Luukku 22: Kuinka kuratointi on kaikkialla

screen-shot-2016-12-22-at-11-59-09Jos olette kuin löykkiöläiset, kuratointi-sanan pöhötystauti on saattanut viime vuosina ärsyttää. Kuitenkin luettavaksi on tarttunut Michael Bhaskarin kirja Curation. The power of selection in a world of excess. Ja erinomaisen hyvä niin, sillä teos vei mukanaan.

Bhaskarin teksti käynnistyy kirjastoammattilaisille jo vuosikymmenien ajalta varsin tutusta mantrasta: kaikkea on yllinkyllin, informaatiota, verkkosisältöjä, sovelluksia, tuotteita, julkaisuja.

Länsimaisen ihmisen tuska (#firstworldproblems, toinen löykkiöläissieluja hiertävä ilmaus) on valinnan ja päätöksenteon vaikeutta: miten valita sopiva data, informaatio, tiedonlähde. Kuinka tehdä päätöksiä, kun hyllyrivistöjen, hakutulosten ja lähdeviitteiden loppua ei näy? Yksi ratkaisu on tietenkin luottaa Googlen algoritmiin, mutta Bhaskar esittelee muitakin vaihtoehtoja.

dsc_0898 Kuratointi on ryöstäytynyt museoiden ja taiteen maailmasta kaikkinaiseen valikoimien tarjoamiseen: jokainen meistä on oman elämänsä kuratoija.

Oleellista on asiantuntemus: kuratointi ei ole mitä tahansa sisältöjen poimimista, vaan aivan kuten taidekuraattorin työssä, ammattikuratoija on uuden luoja.

Hän valikoi, luo uusia suhteita valikoitujen teosten / julkaisujen välille, asettaa ne (uuteen) kontekstiin, tuo esiin ennen näkemättömiä puolia ilmiöistä. Miettikääpä vaikka, miten vaikuttaa kirjan kehystäminen eri tavoin: jos kahden ihmisen suhteesta kertova kirja sijoitetaan sateenkaarihyllyyn, rakkaustarinoita käsittelevään kirjanäyttelyyn tai kirjallisuuspalkintoehdokkaita esittelevään yhteyteen. Kontekstilla nostetaan näkyville eri painotuksia.

Kuratointi säästää käyttäjän aikaa, se on laadun tae. Ajatus on kirjastoammattilaiselle harvinaisen helppotajuinen. Kun joku on tehnyt esivalinnan, tehnyt nostoja isosta kokoelmasta, hän on samalla yksinkertaistanut käyttäjän tilannetta. Valikointi ja jalostaminen luo lisäarvoa käyttäjälle.

Bhaskar käsittelee koneellisen ja inhimillisen kuratoinnin, suosittelujen ja valikoinnin, eroja ja yhtäläisyyksiä, niiden etuja ja etenkin niiden yhdistämisen hyötyjä – vaikka selvästi pitääkin ihmisasiantuntijoiden panosta ratkaisevana.

Expert selection is a core principle of curation.

Kirjassa on mielenkiintoisia yhtymäkohtia ja virikkeitä informaatioarkkitehtuuriin, informaatiolukutaitoon, digitaaliseen palvelumuotoiluun, käytettävyys- ja käyttökokemussuunnitteluun. Amazonin ja Netflixin suosittelujärjestelmät, Googlen algoritmin ja ylipäätään internetin kehitys ovat alkupuolella aiheina.

Vaikka kirjastot tässä yhteydessä eivät tekijälle juurikaan tule mieleen Baabelin, Alexandrian ja Kongressin kirjastoja lukuun ottamatta, löykkiöläiset näkevät kirjastojen merkityksen ylettömyyden maailmassa.

If you want to find something, search is the key; if you want to discover, then it’s about curation.

Kirjastoissa toteutuu sekä haku että kuratointiin perustuva löytämisen riemu. Lukekaa tämä kirja, niin näette, miten tärkeitä kirjastot voivat edelleen olla!

Luukku 21: Smashing UX Design

Kerran vielä käyttäjäkokemus ja sen suunittelu! Luukussa 21 on Jesmond Allenin ja James Chudleyn käyttäjäystävällinen kirja, josta on moneksi.

screen-shot-2016-12-19-at-21-43-03Smashing UX Design avaa (käyttäjäkeskeisen) suunnitteluprosessin perusteita, (UX-)hankkeiden suunnittelua, esittelee käytettävyystestauksen menetelmiä ja käytettävyyssuunnittelun työkaluja.

Palvelumuotoilussa hyödynettävistä välineistä Allen ja Chudley käyvät läpi asiakaspolkujen, kokemuskarttojen ja erilaisten prototyyppien käytön. Vinkkejä saa myös rautalankamalleista ja muista tavoista visualisoida palveluita suunnittelu- ja testausvaiheessa, ennen koodausta ja graafista suunnittelua.

Allen ja Chudley muistuttavat tiuhaan käyttäjien osallistamisesta: hyvää palvelua on vaikea suunnitella ilman käytettävyystestausta ihan oikeilla elävillä käyttäjillä. Alkuun voi kuitenkin päästä benchmarkkaamalla sekä vastaavien toimijoiden että ihan muiden alojen verkkopalveluita. Asiantuntija-arvioistakin voi olla hyötyä, kunhan miettii, mitä tehtäviä asiakkaat palveluissa yleensä suorittavat, mihin etsivät vastauksia. Kun tarkasteltavien piirteiden muistilista on rakennettu, voi edetä vaikkapa aineiston paikantamisesta sen varaamiseen käyttäjän silmin. Mutta kuten sanottu, käyttäjien tekemää testausta heuristiset arviot ja kognitiiviset läpikäynnit eivät korvaa.

Kirjassa käsitellään myös verkkopalveluiden informaatioarkkitehtuuria, navigaatiota ja hakuominaisuuksia käytettävyyden kannalta. Verkkosivuston eri tasoisten sivujen UX-dissektio helpottaa kotisivun, hierarkian muiden tasojen ja toiminnallisuuksien tarkastelua: kategoria- ja tuotesivut, ostoskorit ja maksuprosessit, muut sisältösivut ja valokuvat, lomakkeet, taulukot jne. käsitellään kirjassa erikseen.

Tekijät antavat käytännön vinkkejä hyvästä ja pahasta, esittelevät yleisimpiä suunnittelumokia ja vinkkaavat hyvistä käytännöistä.

Jos olet uusimassa olemassaolevia verkkosivuja, rakentamassa uutta palvelua, kehittämässä verkkopalvelun jotain osa-aluetta tai olet ylipäätään kiinnostunut digipalveluiden käytettävyydestä, tämä on hyvä perusteos.