Kirjasto päättäjälle helppo ja vaikea

9 Huh

Lahden kaupunginkirjastossa kokoonnuttiin tänään pohtimaan kuntapäättäjien ja kirjastojen suhdetta ja niiden välistä viestintää.

Päivä starttasi Kirjastot.fi:n Päivi Litmanen-Peitsalan puheenvuorolla, jossa hän muistutti kirjastoja lähestyvien EU-vaalien tarjoamista mahdollisuuksista. Vaalit ovat se momentum, jolloin viestinnälle ja yhteydenpidolle avautuu luonteva tilaisuus: voisiko EU-vaalikeskustelun järjestää kirjaston tiloissa? Jos puolueet esitellään tasapuolisesti, nekin sopivat kirjastoon. Kuntapäättäjistä puheenollen, myös avoin lautakunnan kokous voisi toimia kirjastossa järjestettynä. Näin (kirjastoa käyttämättömillekin) päättäjillekin syntyy luonteva suhde kirjastoon.

Toinen sopiva kosketuspiste on Seniorsurffi: kysykää päättäjiltä, mitä tässä voisitte tehdä yhdessä. Lähestymisessä voi hyödyntää esim. Kirjastokaistan aiheesta tehtyjä videoita.

Iisakki Kiemunki, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Hämeen sanomien toimittaja on niitä kuntapäättäjiä, jotka tuntevat oman kaupunkinsa kirjastotoimen. Hän tarkasteli Jukolan itsepalvelukirjastoa kunnallispolitiikan kautta. Alun perin kirjastoa suunniteltiin Tuuloksen pitäjään kauppakeskuksen tiloihin, mikä kuitenkin kaatui poliittiseen vastustukseen. Konsepti on toiminut Jukolassa: avainkortteja myönnetty 944, arkipäivinä käyttäjiä 30-40, viikonloppuisin päivittäin noin 100.

Kirjasto on päättäjälle sekä helppo että vaikea palvelu: se ei koskaan ylitä budjettiaan, henkilöstö on pienipalkkaista mutta sitoutunutta. Päättäjät tietävät, että kehitystyötä tehdään innolla ja tehtyä työtä kyllä arvostetaan. Toisaalta kirjasto kuitenkin unohtuu päättäjiltä helposti, kun se tulee esille vain budjetin esittelyn yhteydessä. Lautakunta on pieni. Monelle päättäjälle kirjasto on myös muuttumaton instituutio ja lähipalvelu: samanlainen kuin lapsuudessa, pysyköön myös sellaisena. Politiikot eivät niinkään erotu vasemmisto-oikeisto-akselilla kuin uudistus-säilyttäminen-ulottuvuuden perusteella.

(Ja tärkeä välihuomautus koulutetulta puhujalta: kirjastojen hakujärjestelmät vaikeita, niille pitäisi tehdä jotain!)

Kiemunki uskoo keskitettyyn lisensiointiin ja sähköisten aineistojen tuloon. Kenelle keskitetty rooli lankeaa? Toinen mielenkiintoinen huomio on homeongelmista johtuva koulujen sulkeminen: toimiiko kirjasto silloin oppimisympäristönä, jossa järjestetään myös koulutunteja? Muita ennustuksia kuntapäättäjältä: itsepalvelukirjastot lisääntyvät, kirjaston rooli tapahtumien tuottajana ja mahdollistajana vahvistuu. Kirjaston roolia suhteessa nuorisotiloihin, kulttuuritiloihin mutta myös nuorison suosimiin kauppakeskuksiin on syytä pohtia.

Entä yksityinen sektori? Mitä voisi olla kirjaston yhteistyö yritysten kanssa? Kirjaston lehdet ja laitteet kahvilaan tai R-kioskiin? Toinen uusi ja mietittävä suunta on vapaaehtoisten käyttö kirjastotoiminnassa ja tätä keskustelua on jo viriteltykin.

Koska edellämainittuja vaihtoehtoja tullaan varmasti väläyttelemään päättäjienkin suunnasta eri kunnissa, – ja taatusti monessa tapauksessa ilman yhtä valistuneita kunnallispoliitikkoja – kirjaston on mietittävä näihin vastauksia. Miksi vapaaehtoisia, miksi ei? Kuinka kirjasto voi olla oppimisympäristö  koululaisille?

