Jokainen päivä on (digi-)oppimisen päivä

Yhdysvalloissa lanseerattiin helmikuun alussa kansallinen digi-oppimisen päivä, jossa myös kirjastoilla on osansa. Päivän tarkoituksena on esitellä erilaisia tapoja hyödyntää e-aineistoja ja IT-sovelluksia, jotka kannustavat ja inspiroivat oppimaan ja omaksumaan uutta.

Päivää vietettiin 39 osavaltiossa. Mukana oli 18 600 opettajaa ja lähes kaksi miljoonaa koululaista.

Yksi osallistujista oli Westwoodin koulu, jonka kirjastopalveluita (mediakeskusta) hoitaa opiskeilijoihin selvästi vaikutuksen tehnyt Mr. Richter. Yksi noin sadasta digipäivän blogikommentista kertoo, että Herra Richterin opastuksella on tutustuttu koulutehtävissä hyödyllisiin tietokantoihin ja opittu “jopa löytämään tietokantojen avulla koulun kirjastosta ja Westwoodin muista kirjastoista kirjoja”. Hankkeen verkkosivuilla on paljon vinkkejä myös kirjastoammattilaisille.

******

Digital Learning Day http://www.digitallearningday.org/
How do you learn with technology? Westwood Regional High School. Media Center http://bit.ly/zMehUf

Pohjois-Karjalasta kajahtaa. Löykkiön vieraskynä nro 1

Löykkiö on kutsunut yhteistyökumppaneitaan osallistumaan Library Day in the Life –viikkoon. Ilahduttavan moni otti kutsun vastaan, tässä ensimmäinen kirjastopäivä vieraan kuvailemana.

Löykkiö ylpeänä esittää: Riitta Kangas Joensuun kaupunginkirjastosta
KUKA:

Vähän vahingossa kirjastolaistunut itäsuomalainen. Useissa eri kirjastoissa ensin työllistettynä, sitten virkailijana, kirjastonhoitajana, informaatikkona, projektipäällikkönä ja nyt palvelupäällikkönä. <Ja Löykkiön toisen kirjastonjohtajan työkaverina työskennellyt 90-luvun alkupuolella. toim. huom.> Uusi vuosi toi mukanaan uuden työnkuvan ja koska yhteisöpalveluista vastaavan toimi on koko organisaatiossa uusi,  päivät ovat hakemista, hapuilua ja intopiukeena tekemistä. Vähän niin kuin koiranpennuilla.

MITÄ:

Päivä alkoi kunnon pakkasessa (– 29,5) ja kun traktorin lailla murahteleva auto oli tehnyt oman työtehtävänsä, luin ja siivoilin työpöydän ääressä ensimmäisen  tunnin sähköpostiviestejä. Aamukahvilla kofeiinista juuri vierottautuneena rooibos-mukillinen  ja samalla toimenkuvan tarkistus toimiston väen kanssa: onhan mulla harjoittelijasopimusten allekirjoitusoikeus – on – ja pikaisesti uutta harjoittelijaa vastaan. Sopimukseen nimet  alle ja alustavasti työtehtävien läpikäyminen, aloituspäivän sopiminen JA merkintä aloituspäivästä omaan kalenteriin. Samantien kollegan kanssa tällä viikolle eteen tulevan oman ensimmäisen-tällä-osastolla-iltavuoron läpikäyminen, miten toimii kassakone, mitä iltarutiineja pitäisi muistaa ja vakuuttelu ”ei mulla oo mitään hätää”.

Lounaalla tylsästi teetä ja kaurapuuroa. Työpöydän ääressä lähetin vuoden vaihteessa päättyneen hankkeen loppuraporttitekstin ohjausryhmälle kommentoitavaksi ja saateviestissä selvittelin miten talouden hoito onnistui.

Iltapäivällä pidin ensimmäisen kehityskeskusteluni uudessa roolissani. Hyvin meni, mitä nyt luontainen taipumus rönsyillä oli välillä pulpahtaa esiin ja mentaalisena merkkinä itselle laitettakoon tulevia kehityskeskusteluja varten: ”pysy asiaroolissa vähän lujemmin”.
Kehityskeskustelun jälkeen taas sähköpostikatsastus, ex-hankkeen seurantatietojen tallennus EURA-järjestelmään ja postitus eteenpäin hallintoviranomaisille. To do –lista seuraavalle päivälle, lista näppiksen päälle ja kotiin kokiksi, harrastekuskiksi ja sohvannurkassa löhöttäjäksi.

Koonti päivästä: s-posti, teetä, harjoittelija, lounas, loppuraportti, teetä, kehityskeskustelu, seurantatiedot, s-posti, lista huomiselle.