Mikä tekee (koulu)kirjaston?

Mikä on kirjasto?

Jos koulussa on hyllyllinen kirjoja – tai vaikka huoneellinenkin – onko kyseessä kirjasto?

Tätä arvoitusta on pohdittu niin meillä kuin muun muassa Ruotsissa, missä on päädytty vastaukseen: on, mikäli kirjastossa on myös henkilökuntaa. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa meilläkin mainitaan, että perusopetuksen tavoitteita voidaan tukea mm. koulukirjastotoiminnan avulla. Henkilökunnasta ei tässä yhteydessä puhuta.

Mikä on koulukirjasto?

Ruotsissa laki edellyttää, että oppilailla on käytössään kirjastopalvelut joko koulurakennuksessa tai tolkullisen välimatkan päässä. Tarjolla on oltava painettua ja verkkoaineistoa, tarvittavaa tekniikkaa, tietoa ja kaunoa.

Ensimmäiset sanktiotkin on langetettu kouluille, joissa näin ei ole. Seuraamukset tosin ovat lähinnä julkisen nuhtelun kaltaisia, mutta selvitys tilanteen korjaamisesta on annettava.

Seuraavaksi pistetään kuntoon se tilan ja kokoelman lisäksi tärkein edellytys: ammattimainen henkilökunta, jonka palkkaamiseen on luvassa rahallista valtion apua.

Mitä iloa kaunokirjallisuudesta?

Viime aikoina on useissa yhteyksissä todettu, että kaunokirjallisuuden lukeminen tukee lukutaidon kehittymistä vahvemmin kuin muiden tekstien lukeminen. Oppimista edistävät voimakkaat tunteet ja elämykset – ja niitäkin voi helposti saada kaunokirjallisuudesta. Mistä sitä kaunokirjallista aineistoa saa? No useimmiten ja tuoreinta on tarjolla yleisissä kirjastoissa, jotka myös vinkkaavat sisältöjä eri luokka-asteille.

Milloin määrällä on väliä?

Amerikkalainen selvitys osoittaa, että niissä kouluissa, joissa koulukirjastossa on enemmän henkilökuntaa, on myös paremmat oppimistulokset muun muassa lukemisessa.

Toki muut muuttujat saattavat pelata samaan pussiin: kun on enemmän henkilökuntaa, on varakkaampi koulu, jolla on isompi kokoelma ja ehkä vähemmän heterogeeninen oppilaskunta, mutta silti: kouluissa, joiden koulukirjastoihin palkattiin lisää henkilökuntaa välillä 2005-2009, oppimistulokset paranivat erityisesti lukutaidon osalta.

Kuka käyttää – kuka tukee?

Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan alle kolmekymppiset käyttävät yleistä kirjastoa yhtä paljon kuin muut ikäluokat, mutta samaan aikaan nuorimmat arvostavat kirjastoja muita käyttäjiä vähemmän. Nuorten ikäluokkien kirjastonkäyttö myös väheni 2012-2013 enemmän kuin muiden ikäluokkien.

If their library were to close, 32% of people 30 and older say it would have a major impact on them and their families; only 19% of those younger than 30 say so. While 67% of those 30 and older say their library closing would have a major impact on the community, the figure for people 30 and under was just 51%.

Vaikka esimerkit ovat vierailta mailta, samat kysymykset meidänkin on esitettävä. Jos koulukirjastoja ei ole ja nuoret käyttävät yleisiä kirjastoja vähemmän, miten käy peruslukutaidon – ja monilukutaidon? Miten koulu ja kirjasto yhdessä voivat tarjota mahdollisimman hyvät palvelut: aineistot, sisältöjen esittelyn ja avaamisen, tiedonhaun opetussisältöihin integroidun opastuksen, tuen monilukutaidon kehittymiselle?

**************

Mainokset

Opsista riittää asiaa

Kylläpä löykkiöläiset pääsivät taas mielenkiintoisiin keskusteluihin heti viikon ensimmäisenä päivänä! Kirjaston auditorioon Pasilassa kokoontui aamuyhdeksältä kolmisenkymmentä kirjastoammattilaista pohtimaan, minkälaisia askelmerkkejä uudet opetussuunnitelmien perusteet asettavat koulun ja kirjaston yhteistyölle.

Päivän aiheisiin johdatteli Löykkiön kirjaston yhteistyökumppani Päivi Jokitalo, mutta asiaan saatiin myös konkretiaa, kun Lappeerannan kaupungin perusopetusjohtaja Mari Routti kertoi peruskoulujen ja kirjaston yhteistyöstä opetussuunnitelman valmistelussa ja toteuttamisessa omassa kunnassaan.

#doplpr

Otsikon hashtagin takana on Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä -niminen hanke, jossa tarkastellaan asioita ilmiöpohjaisen oppimisen keinoin. (Kannattaa myös käyttää hashtagia Twitter- ja Instagram-hakuihin – tuloksena on paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä!) Dop-hankkeessa oppilaat valitsevat tutkittavan ilmiön sekä tarkastelulleen tieteenalanäkökulman. Oppijat itse kartoittavat tiedonlähteet ja informaatioresurssit, hankkivat tietoa kysymällä, kuvaamalla ja lukemalla. He jäsentävät löydöksensä raporteissa, jotka voivat ilmentyä vaikkapa digitarinan muodossa. Kun raportti on koottu, lopputulos esitellään muille.

Oppilaat itse ottavat yhteyttä valitsemiinsa asiantuntijoihin, jollaisena voi tietenkin toimia myös kirjasto. Toimintatapaan johdattavissa täydennyskoulutuksissa on opettajien lisäksi osallistunut museopedagogi, jatkossa ehkä myös kirjastoammattilaisia.

Lappeenrannassa toimii lisäksi koulukirjastotyöryhmä, kirjasto on mukana kunnan kulttuuripolussa sekä opsissa ja siitä johdetuissa koulujen vuosisuunnitelmissa. Tilanne on siis yhteistyön kannalta varsin mainio.

Ops-yhteistyötä laajalla vantaalaisrintamalla

Vantaan kaupunginkirjaston pedagogisten palveluiden tuore päällikkö Liisa Nikkilä toi kuulumiset pääkaupunkiseudulta. Nykyisellään kaikille kouluille tarjotaankirjaston palvelulupauksen mukaisesti minimissään kirjavinkkausta kolmosille ja tiedonhankinnan opetusta nelosille ja seiskoille. Paljon on kuitenkin suunnitteilla ja tulollaan!

Kirjasto osallistuu eri tavoin ops-työhön esiopetuksesta lukioon saakka. Viime keväänä Liisa osallistui esiopetuksen ajatushautomoista siihen, jossa käsiteltiin monilukutaitoa. Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmatyön ohjausryhmässä kirjasto on myös mukana. Useita sidosryhmiä yhdistävän ohjausryhmän kokoukset ovat olleet napakoita ja hyvin valmisteltuja, jolloin tapaamisissa on päästy suoraan asiaan. Kirjaston lisäksi mukana ovat kulttuuripalveluiden, liikuntapalveluiden, vanhempainyhdistyksen ja kouluterveydenhuollon edustajat.

Kirjaston usean vuoden ajan koeteltu palvelulupaus on jo todettu toteuttamiskelpoiseksi ja sen pohjalta laadittiin ops-teksti. Opsiin sisällytettävästä tekstistä muotoiltiin sopivan väljä, ettei sanamuoto rajoita tai toisaalta johda mahdottomiin tilanteisiin. Luonnosvaiheessa olevassa tekstissä todetaan, että kirjasto tarjoaa koululle aineistoja, välineitä, ammatillistä henkilöstöä sekä oppimisyhteisön. Alakoululle luvassa on vähintääkin aineistovinkkaus sekä tiedonhankintataitojen ja tutkivan oppimisen ohjausta kertaalleen joka luokalle. Yläkoululle tarjotaan samaten vähintään kerran ohjausta tiedonhankintataidoissa ja tutkivassa oppimisessa. Työ on kuitenkin vielä kesken ja sanamuodot ja sisällöt tarkentuvat lähikuukausina.

Yhteiset keskustelut koulutoimen kanssa ovat olleet siinä määrin antoisia, että opetuspäällikkö oli kirjaston pedagogisessa iltapäivässä todennut: “kyllä täytyy sanoa pomolleni, etten tästä iltapäivästä palkkaa tarvisi”.

Vanhaa, uutta ja lainattua

Kirjaston opetussisältöjä päivitetään Vantaalla parhaillaan uuden opsin mukaisiksi. Tavoitteena on muotoilla pari pakettia, joista opettajat voivat maaliskuussa 2016 valita tarvitsemansa, kun lukuvuotta suunnitellaan.

Työtä varten on perustettu kaksi työryhmää, jotka opetuspäällikkö on evästänyt sanoin: “olkaa rohkeita!” Työ on käynnissä ja tilanne näyttää varsin lupaavalta. Pilotointiin päästäneen vuodenvaihteessa.

“Kymmenluokitus me voidaan opettaa itsekin koulussa, sen takia ei lähdetä liikkeelle”

Opetussuunnitelman hengen mukaisesti on tarkoitus aktivoida oppilaita aikaisempaa enemmän ja aikuisten olla äänessä totuttua vähemmän. 75 minuutin pituisiksi kaavaillut paketit tulevat painottumaan eri tavoin esim. lähdekritiikkiin tai tekijänoikeuksiin.

Trailereilla monilukutaitoa

Kirjatrailereiden tekeminen on osoittautunut toimivaksi muodoksi yhdistää mediataitoja, lukemaan innostamista, tekijänoikeuksien hahmottamista, kirjavinkkauksen kuulemista ja tuottamista. Kun nuoret kertovat kirjatrailereissa toisilleen lukemastaan, valitsevat kuvat ja musiikin ja avaavat tarinaa muutaman minuutin videonpätkässä, tekemistä tukee kirjastoammattilaisen osaaminen, mutta välineet ovat tuttuja nuorten omasta maailmasta.

Vantaalla trailereiden tekemiseen on työkalujen osalta hyvät edellytykset: kouluihin on hankittu 16 000 tablettia. Traileritaidoista on kuitenkin kysyntää. Suunnitelmissa onkin, että ensin koulutetaan kirjaston henkilökuntaa lisää, sitten vertaiskoulutetaan kirjaston voimin yhdysopettajia.

Lisää kirjatrailereita Vantaalta löytyy youtube-haulla ”Kirjatrailerit 2015”

Lumon kirjastossa meneillään olevasta peliklubikokeilusta on tulossa tietoa myös muille ammattilaisille. Lokakuun alussa alkaneessa hankkeessa lapset ja vanhemmat pelaavat ja arvioivat oppimispelejä. Vinkit kerätään verkkoon. Lisätietoja kannattaa odotella osoitteessa http://kirjasto.vantaa.fi/pedantti/ – Vantaan kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut.

Suuret kiitokset Marille ja Liisalle innostavista puheenvuoroista!