Keskustelua käytiin vilkkaasti ja pohdittiin muun muassa, miten kirjastojen rooli mediakasvatuksessa saataisiin vakiinnutettua, resursoitua ja markkinoitua myös päättäjille. Iisakki K. totesi, että myös suoria kontakteja voi harrastaa: kertokaa päättäjille, miten uudet ratkaisut säästävät, toimivat, parantavat, tehostavat. Pyytäkää audienssia kokouksiin. Kirjasto

Päättäjäpäivissä tilaa! Kuntapäättäjät ja kirjastot keskusteluyhteyteen

25 Maa

Vielä ennätät ilmoittautua Etelä-Suomen AVIn järjestämiin päättäjäpäiviin Lahteen (9.4.), Lappeenrantaan (10.4.) tai Helsinkiin (11.4) Helsingin tilaisuutta voit seurata myös verkossa Kirjastokaistan striimaamana, etäosallistujat ilmoittautuvat samalla lomakkeella kuin paikalletulijat .

Tilaisuuksissa puheenvuoron saavat kuntapäättäjät ja kirjastoammattilaiset sekä kirjastojen lobbaustyötä tukeva Kirjastoseura. Lahdessa ja Lappeenrannassa kuullaan lisäksi aihetta useammista näkökulmista tuntevaa Jukka Relanderia, joka toimii sekä kaupunginvaltuutettuna että Kirjastoseuran puheenjohtajana. Helsingissä asiantuntijapuheenvuoron pitää Eduskunnan kirjaston Timo Turja. Kirjastoalalla tuttu Tuula Haavistolle päivän teemat ovat tuttuja pitkältä ajalta, Kirjastoseuran toiminnanjohtajan paikalta freelance- ja lobbaustehtävistä Tampereen kautta Helsingin kirjastotoimenjohtajaksi.

Päivien aikana on tilaa myös keskustelulle. Miten päättäjille puhutaan, minkälaista tietoa luottamushenilöt tarvitsevat kirjastoista ja kirjastoillta? Tule mukaan vaikuttamaan.

LAHDEN OHJELMA 9.4. Lahden kaupunginkirjasto

ALOITUSKAHVIT JA PÄIVÄNAVAUS klo 9.30 – 10.00

10.00 – 10.30 Kirjaston markkinointi kuntapäättäjille / Päivi Litmanen-Peitsala, Viestinnän suunnittelija, Kirjastot.fi

10.30 – 11.15 Kirjasto kunnan peruspalveluna, kuntapäättäjän näkökulma / Iisakki Kiemunki, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Hämeenlinna

LOUNASTAUKO klo 11.15 – 12.15

klo 12.15 – 13.00 Miten poliitikoille puhutaan? / Jukka Relander, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, Kirjastoseuran puheenjohtaja, Helsinki

klo 13.00 – 13.30 Suomen krjastoseura lobbaajana ja lobbaustukena / Kristiina Kontiainen, toimistopäällikkö, Suomen kirjastoseura

KAHVITAUKO klo 13.30 – 14.00

klo 14.00 – 15.00 Kirjastolobbausta 80-luvulta tähän päivään / Tuula Haavisto, kirjastotoimenjohtaja, Helsingin kaupunginkirjasto

LAPPEENRANNAN OHJELMA 10.4. Lappeenrannan kaupunginkirjasto

ALOITUSKAHVIT JA PÄIVÄNAVAUS klo 9.30 – 10.00

10.00 – 10.30 Kirjaston markkinointi kuntapäättäjille / Päivi-Linnea Pötry, kirjastotoimenjohtaja, Lappeenrannan kaupunginkirjasto

10.30 – 11.15 Kirjasto kunnan peruspalveluna, kuntapäättäjän näkökulma / Olli Saarela, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, Lappeenranta

LOUNASTAUKO klo 11.15 – 12.15

klo 12.15 – 13.00 Suomen kirjastoseura lobbaajana ja lobbaustukena / Kristiina Kontiainen, toimistopäällikkö, Suomen kirjastoseura

klo 13.00 – 13.30 Kaksoisagentin tunnustuksia / Tuija Kuikka, kirjastoammattilainen ja luottamushenkilö, Imatra

