Luukku 24: Kognitiivinen ylijäämä

screen-shot-2016-12-22-at-17-59-45Koska Löykkiössäkin on viime aikoina keskitytty pohtimaan nykymenon, verkkomaailman ja somen suurta ärsykemäärää ja negatiivisiä ilmiöitä, oli hauska lähestyä aihetta toisesta näkökulmasta, jonka tarjosi Clay Shirkyn viitisen vuotta sitten ilmestynyt kirja Cognitive Surplus. Creativity and Generosity in a Connected Age. 

Kirjan sanoma on yksinkertaisesti tämä: uudet työkalut tekevät luomisen ja jakamisen mahdolliseksi. Verkostoituneessa maailmassa on muutakin kuin pahantahtoisia trolleja ja  vihapuhetta suoltavia kansalaisia.

On myös lahjakkuutta, hyvää tahtoa, samaan lämpimänä hehkuvaan hiileen puhaltamista.

Imagine treating the free time of the world’s educated citizenry as an aggregate, a kind of cognitive surplus.

img_8709Me olemme osa kognitiivistä ylijäämää. Meitä on paljon ja meillä on yhteenlaskettuna runsaasti aikaa toimia faktantarkastajina, wikipedian päivittäjinä ja verkkomaailman hyväntekijöinä – yhteiseen hyvään pyrkien.

Ajankäytön ihme käy selväksi, kun Shirky huomauttaa, että amerikkalaiset käyttävät tavallisen viikonlopun aikana 100 miljoonaa tuntia pelkästään tv-mainosten katsomiseen. Tämä aika tosin alkaa kohdistua toisin, suoratoistopalveluihin, onlinepeleihin jne., mutta kohdentaminen ei poista sitä tosiasiaa, että aikaa on siihen, mikä kiinnostaa.

Pienikin siirtymä ajankäytössä voi synnyttää ison yhteisen osaamisvarannon – teknologia mahdollistaa kognitiivisen ylijäämän hydöyntämisen yhteisiin, hyviin tarkoituksiin.

Ihanaa joulua teille ja rakkaillenne 

toivottaa Löykkiön kirjaston henkilökunta

Mainokset

Luukku 23: Visuaalisen kulttuurin monilukukirja

screen-shot-2016-12-22-at-17-23-53Monilukutaito, monilukumalli, monikulttuurisuus, kulttuurinen moninaisuus ja muut moni-sanat esiintyvät moneen (!) kertaan Visuaalisen kulttuurin monilukukirjassa. Räsänen asettaa visuaalisen kulttuurin monilukutaidon osasina rinnakkain kuvanlukutaidon, medialukutaidon sekä ympäristönlukutaidon.

Kirjan tekijä Marjo Räsänen toteaa, että kirjassa sivutaan kuvataiteen lisäksi musiikin, käsityön sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Kiinnostavaa lukemista myös kirjastoammattilaisille siis.

Kirja käynnistyy taidepedagogiikan ja kuvataidekasvatuksen tarkastelulla ja jatkuu taiteen ja kulttuurisen moninaisuuden välisen suhteen pohdinnalla. Kiinnostavaa on mm. kulttuurienvälisen kompetenssin määrittely – kulttuurisesta lukutaidostakin joskus puhutaan. Myös kulttuuri-identiteetin rakentumista ja identiteettityötä koskevat tekstit avasivat kokonaisuutta löykkiöläisille.

img_8584Koska useille keski-ikäisille ja sitä varttuneemmille kirjastoammattilaisille visuaalinen kulttuuri ja kuvanlukutaito ovat kirjallisia tekstejä vieraampia ilmaisumuotoja, Räsäsen teos on tervetullut tuki monilukutaitojen ohjaukseen ja mediakasvatukseen.

Vaikka kirja teoreettisesti painottuneena sisältää määritelmiä, selvennyksiä ja lähteitä, siitä on silti käytännön mediakasvatustyötä tekevälle iloa.

Esimerkiksi luku vastaan lukemisesta tulkintana voi innostaa stereotypioiden purkamiseen tähtääviin lukemisen tapoihin:

Vallalla oleva kielteinen kuvasto voidaan korvata myönteisillä kuvilla [–] Lähestymistapa kyseenalaistaa ihmisten tyypittelyn ja korostaa merkitysten monitulkintaisuutta. Se tunnustaa erot ja arvostaa moninaisuutta.

img_8583
Myös ympäristön viestit, rakennusten ja esineiden kieli, ovat mukana tässä monilukukirjassa, jota ainakin Löykkiössä luetaan vielä pitkään ja tarkasti.