4+4+2 on paljon enemmän kuin 10

Syyskuussa 2017 kymmenen lasten ja nuorten kanssa työskentelevää kirkkonummelaista ammattilaista tapasi ensimmäistä kertaa opintomatkalla Tukholmaan. Tilanne oli monesta syystä harvinainen. Monialainen ammattilaistiimi tulee työskentelemään yhteisissä tiloissa, yhteisten asiakkaiden kanssa tulevassa Kirkkonummen pääkirjastossa. Uutta ja erilaista on myös se, että tällä edelläkävijöiden tiimillä on reilut pari vuotta aikaa hitsautua yhteen ja tutustua toinen toistensa osaamiseen ja asiantuntemukseen.

Löykkiöläisistä on ollut hienoa saada olla mukana osan matkaa! Kuluneiden puolentoista vuoden aikana tutustumisen tuloksena on syntynyt paljon ymmärrystä, viestintää, oppimista. Ensimmäinen tapaaminen Kirkkonummella käynnistettiin somesta tutun ammattilaismeemin avulla: mitä kaverit ajattelevat minun tekevän, entä vanhemmat, asiakkaat, muut ammattiryhmät? Mitä oikeasti teen? Sen jälkeen kuvailtiin lasten- ja nuorten kirjastonhoitajien, nuoriso-ohjaajien ja varhaiskasvattajien tavallista työviikkoa lukujärjestyksen avulla. Tehtävät paljastivat vääriä oletuksia ja iloisia yllätyksiä: onpa teillä monipuolinen toimenkuva!

Kuva peräisin täältä: https://librariotypes.wordpress.com/2012/02/16/librariotypes-presents-how-people-view-my-profession-memes 

Tutustuminen on helpottanut yhteydenpitoa tapaamisten välillä. Keskusteluissa on avautunut uusia mahdollisuuksia ammatilliseen tukeen tiimin sisällä: kirjasto voi koota aineistolistauksia varhaiskasvattajien työn tueksi ja nuorille jaettaviksi, yhdessä voidaan vetää perhepuistojen asiakkaille kärrykävelyjä, joilla keskustellaan luetuista kirjoista, vertaisopastuksen avulla opitaan uusien sovellusten ja työkalujen käyttöä.

Yhteisten asiakkaiden osallistaminen on jatkossa helpompaa, koska ammattiryhmillä on omanlainen kontaktinsa eri kohderyhmiin, eri suunnista. Yhdessä tavoitetaan yhä useampia. Tapaamisissa on suunniteltu yhteisen tilan avajaisia, pohdittu yhteisiä käyttäjäkyselyjä ja asialistoja tuleviin viikkokokouksiin. On laadittu toiminnalle yhteinen vuosikello ja kirjattu erikoisimpia asiakkaiden kysymyksiä, jotka ovat lisänneet ymmärrystä toisten työtä kohtaan.

Energiajuomat ovat puhuttaneet, samoin pelaamisen rajat. Ennen kaikkea on kuitenkin keskitytty kehittämään turvallisten aikuisten tiimiä, sellaisten aikuisten, jotka saavat kaikki käyttäjät tuntemaan, että he kuuluvat joukkoon.

Mainokset

Älä sylje, älä syrji, ja mitä näitä nyt on

Löykkiöläiset ovat ylen hämmentyneinä seuranneet eräässä kirjastoalan some-keskusteluryhmässä käytyä viimeaikaista ajatustenvaihtoa. Keskustelussa on vetäisty yhtäläisyysmerkit kylttien ’älä tupakoi’, ’älä tapa’ ja ’älä syrji’ välille.

Ei meillä erikseen kielletä sauhuttelua, eikä toisten hengiltä ottamista, ja silti asiakkaat ymmärtävät, ettei kirjastossa niin saa toimia. Miksi sitten julistaisimme, että täällä ei syrjijtä. Terve järki ja asiallinen käytös riittää. Tähän malliin on kulkenut osa perusteluketjuista.

Löykkiöläiset rohkenevat olla asiasta eri mieltä. Kutsukaa meitä kaikin mokomin naiiveiksi haihattelijoiksi, mutta meistä kirjaston tehtävään kuuluu pitää esillä arvoja, jotka sen toimintaa ohjaavat.

Keskustelu on pyörinyt viime päivät alitajunnassa niin, että aiheeseen liittyviä signaaleja on havaittu monissa yhteyksissä – kuten aikakauslehtiä lukiessa. Löykkiön henkilökunta ostelee kiinnostavia aikakauslehtiä ulkomaanmatkoilta. Ruotsista on hankittu yksittäisinä irtonumeroina mm. lehtiä Expo – demokratisk tidskrift (uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton totuudentorvi, jota mm. Stieg Larsson oli perustamassa; lehti ja sitä julkaiseva säätiö pyrkivät ehkäisemään ja vähentämään rasismia),  Filter (yhteiskunnan ja nykyilmiöiden analyysiä, henkilökuvia, jykevää journalismia) ja Historiskan (naishistorian aikakauslehti) . Lehdet huomioivat vähemmistöjä, avaavat uusia näkökulmia tuttuihin asioihin, edistävät yhdenvertaisuutta.

Amerikkalaislehtien joukosta löytyi alkuvuoden matkalla myös runsaasti mielenkiintoisia ajattelun avartajia. Mukaan tarttui mm.  Yoga Journalin leadership-teemanumero. Lehden kannessa herätti huomiota joogaohjaaja Jessamyn Stanley, joka ei edusta perinteistä tai tämänhetkistä käsitystä joogaopettajasta: hän on musta ja varsin isokokoinen.

Uusi löytö oli Mindful Magazin, (monta) astetta asiallisempi kuin useimmat tietoisuustaitoihin ja meditaatioon keskittyvät lehdet (joilla toki on paikkansa). Lehdessä puhutaan paljon empatiasta, mikä sekin liittyy läheisesti tämän kirjoituksen aiheisiin.

Mahdotonta oli vastustaa myöskään vuodesta 1945 ilmestynyttä afroamerikka-laisille naisille suunnattua Ebony-lehteä, jonka kannessa komeili Michelle Obama.

Jos syrjimättömyyden perusteeksi ei kirjastoissa riitä ihmisten perustuslaillinen oikeus. asialle voi tietysti etsiä välineellisempiäkin perusteluja. Tämä tuli mieleen lukiessa Ebonyn listaa vuoden 2018 sadasta vaikutusvaltaisimmasta nimestä.

Eipä listalla mainituista yrityksistä kovin monen ydintehtävänä ole edistää yhdenvertaisuutta tai moninaisuutta, jotka kirjastojen kohdalla lakiteksteissä mainitaan, mutta niinpä vaan näillä firmoilla on asiasta vastaavia päällikkötason henkilöitä. Listalla on tuttuja nimiä kuten Facebook, Amazon, Google, Hallmark ja NBC.

Mainittujen työntekijöiden tehtävänä on pitää huolta, että henkilöstö edustaa mahdollisimman monenlaisia etnisiä ja kulttuurisia, tiedollisia ja koulutuksellisia taustoja. Se on yritykselle ja sen toiminnalle hyväksi. Liian homogeeninen porukka ajattelee turhan samansuuntaisesti. Yrityksissä halutaan myös antaa mahdollisuuksia vähemmistöille, joiden tietä eteenpäin ja ylöspäin on rakenteellisista syistä tasoitettava. Ja totta kai halutaan puhutella mahdollisimman laajoja yleisöjä.

Poimintoja Power 100 -listalta:

  • Head of global diversity & inclusion, Amazon Corporate
  • Global chief diversity officer, Facebook
  • Global head of women & black community engagement, Google
  • VP, multicultural strategy / Chief diversity officer, Hallmark
  • SVP, programming talent development & inclusion, NBC Entertainment & Universal Television
  • Chief inclusion officer, Paul, Weiss
  • VP, global inclusion and diversity, U.S. Bank

Jos nämä yritykset pitävät asiaa voimakkaasti esillä ja puhuvat kuuluvasti syrjinnän ehkäisystä, miksei sitten kirjasto, jonka perusajatuksena on yhdenvertainen, tasa-arvoinen, moninaisen asiakaskunnan palveleminen.

Tietenkään ei saa syrjiä, oli kylttejä tai ei, mutta Syrjinnästä vapaa alue -kampanjan esilläpitäminen antaa selkeän signaalin: me emme hyväksy tätä henkilökunnassa, me emme hyväksy tätä asiakaskunnassa; tätä asiaa pidämme tärkeänä. Kampanja ja sen kyltit kertovat myös, että kirjasto on turvallinen ympäristö, kaikki ovat sinne tervetulleita.

Löykkiössä on vetäisty kaikki kampanjakyltit esille. Niitä on näkyvillä paikoilla ympäri pientä kirjastoamme. Olemme valmiit liputtamaan niiden asioiden puolesta, jotka ovat kirjaston toiminnassa johtotähtiä. Syrjimättömyys ei ole politiikkaa, vaan siihen velvoittavat kirjastoja perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja kirjastolaki. Kampanja on tapa tuoda esille, että tämä on yksi keskeisistä kirjaston toimintaa ohjaavista periaatteista.