Tag Archives: e-kirjat

Ruokakaupasta keittiöksi: mitä yhteistä amerikkalaiskollegoiden kanssa?

21 Apr

IMG_2363Parin vuoden takaisessa nuortenkirjastotyötä USA:ssa käsittelevässä raportissa (1) todetaan, että siinä missä kirjastot ennen olivat ruokakauppoja, nyt niiden on muunnuttava keittiöiksi ja lisättävä soppaan uusia aineksia.

Kirjasto ei ole vain varasto ja logistiikkalaitos, vaan aktiivinen yhteistyökumppani ja toimija, joka opettaa – yhdessä koulujen, yhdistysten, paikallisten aktiivien kanssa – robottien värkkäämistä, mobiilipelien pelaamista ja suunnittelua, ohjelmointia ja tietenkin lukemista.

Ajatus ei ole vieras meilläkään, arkipäivää monessa kirjastossa, mutta amerikkalainen vertauskuva ehkä helpottaa työpajatoimintojen perustelua.

Lisää yhteistä tarttumapintaa nykyprobelmatiikasta löytyy, kun The Guardianin Public Leaders Network -blogissa American Library Associationin Larra Clark kirjoittaa e-aineistojen tarjonnasta (2). Pohdinta kirjallisuuskentän ekosysteemistä on tuttua myös meidän oloistamme: kirjailijat, kustantajat, jakelijat, lukijat ja kirjakaupat elävät muuttuvassa maailmassa, jossa toimijoiden roolit sekoittuvat.

Lukijat julkaisevat omakustanteita, verkossa kirjoitetaan Wattpadin kaltaisissa yhteisöllisissä palveluissa, joista joskus ponnistaa Dimily– ja Diminy -kirjojen tekijöiden kaltaisia Estelle Maskame -ilmiöitä, kirjakaupat myös lainaavat (taas?!) kirjoja, verkkokirjakaupat avaavat fyysisiä tiloja, perinteiset ketjut myyvät kirjoja verkossa. Mikä on kirjastojen rooli? Toimijoiden yhteistyö on tarpeen ja sitähän kotimaisissa hankkeissa onkin edistetty.

Yhteisöllinen lähikirjastoajattelu ei ole Yhdysvalloissa eikä Suomessakaan enää uusinta uutta, mutta ajattelusta on edelleen ammennettavaa. Clarkin tekstissä todetaan kirjastojen olevan oman toimintaympäristönsä ja palvelualueensa yhteisöllisiä keskuksia, jotka yhdistävät toimijoita; ne järjestävät verkostoitumistilaisuuksia ja tarjoavat aloitteleville pienyrittäjille työtiloja. Kirjastot halutaan nähdä oman lähiyhteisönsä ongelmanratkaisijoina: ne tuntevat alueen toimijat, tarjoavat tiloja, aineistoja, tilaisuuksia, kohtaamisia.

Meidän oloissamme tulee helposti ajateltua, että lähes jokaisella on verkkoyhteydet ja tarvittavat laitteet kotonaan, mutta eihän se näin vielä ole. Kirjastoon tullaan myös verkon ja välineiden vuoksi ja etenkin henkilökunnan ja opastuksen takia.

Amerikkalaistyylinen työnhaun opastus, pankkipalveluiden käytön tai ”taloudellisen lukutaidon” (oman talouden pyörittämisen ja hallinnan) opettaminen ei tunnu olevan suomalaiskirjastojen tehtävä (ja sitä varten toki onkin muita julkisia ja yksityisiä palveluita), mutta yhteistyötä TE-keskusten ja pankkien kanssa sen sijaan voisi lisätä ja laajentaa.

Samaan aikaan ALA kampanjoi levittääkseen tietoa kirjastojen palveluista, merkityksestä ja vaikuttavuudesta otsikolla ”Libraries Transform Lives” (3). Kampanja tarjoaa kirjastoille aineistoja viestintään, vinkkejä asiakkaiden osallistamiseen, ideoita markkinointiin. ilovelibraries.org -sivustolla käyttäjät voivat kertoa, kuinka kirjasto on muuttanut heidän elämäänsä. Kuulostaako tutulta? Ai niin, Kirjastoseurahan julkaisi kuusitoista vuotta sitten “Kirjasto muutti elämäni” -nimisen kirjan, johon koottiin käyttäjien tarinoita.

