Mikä on kirjasto?
Jos koulussa on hyllyllinen kirjoja – tai vaikka huoneellinenkin – onko kyseessä kirjasto?
Tätä arvoitusta on pohdittu niin meillä kuin muun muassa Ruotsissa, missä on päädytty vastaukseen: on, mikäli kirjastossa on myös henkilökuntaa. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa meilläkin mainitaan, että perusopetuksen tavoitteita voidaan tukea mm. koulukirjastotoiminnan avulla. Henkilökunnasta ei tässä yhteydessä puhuta.
Mikä on koulukirjasto?
Ruotsissa laki edellyttää, että oppilailla on käytössään kirjastopalvelut joko koulurakennuksessa tai tolkullisen välimatkan päässä. Tarjolla on oltava painettua ja verkkoaineistoa, tarvittavaa tekniikkaa, tietoa ja kaunoa.
Ensimmäiset sanktiotkin on langetettu kouluille, joissa näin ei ole. Seuraamukset tosin ovat lähinnä julkisen nuhtelun kaltaisia, mutta selvitys tilanteen korjaamisesta on annettava.
Seuraavaksi pistetään kuntoon se tilan ja kokoelman lisäksi tärkein edellytys: ammattimainen henkilökunta, jonka palkkaamiseen on luvassa rahallista valtion apua.
Mitä iloa kaunokirjallisuudesta?
Viime aikoina on useissa yhteyksissä todettu, että kaunokirjallisuuden lukeminen tukee lukutaidon kehittymistä vahvemmin kuin muiden tekstien lukeminen. Oppimista edistävät voimakkaat tunteet ja elämykset – ja niitäkin voi helposti saada kaunokirjallisuudesta. Mistä sitä kaunokirjallista aineistoa saa? No useimmiten ja tuoreinta on tarjolla yleisissä kirjastoissa, jotka myös vinkkaavat sisältöjä eri luokka-asteille.
Milloin määrällä on väliä?
Amerikkalainen selvitys osoittaa, että niissä kouluissa, joissa koulukirjastossa on enemmän henkilökuntaa, on myös paremmat oppimistulokset muun muassa lukemisessa.
Toki muut muuttujat saattavat pelata samaan pussiin: kun on enemmän henkilökuntaa, on varakkaampi koulu, jolla on isompi kokoelma ja ehkä vähemmän heterogeeninen oppilaskunta, mutta silti: kouluissa, joiden koulukirjastoihin palkattiin lisää henkilökuntaa välillä 2005-2009, oppimistulokset paranivat erityisesti lukutaidon osalta.
Kuka käyttää – kuka tukee?
Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan alle kolmekymppiset käyttävät yleistä kirjastoa yhtä paljon kuin muut ikäluokat, mutta samaan aikaan nuorimmat arvostavat kirjastoja muita käyttäjiä vähemmän. Nuorten ikäluokkien kirjastonkäyttö myös väheni 2012-2013 enemmän kuin muiden ikäluokkien.
If their library were to close, 32% of people 30 and older say it would have a major impact on them and their families; only 19% of those younger than 30 say so. While 67% of those 30 and older say their library closing would have a major impact on the community, the figure for people 30 and under was just 51%.
Vaikka esimerkit ovat vierailta mailta, samat kysymykset meidänkin on esitettävä. Jos koulukirjastoja ei ole ja nuoret käyttävät yleisiä kirjastoja vähemmän, miten käy peruslukutaidon – ja monilukutaidon? Miten koulu ja kirjasto yhdessä voivat tarjota mahdollisimman hyvät palvelut: aineistot, sisältöjen esittelyn ja avaamisen, tiedonhaun opetussisältöihin integroidun opastuksen, tuen monilukutaidon kehittymiselle?
**************
- Scholastic Study Finds Smaller School Librarian Staff Results In Lower NAEP Reading Scores. iSchoolGuide. 10.11.2015 http://www.ischoolguide.com/articles/32724/20151106/scholastic-study-school-librarian-naep-reading-scores.htm
- Kirjavinkkariyhdistys. http://vinkkarit.vuodatus.net/sivut/kirjavinkkariyhdistys
- Miljoner till personal i skolbibliotek. Svensk biblioteksförening. 1.9.2015 http://www.biblioteksforeningen.org/2015/09/01/miljoner-till-personal-i-skolbibliotek/