KAHVITAUKO klo 13.30 – 14.00

klo 14.00 – 15.00 Kirjastot ja kuntapäättäjät tai kuinka politiikoille puhutaan / Jukka Relander, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja

HELSINGIN OHJELMA 11.4. Pasilan kirjasto

ALOITUSKAHVIT JA PÄIVÄNAVAUS klo 9.30 – 10.00

klo 10.00 – 10.45 Suomen kirjastoseura lobbajana ja lobbaustukena / Kristiina Kontiainen, toimistopäällikkö, Suomen kirjastoseura

10.45 – 11.30 Kirjasto kunnan peruspalveluna, kuntapäättäjän näkökulma / Risto Kolanen, kulttuuri- ja kirjastolautakunta

LOUNASTAUKO klo 11.30 – 12.30

klo 12.30 – 13.15 Kirjasto luottamushenkilön elämässä / Nana Korpelainen, yrittäjä, Turku

13.15 – 14.00 Kirjastolobbausta 80-luvulta tähän päivään / Tuula Haavisto, kirjastotoimenjohtaja, Helsingin kaupunginkirjasto

KAHVITAUKO klo 14.00 – 14.30

klo 14.30 – 15.15 Tiedon käyttö lobbauksessa / Timo Turja, tietoasiantuntija, Eduskunnan kirjasto

Virkistystä ja virikkeitä epäkonferenssista

13 Maa

poricamp1PoriCAMP2014-päivän vetäjä on tapahtuman jäljiltä liekeissä, mutta myös sekalaisen postit-lappukokoelmansa edessä hetkellisesti sanaton. Aivan ensimmäisenä kiitokset mahtaville osallistujille: niin aiheita ehdottaneille ja alustaneille kuin pienryhmien keskusteluja vetäneille ja ihan jokaiselle keskustelijalle! Hiljaisia hetkiä ei päivän kuluessa juuri koettu, vaan kaikki aika tuli hyödynnettyä ajatusten vaihtoon, kokemusten jakamiseen ja uusien verkostojen rakentamiseen. Juuri kuten oli tarkoituskin.

Tapahtumapaikka Annis
Tapaamispaikaksi valikoitu porilainen Kulttuuritalo Annis myötäili tapahtuman henkeä (tai ehkä jopa asetti sen, virtaviivaisessa auditoriossa tunnelma olisi ollut toinen): talkootyötä, yhdessä tekemistä, osallistamista ja osallistumista, erilaisia toimijoita, tapahtumien kirjoa. Annis tuli aikoinaan lempeästi vallattua, kun mm. Elmu ja harrastajateatteri tarvitsivat tiloja. Nyt talo on ollut toiminnassa jo 34 vuotta.

Anniksessa osoittautui olevan yhtymäkohtia myös päivän aiheisiin: Paula Niemi esitteli Pointin kirjaston omatoimi-itsepalvelu-asiakkaiden jatkoaika -palvelu ja Anniksen edustaja puolestaan kertoi, että talo on iltaisin nuorten käytössä ilman palkattua henkilökuntaa. Ongelmia ei ole ilmennyt kummassakaan.

Näistä puhuttiin
Päivän aiheet olivat kaikki osallistujien itsensä ehdottamia. Niitä käsiteltiin pienissä ryhmissä ja kunkin session päätteeksi ryhmäkeskustelujen tärkeimmät pointit nostettiin esille. Puheenaiheina olivat niin kirjastojen kotiseututyö, tiedonhaun ja informaatiolukutaidon opetus sekä pienen kirjaston näkyvyys ja vaikuttavuus kuin toimenkuvien muutos ja henkilöstön osallistaminen strategiatyöhön. Mikään aihe ei jättänyt osallistujajoukkoa kylmäksi.

