Luukku 7. Melua ja melskettä, rauhaa ja hiljaisuutta

Kaikki kirjastolaiset varmasti tunnistavat pohdinnan siitä, miten yhdistää erilaiset kirjaston käyttötarkoitukset.

Miten saman katon alla saadaan toteutettua sekä hiljainen kirjasto että läksyhelpit, novellikoukut, kirjailijavierailut ja monet muut tapahtumat ja toiminnot, joihin liittyy menoa ja meininkiä.

Eri käyttäjäryhmien odotukset ja tarpeet voivat olla äänimaiseman suhteen vastakkaisia ja toisaalta yksi ja samakin asiakas kaipaa eri aikoina volyymiltään ja ääniltään erilaista tilaa.

Yleisten kirjastojen muuttuva äänimaisema -hankkeen loppuraportti on mielenkiintoista kaikkia kirjastoammattilaisia ja kirjaston käyttäjiä koskevaa asiaa. Hankkeessa on tutkittu kirjastojen olemassaolevia äänimaisemia, joista on myös kuultavissa otteita soundcloud-palvelussa. Lisäksi on kartoitettu, mitä asiakkaat kirjaston äänimaisemalta toivovat: miltä unelmien kirjasto kuulostaa. Kuten Tuula Haavisto esipuheessa toteaa, raportti sisältää myös käytännöllisen niksipirkka-osaston, jossa erilaisten kirjastilojen akustisia ongelmia ratkotaan.

Raportissa listataan tyypillisimmät viisi ongelmakohtaa kirjastotilojen akustiikassa:

1. Äänten leviäminen kirjastotilassa: erityisesti lasten ja nuorten äänet kuuluvat kokotilassa
2. Äänten kuuluminen kerroksesta toiseen
3. Taustaäänitaso, joka liian alhaisena ei häivytä häiritseviä ääniä
4. Kaiunta ja erityisesti kirjastosalien häiritsevä jälkikaiunta
5. Erilaisten tilojen (työskentelytilat, tapahtumatilat) puutteellinen ääneneristys

Raportissa tarkastellaan erikseen ratkaisuja palvelualueiden, kirjastosalin, lasten- ja nuortenosastojen ja pelinurkkien sekä tapahtumatilojen suunnitteluun ja tuunaamiseen.

Löykkiöläisten syvällisempi tutustuminen aineistoon on vielä kesken, mutta tässä ensimmäisiä huomioita:

• Suunniteltu äänimaisema on parempi kuin sivutuotteena muodostunut.

”Toimivaa äänimaisemaa ei huomata, mutta äänimaiseman puutteet eivät jää kuulematta.”

• Äänimaisema muodostuu myös siitä, miten koneiden piippauksiin, laitteiden huminaan, askelten kopinaan ja puheensorinaan suhtaudutaan: ”Nuorten äänet tulkitaan nopeasta epätoivotuksi ääneksi eli meluksi samalla kun pienten lasten ääniä pidetään usein hyväksyttävinä.”

• Hankkeessa tehdyn asiakaskyselyn perusteella painottui kirjaston merkitys rauhallisena työskentelytilana, perinteisen kirjastonkäytön lisäksi. ”Muualla Suomessa pidetään tärkeämpänä mahdollisuutta tavata ihmisiä, viettää aikaa ja tapahtumia kuin pääkaupunkiseudulla.” Ratkaisut myös akustisiin kysymyksiin ovatkin erilaisia eri kokoisissa, erilaisissa kirjastotiloissa ja eri puolilla maata.

Löykkiössäkin on huomattu, että kirjasto voi parhaimmillaan toimia elvyttävänä tilana, jossa käynti ”rentouttaa ja auttaa palautumaan, keräämään voimia.”

Yleisten kirjastojen muuttuva äänimaisema / Helsingin kaupunginkirjasto. Teksti: Harri Sahavirta

Luukku 4: User experience in libraries

Luukusta neljä paljastuu Andy Priestnerin ja Matt Borgin toimittama User experience in libraries: applying ehtnography and human-cenrtred design (Routledge, 2016)

We are not our users!

Tämä joulukalenterivalinta valottaa käyttäjäkokemuksen suunnittelua ja tutkimusta. Keskiössä ovat etnografiset menetelmät, käytettävyysasiat ja palvelumuotoilun ajatukset.

Kuten usein tavataan vastaavissa yhteyksissä muistuttaa, myös UX in Libraries -kirjan esipuheessa todetaan, että we are not our users. Tässä on tärkein syy käyttäjälähtöiseen suunnitteluun: tarvimme asiakasymmärrystä.

Mutu-tuntumamme ei myöskään aina ole niin ajantasaista kuin haluaisimme uskoa. Kyselyt ja tilastot eivät riitä kertomaan, miten palvelut vaikuttavat, miltä ne tuntuvat, kuinka sujuvasti ne toimivat.

Numerot eivät riitä

Kävijämäärästä ei voi päätellä, oliko käynneistä hyötyä. Kyselyssä ei aina kerrota, miten todella on toimittu, vaan mitä oletetaan oikeaksi. Tai sitten käyttäjä ei vaan itsekään muista, miten palvelua on tullut käyttäneeksi.

On toki mukavaa, että kirjastoista tykätään, mutta tykkäämiseen saattaa riittää ajatus kirjastojen myönteisestä merkityksestä.

Jos kyselyn vastaaja pitää kirjaston ideaa tärkeänä, haluaa kannattaa kirjastolaitoksen ylläpitämistä ja on tyytyväinen nykytilanteeseen, hän vastaa, että kyllä, kirjaston palvelu on erinomaista ja kyllä, kirjasto on tärkeä laitos.

Feilaa ja opi

UX in Libraries -artikkelikokoelmassa esitellään onnistuneita – ja pieleen menneitä – hankkeita, joissa on kuultu käyttäjiä, osallistettu asiakkaita, tarkkailtu ja havainnoitu kirjastossa asioivia opiskelijoita. Olennaista on myös käyttöympäristön ja -kontekstin huomioiminen.

Yksi artikkeleista esittelee brittiläisen taskukirjastohankkeen, jossa ei päästy puusta pitkään eikä varsinkaan siihen, mihin pyrittiin. Artikkeli pohtii miksi. Vaikka hanke feilasi, johtopäätökset auttoivat eteenpäin: käyttäjien motiivit, tarpeet ja tavoitteet on selvitettävä ja ymmärrettävä ennen palvelun lanseeraamista.

Etnografista tilasuunnittelua

Kiinnostavia olivat myös hankkeet, joissa kartoitettiin ja tarkasteltiin opiskelijoiden informaalin oppimisen tiloja erityisesti kampuksen kirjastoissa. Joukko opiskelijoita haastateltiin ja ohjeistettiin kuvaamaan paikkoja, joissa he opiskelivat. Käyttäjille merkitykselliset tilat ja käyttötavat, arkiset ympäristöt ja jokapäiväiset käyttökontekstit pyrittiin etnografisin menetelmin saamaan selville.

Osallistujille jaettiin kampuksen kartat, joihin he merkitsivät liikkeensä tiettyinä viikonpäivinä. Toisessa vastaavassa hankkeessa opiskelijat ohjeistettiin piirtämään karttaan palvelupolkunsa.

Tilojen käyttöä tarkasteltiin monelta kantilta: työskenneltiinkö niissä yhdessä, missä ja milloin opiskeltiin yksin, missä käytettiin tietokoneita, missä opastus oli tarpeen ja minkälainen äänimaailma soveltui eri käyttötarkoituksiin jne.

Sama opiskelija hakeutui eri tilanteissa eri tyyppisiin tiloihin. Selvää oli, että ilman kahvia ja eväitä monet viihtyisät ja toimivat tilat jäävät vajaakäytölle.

Kerättyjen tietojen perusteella tiloja kehitettiin opiskelijoiden tarpeisiin ja monet kirjastot jaettiin erilaisiin vyöhykkeisiin.

Kirjan hankkeissa hyödynnetään palvelupolkujen kuvaamista, valokuvia, tarinnallistamista, ovensuuhaastatteluja, havainnointia, empatiakarttoja ja erilaisia käytettävyystestejä. Jokaisesta artikkelista löytää ajattelemisen aihetta ja vinkkejä käytäntöön!