. Ulkomaalaistaustaisten, maahanmuuttajien ja vähemmistökielisten palveluista voimme ottaa oppia maista, joissa väestö on pitkään ollut Suomen oloja heterogeenisempi; myöskin normikriittinen, moninaisuuden huomioiva työtapa on pitempään ollut puheena niin Yhdysvalloissa kuin naapuri-Ruotsissakin.

PS. Tämän amerikkalaiset muuten tekevät hyvin: tarinoiden käyttäminen markkinoinnissa ja viestinnässä. Mitä tahansa dataa valaisee monin verroin havainnollisemmin asianomaisen käyttäjän kertomus. Kun John avautuu kameralle kirjaston osuudesta uuden panimonsa mainostamisessa, 3D-printterin ja makerspace-tilojen merkitys aloittelevien pk-yritysten palveluna käy selväksi <https://www.facebook.com/AmericanLibraryAssociation/videos/10154095389649771/>

****************

(1) The Future of library services for and with teens: A Call for action. Young Adult Library Services Association, 2014.http://www.ala.org/yaforum/sites/ala.org.yaforum/files/content/YALSA_nationalforum_Final_web_0.pdf

(2) Larra Clark: How US libraries are becoming community problem solvers. The Guardian. 26.3.2016 http://www.theguardian.com/local-government-network/2014/mar/26/libraries-us-digital-community-problem-solvers

(3) Libraries Transform Lives http://www.5minlib.com/2016/03/does-your-library-transform-lives.html?m=1

Mainokset

Tiks kiinni

Viime viikkoina tieteellisten kirjastojen sfääristä on kantautunut uudenlaisia uutisia, tosin sellaisia, joita on ennustettu tulevaksi jo aiemmin. Vuoden alussa kaksi NASAn kirjastoa siirtyy ei sentään ajasta ikuisuuteen, mutta fyysisestä ulottuvuudesta virtuaaliseen.Vastaavan liikkeen tekee myös The William H. Welch Medical Library Johns Hopkins -yliopistossa, samaan aikaan.

Kyseiset kirjastot toimivat aloilla, joilla aineisto on saatavana elektronisessa muodossa. Budjetit ovat kireällä ja kävijämäärät kirjaston tiloissa laskeneet. Johtopäätös on näissä olosuhteissa ymmärrettävä: Nasalla e-aineistojen käyttö on noussut vuodessa yli sadalla prosentilla, kävijämäärät menevät vastakkaiseen suuntaan.

Yleisten kirjastojen tilanne on toisenlainen niin aineistotarjonnan kuin tilojen käytönkin suhteen, varmasti vielä pitkään. Onhan?

http://www.thedigitalshift.com/2011/10/research/major-medical-library-closing-its-doors-to-patrons-and-moving-to-digital-model/

http://www.thedigitalshift.com/2011/11/ebooks/two-libraries-at-nasa-center-to-close-and-go-all-electronic/

PS. Meinasi tyystin unohtua: esimerkeissä kirjastot ovat edelleen tarpeellinen toimija aineistojen hankkijoina, esillepanijoina, käytön mahdollistajina, järjestäjinä ja kuvailijoina.

Muita rooleja verkkomaailmassa ovat aineistojen markkinointi, käyttökoulutus ja kaikkinaisten lukutaitojen vahvistaminen.

Kirjasto muodostaa kokoelman, jonka se tarjoaa mahdollisimman näppärästi ja osuvasti asiakkaan käyttöön, opastaen.