Kyllä benchmarkkaus ja kirjastomaailman kehityksen seuraaminen kuitenkin kannattaa, vaikka kärkijoukoissa omalla alalla olemmekin. Ulkomaalaistaustaisten, maahanmuuttajien ja vähemmistökielisten palveluista voimme ottaa oppia maista, joissa väestö on pitkään ollut Suomen oloja heterogeenisempi; myöskin normikriittinen, moninaisuuden huomioiva työtapa on pitempään ollut puheena niin Yhdysvalloissa kuin naapuri-Ruotsissakin.

PS. Tämän amerikkalaiset muuten tekevät hyvin: tarinoiden käyttäminen markkinoinnissa ja viestinnässä. Mitä tahansa dataa valaisee monin verroin havainnollisemmin asianomaisen käyttäjän kertomus. Kun John avautuu kameralle kirjaston osuudesta uuden panimonsa mainostamisessa, 3D-printterin ja makerspace-tilojen merkitys aloittelevien pk-yritysten palveluna käy selväksi <https://www.facebook.com/AmericanLibraryAssociation/videos/10154095389649771/>

****************

(1) The Future of library services for and with teens: A Call for action. Young Adult Library Services Association, 2014.http://www.ala.org/yaforum/sites/ala.org.yaforum/files/content/YALSA_nationalforum_Final_web_0.pdf

(2) Larra Clark: How US libraries are becoming community problem solvers. The Guardian. 26.3.2016 http://www.theguardian.com/local-government-network/2014/mar/26/libraries-us-digital-community-problem-solvers

(3) Libraries Transform Lives http://www.5minlib.com/2016/03/does-your-library-transform-lives.html?m=1

Keksi uudelleen. Osa: kirjakauppa

24 Apr

Mikä on tilava, ilmava, kirjahyllyillä reunustettu, e-maailman sukupuuton partaalle ahtauttama uhanalainen tila, joka tarjoaa niin kaunoa, tietoa, painettua ja e-aineistoa, verkossa ja lähipalveluna? 

Kun ostaa junalukemiseksi Intelligent life -nimisen lehden, tuntee heti nousseensa Anna- ja Amelia -sfääreistä sananmukaisesti älykköelämään. Konkreettisenä yllykkeenä The Economistin julkaiseman tämänkertaisen numeron hankintaan toimi kannen otsikko Let’s reinvent the bookshop. Juttu teki lehdestä hintansa väärtin (9 €).

Eloonjäämissuunnitelmat

SJKsatuluolaIntelligent Life antoi neljälle suunnittelutoimistolle saman briiffauksen: piirtäkää 100 000 punnalla toteutettava indie-kirjakauppa, jonka molemmat kaksi kerrosta ovat pinta-alaltaan 1000 neliöjalkaa. Tarjolle on saatava printtiä ja e-aineistoa, tietopuolista ja kaunokirjallisuutta. Putiikki sijaitsee keskimääräisellä eurooppalaiskauppakadulla.
Tuloksena oli sohvanurkkauksia, seisaaltaan helposti selattavia kirjavalikoimia, ääntä eristäviä pallotuoleja, tapahtumatoreja ja näyttämöitä, erilaisiin toimintoihin perustuvia vyöhykkeitä, lattiasta kattoon ulottuvia hyllyseinämiä, vaihtuvia teemavalikoimia, kirjojen sisältöihin liittyvää muuta (myytävää) rekvisiittaa, kosketusnäyttötekniikkaan perustuvia paneeleita ja kokonaisia seiniä, pokkariautomaatteja, kahviloita.
Tuloksena ei ollut: tiskejä, kassakoneita, kieltotauluja.
Muistuttaa hämmentävästi sitä toista kirjojen ja sisältöjen tallennus- ja jakelupaikkaa, kirjastoa.

Kysy mitä tahansa

Kademieli markkinoinnin ja palstatilan suhteen iski, kun jutussa esiteltiin harjoitukseen osallistuvan Gensler-toimiston kymmenen vuoden takaista konseptia Lontoon Regent Streetin Apple Storelle. Liiketila teki historiaa poistamalla palvelutiskit, asettamalla tuotteet ilmavasti esille, palkkaamalla asiantuntevaa henkilökuntaa, jolta ”voi kysyä mitä tahansa”.
Genslerin näkemys indie-kirjakaupan pelastavasta mallista on kaikkien mahdollisten kirjallisten tarpeiden ennakointi.
”From grabbing a paperback or download, to relaxed browsing, personally tailored reading-lists, self-publishing, book clubs, author events and even an enhanced experience of reading a book in the bookish equivalent of a flotation tank.”

Toimittaja on ihastuksessta soikeana Genslerin suunnittelijan Owain Robertsin omaperäisten ideoiden edessä. Liikkeen ulkoseinä on kosketusnäyttö, jota näpäyttämällä voi QR-koodien avulla ladata e-kirjoja. ”The choice could be infinite – ’the whole catalogue of the British Library’, said Roberts.”

Tiskivuorot historiaan

Artikkeli on paitsi yhdeksän euron, myös lukemisen arvoinen. Se sisältää paljon kirjastoihin sovellettavaa – ja paljon kirjastoista lainattua.

Kun kirjastoissa keskustellaan jalkautuvasta asiakaspalvelusta, kaikki IL-lehden tilaamat suunnitelmat perustuvat pienten kannettavien maksupäätteiden käyttöön. Henkilökunnalla ei ole työpisteitä, tiskejä tai kassakoneita.

Vaan mihin laskea ne lainattavien aineistojen pinot kirjasto-oloissa? Jos näistä piirustuksista otetaan mallia, keskelle salia on sijoitettu seisomakorkeudella toimivia pöytiä, joilla kirjoja voi selailla. Toiminee myös laskutilana.

E-rintamalta uutta

14 Mar

Kaikenlaista tapahtuu e-kirjojen ihmeellisessä maailmassa. Suomessa asiat etenevät kirjastojen, kustantajien ja välittäjien yhteisten hankkeiden ja kokeilujen kautta, maailmalla e-kirjat rantautuvat supermarketteihin ja kuluttajien tavarakoreihin.

Briteissä The Office for National Statistics (ONS) on lisännyt kuluttajahintaindeksin perustana toimivaan tavarakoriin e-kirjat. Jo ennestään korissa on mukana kova- ja pehmeäkantista kaunoa ja tietoa, lapsille ja aikuisille. Muutakin uutta koriin pääsi: mustikat ja valkoinen rommi korvasivat ehkä korista poistetun skumppapullon ja salaattikerän. Mistä mahtavat nämä muutokset kertoa?

Kantele-kisu ihmettelee, miten kirjahyllyn käy, jos marketitkin myyvät vain e-kirjoja.

Kantele-kisu ihmettelee, miten kirjahyllyn käy, jos marketitkin myyvät vain e-kirjoja.

Iso-Britannian supermarket-ketjut Sainsbury’s ja Tesco pyrkivät e-kirjamarkkinoille. Tesco on napannut Facebookin palkkalistoilta Gavin Sathianathanin vauhdittamaan e-kirjamyyntiään. E-kirjat tulevat saataville Tescon Blinkbox-palveluun, joka nyt tarjoaa elokuvia ja tv-ohjelmia Netflixin ja Viaplayn tapaan. E-kirjat muodostavat jatkossa palvelun blinkboxbooks-kanavan.

Sainsbury’s on kampanjoinut oman e-kirjakauppansa puolesta paitsi ketjun verkkosivuilla myös liikkeissä – ja mikäpä on markkinoidessa, kun firmalla on yli 20 miljoonaa vakituista asiakasta.

Englannissa siis vähittäiskauppa uskoo e-kirjaan. Jännittävää seurata, miten kakku jaetaan.

 

 

Amazonin jäljillä

21 Feb

Amazonin käyttöliittymä mainittiin etenkin jokunen vuosi sitten usein, kun keskusteltiin kirjastojärjestelmien kehittämisestä. Käyttäjiä, kuten myös löykkiöläisiä, ovat jo vuosia palvelleet näppärät toiminnot, jotka suosittelevat aiemmin ostetun kaltaisia teoksia, vinkkaavat mitä muuta saman kirjan tai elokuvan tilanneet hankkivat tai muistavat, mitä hakusession (tai edellisen) kuluessa tulikaan selailluksi.2012-11-06 18.41.56

Viime aikoina Amazonin kautta on voinut hankkia myös käytettyjä kirjoja kohtuuhintaan, nimekkeestä riippuen. Vaikka postimaksu muodostaisi valtaosan hinnasta, muutama dollari ammattikirjallisuudesta on tuntunut kohtuulliselta. Arviot kirjojen kunnosta ovat myös pitäneet paikkaansa.

Uusia uutisia kuulee tämän tästä: Amazon myy e-kirjoja, Amazon vuokraa e-kirjoja, Amazon kustantaa. Nyt Amazon on patentoinut käytettyjen e-kirjojen tarjoamistavan, tai tarkemmin ilmaistuna rekisteröinyt ”a patent over the creation of an “electronic marketplace for used digital objects”, mitä tämä sitten käytännössä tuleekaan tarkoittamaan.

Alkaako e-kirja käyttäytyä enemmän kuin paperinen? Mikä patentin merkitys on kustantajien vinkkelistä? Mitä tämä tarkoittaa tavallisen yksityisasiakkaan kannalta, kirjan lukijan kannalta? Onko tällä merkitystä kirjastoille? Löykkiössä sulatellaan uutista ennen enempiä kommentteja.

Ho, Victoria. 7.2.2013. Amazon to set up secondhand ebook market place. TechCrunch. http://techcrunch.com/2013/02/07/amazon-to-set-up-secondhand-ebook-marketplace/

Jones, Philip. 15.2.2013. Amazon gets used e-book patent. The Bookseller. http://thebookseller.com/news/amazon-gets-used-e-book-patent.html

Oprah uskoo, Slate Magazine ei

20 Jun

Kirjaan. Oprah Winfrey tosin puhuu lähinnä kaunosta ja Slate Magazinen L.V. Anderson keittokirjoista. Läheisemmässä tarkastelussa yhteistä on enemmän ja niin ennusteet kuin uskomukset ovat lähempänä toisiaan kuin otsikot antavat ymmärtää: Oprah panostaa e-kirjaan, vaikka kehottaakin kirjakerholaisiaan vielä suosimaan paikallista kirjakauppaansa. Anderson puolestaan toteaa, ettei e-versioiden luettavuus pärjää painetulle kirjalle – muut ominaisuudet sen sijaan ovat paperiseen serkkuun nähden ylivoimaisia.

Keittokirjojen elektronista lähitulevaisuuttaa Slaten ruokanumerossa perustellaan ruokakirjojen lahjakirjaluonteella: niitä ei – kuulemma – juurikaan osteta itselle. Hmm. Löykkiöläisillä on kaappi täynnä eri-ikäisiä, kokoisia ja kielisiä ruokaohjeopuksia, vaikkei niiden hankkija ole vuosikausiin tehnyt keittiössä muuta kuin paahtanut leipää.

(Anderson tosin toteaa, että nimenomaan niille kulinaristeille, jotka etsivät herkullisia reseptejä, internet on kirjoihin nähden täysin ylivoimainen: kaikkea ei tarvi testata alusta saakka kokkaamalla, kun joku muu on kuitenkin sen ennättänyt tehdä ja tuloksista vielä avautunutkin. Ja jos kuratoituja ruokaohjeita kaipaa, e-versiot ovat yhtä toimitettuja kuin painetutkin.)

Oprah-uutisen varsinaisena aiheena on talkshow-tv-viihde-lehtibisnes-multitaskerin kirjakerhon henkiinherääminen. Taannoinen kerho hiipui Jonathan Franzenin kanssa käydyn sanaharkan jälkihöyryihin, mutta syntyy uudelleen 2.0-versiona. Kerholaisille on luvassa Oprahin videoitua jutustelua valittujen kirjailijoiden kanssa, twiittejä, FB-presenssiä, mutta myös itse O:n annotoimia versioita kerhon e-kirjoista.

Kriittisiä äänenpainoja (julkkis-)kirjakerhoja kohtaan esitetään The Atlanticin jutussa: kirjakerhot eivät lisää lukemista. Ne eivät kasvata kirjamyyntiä, vaan lisäävät ainoastaan tiettyjen nimekkeiden ja kirjailijoiden myyntilukuja. Kirjakerhot eivät opeta ja edistä lukuharrastusta visuaalisen viestinnän aikana, jolloin kaiken pitää tapahtua nopeasti, eikä viipyilevä kirjallisuuden harrastaminen sovi sabluunaan. Mutta kirjojen lukijoita ne kuitenkin palvelevat.

Löykkiöläiset sitä paitsi fanittavat Oprahia, olkoonkin yli-innokas amerikkalainen bisnestätsy. Ettäs tiedätte.

Oprah relaucnes book-club, saying ”I still believe in books” (1.6.2012) http://latimesblogs.latimes.com/jacketcopy/2012/06/oprah-relaunches-book-club-saying-i-still-believe-in-books.html L.A. Times

What’s missing from Oprah’s book-club 2.0 (16.6.2012)  http://www.theatlantic.com/entertainment/archive/2012/06/whats-missing-from-oprahs-book-club-20/258141 The Atlantic

Anderson, L.V. (xx.6.2012) http://www.slate.com/articles/technology/future_tense/2012/06/the_future_of_cookbooks_they_ll_go_extinct_and_that_s_ok_.html The Slate Magazine

 

Tiks kiinni

2 Dec

Viime viikkoina tieteellisten kirjastojen sfääristä on kantautunut uudenlaisia uutisia, tosin sellaisia, joita on ennustettu tulevaksi jo aiemmin. Vuoden alussa kaksi NASAn kirjastoa siirtyy ei sentään ajasta ikuisuuteen, mutta fyysisestä ulottuvuudesta virtuaaliseen.Vastaavan liikkeen tekee myös The William H. Welch Medical Library Johns Hopkins -yliopistossa, samaan aikaan.

Kyseiset kirjastot toimivat aloilla, joilla aineisto on saatavana elektronisessa muodossa. Budjetit ovat kireällä ja kävijämäärät kirjaston tiloissa laskeneet. Johtopäätös on näissä olosuhteissa ymmärrettävä: Nasalla e-aineistojen käyttö on noussut vuodessa yli sadalla prosentilla, kävijämäärät menevät vastakkaiseen suuntaan.

Yleisten kirjastojen tilanne on toisenlainen niin aineistotarjonnan kuin tilojen käytönkin suhteen, varmasti vielä pitkään. Onhan?

http://www.thedigitalshift.com/2011/10/research/major-medical-library-closing-its-doors-to-patrons-and-moving-to-digital-model/

http://www.thedigitalshift.com/2011/11/ebooks/two-libraries-at-nasa-center-to-close-and-go-all-electronic/

PS. Meinasi tyystin unohtua: esimerkeissä kirjastot ovat edelleen tarpeellinen toimija aineistojen hankkijoina, esillepanijoina, käytön mahdollistajina, järjestäjinä ja kuvailijoina.

Muita rooleja verkkomaailmassa ovat aineistojen markkinointi, käyttökoulutus ja kaikkinaisten lukutaitojen vahvistaminen.

Kirjasto muodostaa kokoelman, jonka se tarjoaa mahdollisimman näppärästi ja osuvasti asiakkaan käyttöön, opastaen.

Pohjanmaan kautta, osa 3

17 Nov

YKN:n Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hanketta esitteli Leif Storbjörk Pietarsaaren kirjastosta. Selvitystä hoitaa neuvoston digi-työryhmä, jossa Leif on mukana.

Selvityksessä ei tarvitse lähteä täysin puhtaalta pöydältä, vaan Turun ja Helsingin kokeilujen tuloksia voidaan hyödyntää. Näissä on pohjustettu kustannusalan ja kirjastojen yhteistyötä ja mm. testattu erilaisia e-kirjojen lukulaitteita.

Se mikä on selvää, on yhteistyön tarve. Sähköisten sisältöjen käyttöönottoon tarvitaan kansallinen malli, joka on suunniteltava yhdessä. Uusien sisältöjen tarve on sekin tiedossa: nykyinen tarjonta ei vastaa yleisten kirjastojen asiakkaiden tarpeita. Myös tähän pyritään hankkeella vaikuttamaan. Yhteistyötä tullaan tekemään myös FinELibin kanssa, mutta sen muotoja tullaan uudistamaan.

Aihetta käsitellään myös loppuvuodesta ilmestyvässä Kirjastolehden vuosijulkaisussa.

Lisää vuoden 2012 loppuun saakka jatkuvasta hankkeesta: http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/s%C3%A4hk%C3%B6iset-sis%C3%A4ll%C3%B6t-yleisiin-kirjastoihin

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 40 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: