Luukku 23: Visuaalisen kulttuurin monilukukirja

screen-shot-2016-12-22-at-17-23-53Monilukutaito, monilukumalli, monikulttuurisuus, kulttuurinen moninaisuus ja muut moni-sanat esiintyvät moneen (!) kertaan Visuaalisen kulttuurin monilukukirjassa. Räsänen asettaa visuaalisen kulttuurin monilukutaidon osasina rinnakkain kuvanlukutaidon, medialukutaidon sekä ympäristönlukutaidon.

Kirjan tekijä Marjo Räsänen toteaa, että kirjassa sivutaan kuvataiteen lisäksi musiikin, käsityön sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Kiinnostavaa lukemista myös kirjastoammattilaisille siis.

Kirja käynnistyy taidepedagogiikan ja kuvataidekasvatuksen tarkastelulla ja jatkuu taiteen ja kulttuurisen moninaisuuden välisen suhteen pohdinnalla. Kiinnostavaa on mm. kulttuurienvälisen kompetenssin määrittely – kulttuurisesta lukutaidostakin joskus puhutaan. Myös kulttuuri-identiteetin rakentumista ja identiteettityötä koskevat tekstit avasivat kokonaisuutta löykkiöläisille.

img_8584Koska useille keski-ikäisille ja sitä varttuneemmille kirjastoammattilaisille visuaalinen kulttuuri ja kuvanlukutaito ovat kirjallisia tekstejä vieraampia ilmaisumuotoja, Räsäsen teos on tervetullut tuki monilukutaitojen ohjaukseen ja mediakasvatukseen.

Vaikka kirja teoreettisesti painottuneena sisältää määritelmiä, selvennyksiä ja lähteitä, siitä on silti käytännön mediakasvatustyötä tekevälle iloa.

Esimerkiksi luku vastaan lukemisesta tulkintana voi innostaa stereotypioiden purkamiseen tähtääviin lukemisen tapoihin:

Vallalla oleva kielteinen kuvasto voidaan korvata myönteisillä kuvilla [–] Lähestymistapa kyseenalaistaa ihmisten tyypittelyn ja korostaa merkitysten monitulkintaisuutta. Se tunnustaa erot ja arvostaa moninaisuutta.

img_8583
Myös ympäristön viestit, rakennusten ja esineiden kieli, ovat mukana tässä monilukukirjassa, jota ainakin Löykkiössä luetaan vielä pitkään ja tarkasti.

 

Luukku 15: OPS-reseptejä

Luukusta 15 löytyy Aki Luostarisen ja Iida-Maria Peltomaan Reseptit OPSin käyttöön. Opettajan opas työssä onnistumiseen (PS-kustannus, 2016)

img_8693Lukemistoa lasten kanssa työskenteleville

Opas soveltuu myös kirjastoammattilaisten lukemistoksi. Toki aihe on lähimpänä niitä, jotka tekevät kouluyhteistyötä ja työskentelevät peruskouluikäisten kanssa, mutta muitakin sisällöt koskettavat: tuoreet opetussuunnitelmat muovaavat tulevaisuuden aikuisasiakkaita, heidän toiveitaan, tavoitteitaan ja tottumuksiaan kirjaston käyttäjinä.

Yhteiset arvot

Kirjan alussa kerrattu perusopetuksen arvoperusta on hyödyllistä lukemista myös kirjastoille, joiden tavoitteet ovat monessa samat tai ainakin samansuuntaiset.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus, osallisuus ja demokraattinen toiminta sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo (sekä muut kolmea osa-aluetta) on muutamin ranskalaisin viivoin avattu ja konkretisoitu.

Työpajavinkkejä työyhteisön käyttöön

img_8430Toimintakulttuurin kehittämistä käsittelevässä luvussa kirjoittajat esittelevät valikoiman menetelmiä ja työkaluja yhteisten asioiden käsittelyyn. Ne voi siirtää koulumaailmasta ja OPS-kontekstista myös muuhun käyttöön.

Kirjoittajat vinkkaavat, kuinka tutustutaan uusiin tai harvemmin nähtyihin kollegoihin pikahaastatellen ja miten haarukoidaan yhteisiä tavoitteita keskusteluun.

Laaja-alaisen osaamisen haasteet

Laaja-alaisen osaamisen alueet käydään läpi vuorollaan ja jokaisen kohdalla esitetään tapoja edistää asiaa oppijoiden kanssa. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu voivat lisääntyä eri rooleihin eläytymällä.

Rooleja voi harjoittaa keskustellen koulussa, chatissä, whatsappissa. Myös Twitteriä voi hyödyntää rooliprofiilien avulla kuten hiljattain tehtiinkin Titanic-teeman yhteydessä. Aikakaudet, miljööt ja ihmiskohtalot tulevat eläviksi. Kirjastoilla voisi hyvin olla rooli tällaisissa muodoissa tiedonlähteiden, tiedonhaun ja kriittisen lukutaidon tukijana.

Kirjassa käsitellyistä aiheista erityisesti monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppimisympäristöt kiinnostavat Löykkiössä. Kaikista teemoista saa aineksia ja ymmärrystä kouluyhteistyöhön mutta yleisemminkin kirjaston toimintaan.

Yhtä mieltä määritelmistä?

Lopussa on hyödyllinen OPS-sanasto, josta voi yhteistyön alkuvaiheissa – ja sen kuluessakin – tarkistaa, ollaanko samalla kartalla; onko kumppaneilla yhteinen ymmärrys esimerkiksi käsitteistä digitalisaatio, monilukutaito, pelillisyys, oppimisympäristö tai teksti.