Hajahuomioita keskusteluista
Vaikka kirjuri haluaisi kertoa kaiken ja avata innostuneita ja innostavia keskusteluja jokaiselle lukijalle, tyytyminen on hajanaisiin huomioihin, muun muassa seuraaviin:poricamp2

Lähiesimiehet ja kirjastonjohtajat ovat avainasemassa, kun kirjastoissa ja niiden toimintaympäristössä tapahtuu: miten motivoidaan toimintatapojen muutoksia ja perustellaan uudella tavalla tekemistä? Kuinka kirkastetaan henkilökunnalle tavoitteet, mutta samalla annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön? Miten osaamisen kehittäminen hoidetaan, kun toimenkuvat muuttuvat, rutiinit hoidetaan ostopalveluna tai itsepalveluna?

Minkä alan osaamista kirjastoissa tulevaisuudessa tarvitaan – ei varmaankaan pelkästään kirjastoalan?

Lapiot ja kotiseutukokoelmat
”Epäseksikäs kotiseututyö” puhutti sekin. Viktoria Kulmala Mynämäeltä mietti, minkä takia vastuu kotiseutuaineistojen keräämisestä on maakuntakirjastoilla, kun paikallistuntemus on pienissä kirjastoissa ja kunnissa. Lapioita ovat kotiseutumuseot täynnä, mutta kirjastoissa on tämänkin alueen – kotiseututyön ja -aineistojen – asiantuntemusta.

Avoin kirjasto asiakkaan etko- ja jatkopaikka
Paula Niemi kertoi Vantaan Pointin avoimesta kirjastosta. ’Itsepalvelukirjasto’ on puhuttanut runsaasti ja kiihkeästi alalla viime aikoina. Pointissakin ajatus herätti ensin pelkoja: tuleeko kirjastosta pelkkä kylmäasema, sottaavatko nuoret paikat illan aikana, ilmeneeko järjestyshäiriötä, varastetaanko kirjat ja dvd:t? Pahinta, mitä on tapahtunut, on väriliitujen levittely pitkin lastenosastoa. Kävijämäärät ovat kasvaneet, uudet asiakkaat ovat löytäneet lähikirjastonsa. Aamuisin ennen yhdeksää käy pieniä koululaisia, iltakahdeksan jälkeen ruuhkavuotisia vanhempia.

Asiakkaiden osallistamisesta puhui Hakunilan kirjaston Katariina Ervasti. Monelle ovat jo kymppiuutisten kevennyksestäkin tuttuja kirjastomummot ja -vaarit, varttuneemmat aktiiviset asiakkaat, jotka lukevat ja pelaavat lasten kanssa. Käyttäjien kanssa toimiminen on lisännyt yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta kirjaston toiminta-alueella.

Tietopalveluosaamisen promoaminen
Siina Vieri Porin Sampolan kirjastosta muistutti, että tietopalveluosaamisen markkinointi ja esiintuonti on edelleen – tai etenkin nyt – tarpeen: vaikka lapsi syntyy tabletti kädessä, tiedonhaun osaaminen ei ole myötäsyntyistä. Kun käsitys tiedonhausta on googlaaminen sanalla ’kala’, löytyneiden osumien kahlaaminen on usein käsittämätön urakka, johon pieni ja isompikin tiedontarvitsija kaipaa apua. Tämän asiantuntemuksen ylläpitäminen ja näkyväksi tekeminen on tärkeää.

Miten nuorten kanssa päästään juttusille?
Kaarina Sainio Kaarinasta (miten osuvaa :) pohditutti joukkoa kysymyksellään nuorten kanssa viestimisestä. Miten nuorilta saa palautetta? Facebookissa on nykyisellään enemmän kirjaston kantiksia, yli 55-vuotiaita naisia, kun taas nuoret siirtyvät nopeasti seuraavaan uuteen ympäristöön. Jos me kirjastoammattilaiset uskomme teinien nyt hääräävän Whatsappissa, he ovat todennäköisesti jo jossain ihan muualla.

Toisaalta tähän on löytynyt yllättäviäkin keinoja: Kaarinan lisäksi esim. Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastossa ja Jämsän kaupunginkirjastossa käyttöön on otettu vieraskirja, siis paperinen vihko, johon kirjoitetaan perinteisesti kynällä. Jos yhdellä sivulla lukeekin kymmenen kertaa homohomohomohomohomo, viidellä muulla on kysymyksiä, kommentteja, toiveita ja ehdotuksia. Jämsässä vihkoon jätetään tietopalvelukysymyksiä, joita henkilökunnalle ei syystä tai toisesta tohdita esittää. Kirjasto tallentaa vastaukset vihkoon, josta niitä käydään säännöllisesti tutkimassa.

Koko kirjaston strategia
Yhdessä pohdittiin myös, miten strategiatyössä saataisiin koko henkilökunta mukaan. Pia Rask-Jussila johdatteli miettimään, miten lähdetään alkuun tilanteessa, jossa ohjaavia asiakirjoja ei ole: ei strategiaa, toimintasuunnitelmaa tai kirjaston arvoja. Starttina voisi olla työnkuvien laatiminen – ja siinä voi yhdistää erilaiset lähestymistavat: ennen ’virallisia’ toimenkuvia ja tehtävien vaatimustasoja voisi jokainen kirjata ylös oman työnsä sisällöt sellaisena kuin ne itse hahmottaa.

Kirjasto näkyväksi
Etenkin pienten kirjastojen näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia kartoitettiin sitäkin päivän aikana. Ideoita suorastaan tulvi vielä iltapäivällä, niitä tuli niin kokeneilta konkareilta (kiitos, Leena Purhonen Nakkilasta ja Tarja Jansson Laviasta [vai Lavialta?]) kuin tuoreilta ammattilaisiltakin. Yksi satakuntalaisten ehdotus oli työkirjastopolku, tapahtuma, jonka voisi järjestää vaikkapa lautakunnan kokouksen jälkeen tarjottavana yllätysohjelmana. Elämykselliseksi suunniteltu polku johdattaisi päättäjät läpi kirjaston työvaiheiden.

Informaatiolukutaitoa ja/vai kirjastojärjestelmien käyttöä?
Anu Ojaranta toteuttaa informaatiolukutaidon opetuksen kehittämistä niin käytännössä kuin teoriassakin. Anu hyödyntää työssään Kaarinan kirjastossa tutkivan oppimisen viitekehystä ja Carol Kuhlthaun guided inquiry -menetelmää sekä valmistelee aiheesta väitöskirjaa Åbo Akademissa.

Anun johdolla mietittiin kirjastojen tiedonhaun opetuksen relevanssia koululaisten kannalta. Nuorten ensimmäinen tiedonlähde ei liity yleensä kirjastoon ja sen tarjoamiin kokoelmiin tai palveluihin, eikä kirjastojärjestelmä ole väline, jolla peruskoululaiset tietoa etsivät saati löytävät. Kirjastojärjestelmän käyttö harvoin myöskään tuottaa erityisiä onnistumisen kokemuksia. Kirjastoissa on otettava haltuun Googlen käytön opastus ja verkkotiedonhaku ja hyödynnettävä tulevien opsien tarjoilemat yhteistyömahdodllisuudet monilukutaidon kehittämisessä.

Laputusta epäkonferenssissa
Koska kaikkia keskusteluja ei ehditty päivän aikana purkamaan ja monta kysymystä jäi ilmaan, keräsin osallistujien postit-lapuille kirjaamat kommentit ja avainsanat mukaani. Tarkoitus ei ole tässäkään niihin vastata, eikä avata ajatuskulkuja tarkemmin, vaan heittää pallo lukijoille: samat asiat askarruttavat varmasti monia.

Kommentteja voi jättää tähän blogiin tai keskusteluun voi hakea toki muitakin areenoja ja foorumeita. Tässä kuitenkin pariin päivän keskusteluaiheeseen liittyviä muistiinpanoja ryhmiltä:

- avoin kirjasto iso muutos
- esimiehen rooli käynnistää keskustelu, jotta saadaan puhua myös peloista
- tietoa ei saa pimittää, jottei pelkoja synny lisää, asenteet muutu vihamielisiksi, porukka klikkiydy

- nuorille vinkkauksen palautelomake
- palaute opettajilta
- kasvokkaiset keskustelut

Viimeksimainittuja käytiin vilkkaasti tänään.
Toivottavasti muutkin virkistyivät kuin vetäjänä ja jonkin sortin kirjurina toiminut
Päivi J.

Puhukaa toisillenne! Päättäjäpäiviä tarjolla

6 Maa

Etelä-Suomen AVI järjestää huhtikuun alkupuolella kolme päättäjäpäivää, joiden aiheena on viestintä, vuorovaikutus ja lobbaaminen ja kohderyhmänä sekä kuntapäättäjät ja luottamushenkilöt että kirjastoammattilaiset. 

Miten päättäjille puhutaan? Minkälaista tietoa luottamushenkilöt tarvitsevat toimintansa tueksi? Mitä kirjaston pitäisi kertoa valtuuston ja lautakuntien jäsenille? Missä muodossa tieto kannattaa esittää?

Kunnan sisäinen viestintä on tärkeä osa kaiken kokoisten kirjastojen viestintää. Sujuva ja tuloksellinen viestintä on onnistuneen budjettisuunnittelun, hankkeiden perustelemisen, resurssien varmistamisen edellytys.

Tule kuulemaan, mitä kirjaston kannalta tärkeä kohderyhmä, kunnan päättäjät, itse asiasta ajattelevat. Tilaisuus on tarkoitettu kirjastoammattilaisille, kuntapäättäjille sekä luottamushenkilöille.

Päivän aikana on myös aikaa ja tilaa keskustelulle. Keskustelua voi käydä ja seurata myös Twitterissä hashtagillä #kirj&päät

Päättäjäpäivät järjestetään kolmella paikkakunnalla yhteistyössä Lahden ja Lappeenrannan maakuntakirjastojen sekä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa.

Keskiviikko 9.4.2014 klo 9.30 – 15.15, Lahden kaupunginkirjaston auditorio (käyntiosoite Kirkkokatu 31, Lahti)

Torstai 10.4.2014 klo 9.30 – 15.15,

Lappeenrannan pääkirjaston musiikkisali (käyntiosoite Valtakatu 47, Lappeenranta)

Perjantai 11.4.2014 klo 9.30 – 15.15, Pasilan kirjaston auditorio (käyntiosoite Kellosilta 9, Helsinki) 

Etelä-Suomen AVI haluaa sitovat ilmoittautumiset viimeistään torstaina 3.4.2014. osoitteessa http://www.avi.fi/etela kohdasta Ajankohtaista / Tapahtumat ja koulutukset. Tiedot ja päivien ohjelmat löytyvät myös osoitteella urly.fi/c3A 

PS. Kirjastokaista mahdollisesti striimaa Helsingin tilaisuuden, mutta siitä lisää tietoa myöhemmin. Löykkiöläiset seuraavat tilannetta ja kutsuvat mukaan omat päättäjänsä.

PoriCAMP2014: muuttuvat työnkuvat, kirjastopedagogiikka, osallistava ote

21 Hel

Ehdotuksia PoriCAMP2014-epäkonferenssin aiheiksi on tullut sen verran, että luonnoksen päivän ohjelmasta voi esittää. 13.3.2014 saattaa siis näyttää sisällöiltään seuraavanlaiselta – mutta asiaan voi edelleen vaikuttaa! Koska päivän kulusta päätetään paikan päällä yhdessä, silloinkin voi vielä saada mukaan uusia keskustelunaiheita ja kysymyksiä.

Löykkiöläiset eivät millään malttaisi odottaa – aiheet ja päivään tähän mennessä ilmoittautunut osallistujakokoonpano lupaa hyvää! Tervetuloa Poriin! (Ilm. osoitteessa http://bit.ly/1kJPEkE)

twitter

9.30 – 10.00 KAHVI

10.00 – 10.30 OPEN SPACE: aikataulu, aiheet, ryhmät, vetäjät – periaatteet, tavoitteet

10.30 – 11.15 ENSIMMÄINEN SESSIO (suluissa aiheen ehdottaja)

  • Virkailijan – ja muidenkin – työ ja toimenkuvat murroksessa (Paula Niemi, Vantaa)
    • jakaudutaan pienryhmiin, lopuksi palataan yhteen

11.15 – 12.00 SALAMAPUHEET

  • Avoin kirjasto / Paula Niemi, Vantaa
  • Kotiseututyö / Viktoria Kulmala, Mynämäki
  • Käänny asiakkaan puoleen / Katariina Ervasti, Vantaa
  • Yhteydenpito nuoriin asiakkaisiin / Kaarina Sainio, Kaarina
  • Tietopalvelun ja kirjastoammattilaisen osaamisen merkitys / Siina Vieri, Pori
  • Celia-kirjaston videopuheenvuoro

13.00 – 13.45  TOINEN SESSIO (suluissa aiheen ehdottaja)

  • Pienen ja keskisuuren kirjaston vaikutusmahdollisuudet (Viktoria Kulmala, Mynämäki)
  • Miten aloittaa alusta ja osallistaa henkilöstö strategiatyöhön ja yhteiseen suunnitteluun (Pia Rask-Jussila, Pieksämäki)
    • jakaudutaan pienryhmiin, lopuksi palataan yhteen

13.45 – 14.15 KAHVI

14.15 – 15.00 KOLMAS SESSIO (suluissa aiheen ehdottaja)

  • Kirjastopedagogiikka (Anu Ojaranta, Kaarina)
  • (jatketaan mahdollisesti salamapuheiden aiheita)
    • jakaudutaan pienryhmiin, lopuksi palataan yhteen

15.00 – 15.30 KAIKKI YHDESSÄ: mitkä tunnelmat?

Kirjastoammattilainen, juuri sinä! Tule epäkonffaan 13.3!

17 Hel

Hei ja hoi sinä edelleen epäröivä! Älä enää pohdi, vaan ilmoittaudu ainutlaatuiseen PoriCAMPiin!

Alustajia ja aiheita alkaa olla mukava määrä (lisää mahtuu!), mutta osallistujia tarvitaan lisää, jotta CAMP toteutuu 13.3.2014.

Tulossa asiaa ja keskustelua kirjastopedagogiikasta, pienen kirjaston näkyvyydestä, virkailijoiden muuttuvasta työnkuvasta, itsepalvelun vaikutuksista, asiakasyhteistyöstä, osallistavasta työotteesta ja strategiatyöskentelystä, kirjastojen kotiseututyöstä ja nuortenkirjastonhoitajien välineistä ja yhteydenpidosta kohderyhmäänsä.

Tilaisuus tarvitsee juuri sinua! Ilmoittaudu osoitteessa http://bit.ly/1kJPEkE.

Tule epäkonfereeraamaan Poriin 13.3! Aiheiden esittäminen käynnissä

11 Hel

PoriCamp2014-tapahtumaan on toistaiseksi ehdotettu muutamaa aihetta pitempiin sessioihin (45 min.), myös jokunen salamapuhe on ilmoitettu.

Antakaa tulla vaan! Näitä mahtuu ohjelmaan lisää – samoin osallistujia! Nyt on tilaisuus keskustella ja käsitellä juuri itsellesi tärkeitä aiheita.

Ehdotettujen aiheiden esittäjät sekä kuvaukset kokonaisuudessaan + uusien teemojen ehdottaminen osoitteessa: http://bit.ly/1afj2Ld

Aiheita päivän pitempiin sessioihin:

KIRJASTOPEDAGOGIIKKA JA OPPIMINEN. Miten kirjasto toimii oppimisen ympäristönä ja kirjastonhoitaja opetuksen kumppanina?

PIENEN JA KESKISUUREN KIRJASTON VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET. Kirjaston “näkyvyys”problematiikka. Kuuleeko joku, kun kirjasto puhuu?

VIRKAILIJAN TYÖ MURROKSESSA. Jos asiakkaat palvelevat itse itseään, mitä henkilökunta tekee? Onko lisääntyvä itsepalvelu mörkö vai mukava kaveri?

Salamapuheet:

AVOIN KIRJASTO. Kun henkilökunta lähtee, asiakkaat jäävät kirjastoon – katastrofi?

KIRJASTOJEN KOTISEUTUTYÖ

KÄÄNNY ASIAKKAAN PUOLEEN. Mikä on kirjastosi suurin ongelma? Ettekö saa saa sitä ratkaistuksi henkilökunnan kanssa? Ota asiakkaat avuksi! Tapausesimerkki Hakunilan kirjastosta syksyltä 2013.

Mitä enemmän keskustelijoita, sitä monipuolisemmin teemat todennäköisesti tulevat käsittelyiksi!

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 25 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: