Mikä tekee (koulu)kirjaston?

10 Nov

Mikä on kirjasto?

Jos koulussa on hyllyllinen kirjoja – tai vaikka huoneellinenkin – onko kyseessä kirjasto?

Tätä arvoitusta on pohdittu niin meillä kuin muun muassa Ruotsissa, missä on päädytty vastaukseen: on, mikäli kirjastossa on myös henkilökuntaa. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa meilläkin mainitaan, että perusopetuksen tavoitteita voidaan tukea mm. koulukirjastotoiminnan avulla. Henkilökunnasta ei tässä yhteydessä puhuta.

Mikä on koulukirjasto?

Ruotsissa laki edellyttää, että oppilailla on käytössään kirjastopalvelut joko koulurakennuksessa tai tolkullisen välimatkan päässä. Tarjolla on oltava painettua ja verkkoaineistoa, tarvittavaa tekniikkaa, tietoa ja kaunoa.

Ensimmäiset sanktiotkin on langetettu kouluille, joissa näin ei ole. Seuraamukset tosin ovat lähinnä julkisen nuhtelun kaltaisia, mutta selvitys tilanteen korjaamisesta on annettava.

Seuraavaksi pistetään kuntoon se tilan ja kokoelman lisäksi tärkein edellytys: ammattimainen henkilökunta, jonka palkkaamiseen on luvassa rahallista valtion apua.

Mitä iloa kaunokirjallisuudesta?

Viime aikoina on useissa yhteyksissä todettu, että kaunokirjallisuuden lukeminen tukee lukutaidon kehittymistä vahvemmin kuin muiden tekstien lukeminen. Oppimista edistävät voimakkaat tunteet ja elämykset – ja niitäkin voi helposti saada kaunokirjallisuudesta. Mistä sitä kaunokirjallista aineistoa saa? No useimmiten ja tuoreinta on tarjolla yleisissä kirjastoissa, jotka myös vinkkaavat sisältöjä eri luokka-asteille.

Milloin määrällä on väliä?

Amerikkalainen selvitys osoittaa, että niissä kouluissa, joissa koulukirjastossa on enemmän henkilökuntaa, on myös paremmat oppimistulokset muun muassa lukemisessa.

Toki muut muuttujat saattavat pelata samaan pussiin: kun on enemmän henkilökuntaa, on varakkaampi koulu, jolla on isompi kokoelma ja ehkä vähemmän heterogeeninen oppilaskunta, mutta silti: kouluissa, joiden koulukirjastoihin palkattiin lisää henkilökuntaa välillä 2005-2009, oppimistulokset paranivat erityisesti lukutaidon osalta.

Kuka käyttää – kuka tukee?

Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan alle kolmekymppiset käyttävät yleistä kirjastoa yhtä paljon kuin muut ikäluokat, mutta samaan aikaan nuorimmat arvostavat kirjastoja muita käyttäjiä vähemmän. Nuorten ikäluokkien kirjastonkäyttö myös väheni 2012-2013 enemmän kuin muiden ikäluokkien.

If their library were to close, 32% of people 30 and older say it would have a major impact on them and their families; only 19% of those younger than 30 say so. While 67% of those 30 and older say their library closing would have a major impact on the community, the figure for people 30 and under was just 51%.

Vaikka esimerkit ovat vierailta mailta, samat kysymykset meidänkin on esitettävä. Jos koulukirjastoja ei ole ja nuoret käyttävät yleisiä kirjastoja vähemmän, miten käy peruslukutaidon – ja monilukutaidon? Miten koulu ja kirjasto yhdessä voivat tarjota mahdollisimman hyvät palvelut: aineistot, sisältöjen esittelyn ja avaamisen, tiedonhaun opetussisältöihin integroidun opastuksen, tuen monilukutaidon kehittymiselle?

**************

Minkälainen kirjasto teille saisi olla?

9 Nov

Löykkiöläiset ovat tainneet unohtaa mainita aikakauslehtiaddiktiostaan, joka ajoittain ryöstäytyy käsistä. Joskus aiempien hankintojen pariin pääsee vasta kuukausien päästä, mutta parhaat aikakausjulkaisut eivät vanhenekaan hetkessä!

The Economist -lehden viime vuodenvaihteen numero osoittautui monin tavoin kurantiksi näin joulun lähestyessä. Itämaan tietäjien – tai vaihtoehtoisesti kuninkaiden tai astronomien – tarina ja vaikutukset myöhempien aikojen kolmen koplien kuvauksiin oli ajankohtaista ja kiinnostavaa luettavaa, kuten myös kalkkunan historia: miksi kalkkuna on anglo-amerikkalaisissa maissa ’turkey’, mutta Turkissa ’Indian bird’?

Kirjastoammattilaisia kiinnosti kuitenkin erityisesti pikku-uutinen perinteikkäästä lontoolaiskirjakaupasta ja sen selviytymisstrategiasta, jota amazonit eivät horjuta.

IMG_3188Vuonna 1936 perustettu Heywood Hill Mayfairissa ei ole ihan mikä tahansa pokkarikauppa. Sen alkuaikojen tarjontaan kuului muun muassa James Joycen Odysseuksen ensipainos. Tarkka lukija löytää kirjakaupan John le Carrén Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja –kirjan sivuilta. Toisen maailmansodan aikaan kirjoja kaupitteli kolmen punnan viikkopalkalla Nancy Mitford, yksi kuuluista Mitfordin sisaruksisa.

Heywood Hillin nykyinen omistaja, sattumoisin Mitfordin veljenpoika, on pelastanut bisneksen ryhtymällä kokoamaan kotikirjastoja tilauksesta.

Mittatilauskirjasto ei kuitenkaan ole ihan jokahenkilön palvelu: ensimmäinen, parin vuoden takainen toimeksianto oli 1900-luvun modernismiin keskittyvä 3000 niteen kokoelma, joka tilattiin sveitsiläiseen alppimajaan. Sen kokoaminen kesti neljä kuukautta ja hinnaksi muodostui noin 700 000 €. Lasku saudiarabialaiselle bisnesnaiselle kootusta tuhannen niteen työhuonekirjastosta oli noin 110 000 €.

Koska moisiin summiin ei monella keräilijällä ole varaa, Heywood Hill tarjoaa myös edullisempia IMG_2964tilauspalveluita. Esimerkiksi anglofiilivalikoiman vuositilaus – neljä laatikollista kovakantisia kirjoja vuoden aikana – maksaa 1 300 euroa.

Mutta tätäkin halvempia palveluita on tarjolla. Kirjakerhon tapaan toimiva ’A year in books’ -palvelu sisältää lukuvalmennuskerran (!) ja kuukausittain lähetettävän valitun teeman mukaisen kirjan.

Lasten kirjakerhoversiossa voi valita joko kaunoa tai tietoa – tai molempia. Lukuvalmennus on tarjolla paikan päällä tai puhelimitse, lapselle tai aikuiselle. Kirjan mukana vastaanottaja saa myös Heywood Hillille tehdyn kirjanmerkin, erilaisen joka kuuausi. Hintaa palvelulla on noin 280 euroa vuodessa.

Subscribers will receive:

  • Year In Books voucher sent to either the purchaser or recipient explaining the gift
  • An optional reading consultation with a dedicated bookseller on the phone, in person or by email
  • Twelve carefully chosen and beautifully wrapped new books delivered monthly: fiction, non-fiction or a mix of both
  • Each book will be accompanied by a monthly bookmark designed for us by artist Cressida Bell – a different one each month
  • Recipients are entitled to 10% off all new books bought at Heywood Hill during the lifetime of their subscription

Palveluihin ja valikoimaan voi tutustua täällä: http://www.heywoodhill.com

Paluu tulevaisuuteen osa 2?

3 Nov

Löykkiöläiset kuulivat amerikkalaisilta kollegoiltaan, että Amazon avaa kirjakaupan Seattlessa. Kyllä, ihan fyysisen tilan, jossa myydään painettuja kirjoja – ja laitteita kuten Kindle ja Fire TV, Amazonin omat tuotteet. Kyseessä ei ole popup-kauppa, joten tapaus on kiinnostava.

Valikoima perustuu tietenkin Amazonin myyntitilastoihin ja sitä räätälöidään sijainnin perusteella: ensimmäinen verkkokaupan fyysinen ilmentymä avautuu tänään Seattlen ylioppilaskylässä. Liike on auki seitsemän päivää viikossa ja hinnat samat kuin verkossa.

Löykkiöläiset aikovat hyödyntää muutaman yksinkertaisen vinkin verkkojätin somistuksesta ja sisustuksesta: kirjat ovat esillä kansi katsojaan päin, jokaisen yhteydessä mainitaan lukijoiden antama pisteytys ja yksi vertaisarviointi.

Paradoksaalisthana Amazonin ilmestyminen katukuvaan kuitenkin on:

 ”If this first store succeeds, it’s possible that Amazon will expand its book-selling empire with the very thing that it once helped to destroy: bookstores.”

Ja samana päivänä Suomesta kuuluu toisensuuntaisia kirjakauppauutisia, kun Akateeminen ilmoittaa pienten aikakauslehtien katoavan hyllyistään: http://yle.fi/uutiset/akateeminen_kirjakauppa_lopettaa_pienten_aikakauslehtien_myynnin/842725

Lisää Amazonista:

Opsista riittää asiaa

19 Oct

Kylläpä löykkiöläiset pääsivät taas mielenkiintoisiin keskusteluihin heti viikon ensimmäisenä päivänä! Kirjaston auditorioon Pasilassa kokoontui aamuyhdeksältä kolmisenkymmentä kirjastoammattilaista pohtimaan, minkälaisia askelmerkkejä uudet opetussuunnitelmien perusteet asettavat koulun ja kirjaston yhteistyölle.

Päivän aiheisiin johdatteli Löykkiön kirjaston yhteistyökumppani Päivi Jokitalo, mutta asiaan saatiin myös konkretiaa, kun Lappeerannan kaupungin perusopetusjohtaja Mari Routti kertoi peruskoulujen ja kirjaston yhteistyöstä opetussuunnitelman valmistelussa ja toteuttamisessa omassa kunnassaan.

#doplpr

Otsikon hashtagin takana on Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä -niminen hanke, jossa tarkastellaan asioita ilmiöpohjaisen oppimisen keinoin. (Kannattaa myös käyttää hashtagia Twitter- ja Instagram-hakuihin – tuloksena on paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä!) Dop-hankkeessa oppilaat valitsevat tutkittavan ilmiön sekä tarkastelulleen tieteenalanäkökulman. Oppijat itse kartoittavat tiedonlähteet ja informaatioresurssit, hankkivat tietoa kysymällä, kuvaamalla ja lukemalla. He jäsentävät löydöksensä raporteissa, jotka voivat ilmentyä vaikkapa digitarinan muodossa. Kun raportti on koottu, lopputulos esitellään muille.

Oppilaat itse ottavat yhteyttä valitsemiinsa asiantuntijoihin, jollaisena voi tietenkin toimia myös kirjasto. Toimintatapaan johdattavissa täydennyskoulutuksissa on opettajien lisäksi osallistunut museopedagogi, jatkossa ehkä myös kirjastoammattilaisia.

Lappeenrannassa toimii lisäksi koulukirjastotyöryhmä, kirjasto on mukana kunnan kulttuuripolussa sekä opsissa ja siitä johdetuissa koulujen vuosisuunnitelmissa. Tilanne on siis yhteistyön kannalta varsin mainio.

Ops-yhteistyötä laajalla vantaalaisrintamalla

Vantaan kaupunginkirjaston pedagogisten palveluiden tuore päällikkö Liisa Nikkilä toi kuulumiset pääkaupunkiseudulta. Nykyisellään kaikille kouluille tarjotaankirjaston palvelulupauksen mukaisesti minimissään kirjavinkkausta kolmosille ja tiedonhankinnan opetusta nelosille ja seiskoille. Paljon on kuitenkin suunnitteilla ja tulollaan!

Kirjasto osallistuu eri tavoin ops-työhön esiopetuksesta lukioon saakka. Viime keväänä Liisa osallistui esiopetuksen ajatushautomoista siihen, jossa käsiteltiin monilukutaitoa. Yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmatyön ohjausryhmässä kirjasto on myös mukana. Useita sidosryhmiä yhdistävän ohjausryhmän kokoukset ovat olleet napakoita ja hyvin valmisteltuja, jolloin tapaamisissa on päästy suoraan asiaan. Kirjaston lisäksi mukana ovat kulttuuripalveluiden, liikuntapalveluiden, vanhempainyhdistyksen ja kouluterveydenhuollon edustajat.

Kirjaston usean vuoden ajan koeteltu palvelulupaus on jo todettu toteuttamiskelpoiseksi ja sen pohjalta laadittiin ops-teksti. Opsiin sisällytettävästä tekstistä muotoiltiin sopivan väljä, ettei sanamuoto rajoita tai toisaalta johda mahdottomiin tilanteisiin. Luonnosvaiheessa olevassa tekstissä todetaan, että kirjasto tarjoaa koululle aineistoja, välineitä, ammatillistä henkilöstöä sekä oppimisyhteisön. Alakoululle luvassa on vähintääkin aineistovinkkaus sekä tiedonhankintataitojen ja tutkivan oppimisen ohjausta kertaalleen joka luokalle. Yläkoululle tarjotaan samaten vähintään kerran ohjausta tiedonhankintataidoissa ja tutkivassa oppimisessa. Työ on kuitenkin vielä kesken ja sanamuodot ja sisällöt tarkentuvat lähikuukausina.

Yhteiset keskustelut koulutoimen kanssa ovat olleet siinä määrin antoisia, että opetuspäällikkö oli kirjaston pedagogisessa iltapäivässä todennut: “kyllä täytyy sanoa pomolleni, etten tästä iltapäivästä palkkaa tarvisi”.

Vanhaa, uutta ja lainattua

Kirjaston opetussisältöjä päivitetään Vantaalla parhaillaan uuden opsin mukaisiksi. Tavoitteena on muotoilla pari pakettia, joista opettajat voivat maaliskuussa 2016 valita tarvitsemansa, kun lukuvuotta suunnitellaan.

Työtä varten on perustettu kaksi työryhmää, jotka opetuspäällikkö on evästänyt sanoin: “olkaa rohkeita!” Työ on käynnissä ja tilanne näyttää varsin lupaavalta. Pilotointiin päästäneen vuodenvaihteessa.

“Kymmenluokitus me voidaan opettaa itsekin koulussa, sen takia ei lähdetä liikkeelle”

Opetussuunnitelman hengen mukaisesti on tarkoitus aktivoida oppilaita aikaisempaa enemmän ja aikuisten olla äänessä totuttua vähemmän. 75 minuutin pituisiksi kaavaillut paketit tulevat painottumaan eri tavoin esim. lähdekritiikkiin tai tekijänoikeuksiin.

Trailereilla monilukutaitoa

Kirjatrailereiden tekeminen on osoittautunut toimivaksi muodoksi yhdistää mediataitoja, lukemaan innostamista, tekijänoikeuksien hahmottamista, kirjavinkkauksen kuulemista ja tuottamista. Kun nuoret kertovat kirjatrailereissa toisilleen lukemastaan, valitsevat kuvat ja musiikin ja avaavat tarinaa muutaman minuutin videonpätkässä, tekemistä tukee kirjastoammattilaisen osaaminen, mutta välineet ovat tuttuja nuorten omasta maailmasta.

Vantaalla trailereiden tekemiseen on työkalujen osalta hyvät edellytykset: kouluihin on hankittu 16 000 tablettia. Traileritaidoista on kuitenkin kysyntää. Suunnitelmissa onkin, että ensin koulutetaan kirjaston henkilökuntaa lisää, sitten vertaiskoulutetaan kirjaston voimin yhdysopettajia.

Lisää kirjatrailereita Vantaalta löytyy youtube-haulla ”Kirjatrailerit 2015”

Lumon kirjastossa meneillään olevasta peliklubikokeilusta on tulossa tietoa myös muille ammattilaisille. Lokakuun alussa alkaneessa hankkeessa lapset ja vanhemmat pelaavat ja arvioivat oppimispelejä. Vinkit kerätään verkkoon. Lisätietoja kannattaa odotella osoitteessa http://kirjasto.vantaa.fi/pedantti/ – Vantaan kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut.

Suuret kiitokset Marille ja Liisalle innostavista puheenvuoroista!

Haloohaloo, kyllä Löykkiö kuuntelee!

13 Oct

Löykkiöläisten korviin on kiirinyt harmittavia uutisia: alan opiskelijoita ärsyttää, kuinka huonosti Löykkiön kirjaston yhteystiedot ovat esillä. Facebook-sivulta ei löydy osoitetta, puhelinnumerosta puhumattakaan. Aukioloajoista ei myöskään ole tietoa.

Olemme kovin pahoillamme! Löykkiön kirjaston henkilökuntaan saatte varmimmin yhteyden lähettämälle viestin FB-sivulle tai postaamalla kommentin blogiin. Niitä seuraamme ahkerasti ja säännöllisesti ja vastaamme kyllä mahdollisiin kysymyksiin.

Ikävä kyllä emme toistaiseksi myöskään pysty ottamaan harjoittelijoita. Sen sijaan muissa kirjastoissa toimivien oppisopimuskoulutettavien, työkokeilijoiden ja harjoittelijoiden kommentit, tekstit ja raportit julkaisemme mielellämme tässä Löykkiön kirjaston blogissa! Antakaa tulla vaan!

Löykkiön kirjastokissat kuulevat myös mielellään muissa kirjastoissa työskentelevien arkisesta aherruksesta. Myös lukukoirien ja -marsujen kokemukset kiinnostavat, samoin muiden kirjastoeläinten.

Heittäydy hetkeksi! Tulevaisuuscamp Seinäjoella 23.9.2015

23 Sep

IMG_0009Uteliaisuus, uskallus, heittäytyminen. Siinä kirjastoammattilaiselle tärkeitä ja tarpeellisia ominaisuuksia.

Niitä pursui Uppalan kartanon sali tänään, kun parikymmentä kirjastoammattilaista – nykyistä ja tulevaa – kokoontui keskustelemaan tulevaisuuden ja tämän päivän trendeistä ja kuumista kysymyksistä.

Aamupäivällä aiheisiin johdatteli löykkiöläisille jo kovin tuttu Päivi J. Kirtekstistä. Ajatusleikki aloitettiin matkalla (työ-)historiaan: miltä näytti oma ensimmäinen päivä kirjastotyössä? Minkälaisia olivat työkalut, aineistot, kirjaston tilat? Entä asiakkaat ja kysymykset? Jos matkaa mielessään yhtä pitkän pätkän ajassa eteenpäin, millainen mahtaa olla näkymä?

Ennen lounasta kukin valitsi itseään eniten puhuttelevat kaksi aihetta ja verkkaisen ruokatauon jälkeen alkoi vilkas keskustelu.

Onko verkossa reikiä?

Yksi ryhmistä paneutui uudistettavaan kirjastolakiin, siihen kohdistuviin odotuksiin ja mahdollisiin vaikutuksiin mm. kirjastoverkon osalta.

Seinäjoen kaupunginkirjaston Mervi Heikkilä avasi ryhmän ajatuksia: kysymys ei kuulu ”kuinka käy kirjastoverkon”, vaan ”kuinka käy asiakkaiden ja ihmisten”.

Siitähän tässä on kyse: miten turvataan kirjastopalvelut, kuinka taataan, että kirjasto jatkossakin vastaa käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin. Verkko on vain väline, todettiin keskustelussa.

Pitäisikö kirjastolaissa mainita erityisryhmien palvelu Ruotsin tapaan? Naapurimaan kirjastolaissa puhutaan toimintaesteisistä, eri kieliryhmien palveluista ja selkokielestä. Onko kotouttaminen asia, josta pitäisi lakiuudistuksen yhteydessä puhua? Mikä on kirjaston rooli siinä?

Vahvaa lakia kuitenkin toivotaan toiminnan turvaksi. Kuntaliitokset ja perustamishankkeiden valtionavustusten lakkaaminen ovat jo harventaneet kirjastoverkkoa. Käydäänkö jo henkiinjäämistaistelua ja uhkaako eriarvoistuminen – vai onko se jo tapahtunut? Miten huomioidaan alueellisen erot ja erilaiset tarpeet? Mitä mahdollinen kulttuuripalveluiden hoitaminen sote-alueiden tasoslla tarkoittaisi?

Omatoimi-, monitoimi-, tuunattu kirjasto

Kirjastotila puhutti monelta kantilta.

IMG_0004Miksi ja miten asiakkaat päästetään omin nokkineen
kirjastoon, kun asiakaspalvelijoita ei ole saatavilla? Isoissa kirjastoissa kuten Seinäjoella rajoitetun asiakaspalvelun aukiolot on otettu ilolla vastaan.

Pienemmissä kunnissa henkilökohtaiseen asiointiin tuttujen asiakaspalvelijoiden kanssa tottuneet (iäkkäämmät?) käyttäjät suhtautuvat ajatukseen omatoimikirjastosta hieman varovaisemmin.

Jos opastus ja viestintä onnistuvat, lopputulos voi olla arvattua positiivisempi.

Aukioloaikojen leikkaukset vaikuttavat niin käyntimääriin kuin lainauslukuihinkin. Vertaistuki on tarpeen, jos kirjastonjohtaja saa vastaukseksi ”hankkikaa vähemmän kirjoja” huomauttaessaan kunnan johdolle, ettei ostettua aineistoa nykyisellä henkilökunnalla ennätetä säällisessä ajassa pistää lainauskuntoon.

Löykkiöläiset muistuttivat, että kunnassa kannattaa tehdä selväksi, mitä omatoimiaukiolon käyttöönotto edellyttää. Ilman ammatillista työtä, kokoelmanhoitoa, aineistojen uudenlaista esillepanoa, mahdollisia hyllyjärjestyksen muutoksia ja toimivia opasteita käyttäjiä ei voi jättää kirjastoon keskenään.

Monitoimitalot, monipalvelutorit, useiden toimialojen yhteiset tilat lisääntyvät nekin. Muun muassa Espoossa ja Tampereella esimerkkejä on jo yhteistyöstä sote-palveluiden kanssa. Espoon Sellossa on myös malli, jossa kirjasto- ja nuorisotyön ammattilaiset toimivat tiimeinä, kertoi Erna Marttila.

Tuunaamisessa puolestaan saattaa olla muistilista reunaehdoista tarpeen: mitä tahansa verhokangasta tai lepotuolia ei julkiseen tilaan kannata hankkia, vaan esim. materiaalien paloturvallisuus pitää varmistaa.

Ystäväkirjat ja kulttuurikaverit

Kirjastot tekevät monessa kunnassa yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kulttuurikaverit voivat lähteä seuraksi paitsi konsertteihin ja teatteriin, myös kirjastoon – tai kirjastossa järjestettävään tapahtumaan.

Kauhavalla kaveritoimintaa organisoi yhdessä kolme eri hallinnonalaa. Kalajoella SPR:n vapaaehtoiset vievät ystäväkirjapalvelun puitteissa kirjoja ja muuta aineistoa kotiin saakka.

Moniosaajia ja monenlaista osaamista

Kirjastoissa ei enää aikoihin ole riittänyt kirjojen rakastaminen. Jokaisen kirjastoammattilaisen ja kirjastossa työskentelevän on uskallettava asiakkaiden eteen, esiintymään, opastamaan, kouluttamaan, niin yksittäisiä käyttäjiä kuin erilaisia ryhmiäkin. Asiakaskohtaamisiin, erityisryhmiin ja pedagogiikkaan liittyvää osaamista tarvitaan.

Asiasta kiivaasti mutta yksimielisesti keskustellut ryhmä otti esille sisältöosaamisen (musiikki, kirjallisuus jne.), teknologiset osaamistarpeen kuten koodaamisen alkeet ja mobiilimaailman tuntemuksen, verkostoitumiseen liittyvän osaamisen, viestinnän, monilukutaidon opastuksen ja edistämisen ja monipuoliset työelämätaidot: taloushallinto, ryhmätyötaidot, projektinhallinta.

Kaiken ei toki tarvi ilmiintyä yhdessä ja ainoassa ammattilaisessa, vaan taustojen ja taitojen erilaisuus edistää myös uusien oivallusten syntyä. Ihmisarka ei kuitenkaan saa olla.

**********

Toinenkin sessio kolmesta eri aiheesta ehdittiin iltapäivällä vetää läpi. Sen aikana käsiteltiin koulun ja kirjaston yhteistyötä, sen edellytyksiä ja etenemistapoja, lukuharrastuksen tukemista ja edistämistä sekä kirjaston erilaisia kohderyhmiä. Niistä lisää toisessa yhteydessä.

Aina avulias kirjastoyhteisö

3 Sep

Islantilaiskollega oli bongannut löykkiöläiset Scandinavian Library Quarterly -lehdestä, mikä ilahdutti erityisesti Scandinavian Shortcuts -uutispalstan kokoajaa. Kollega Kópavogurista toivoi vinkkejä kiinnostavista uusista kirjastotiloista, innostavista palvelukonsepteista ja valmiiden tilojen onnistuneista tuunauksista muusta käytöstä kirjastoiksi.

Eipä aikaakaan, kun Löykkiön kirjasto pystyi välittämään mainion listan ehdokkaita Seinäjoelta pääkaupunkiseudulle osoitteineen ja yhteyshenkilöineen. Kollegiaalisuus kukoistaa!

Listalla on Seinäjoen Apilan lisäksi

IMG_2048Aivan sama on ollut viime päivien huomio koulujen ja kirjastojen ops-asioihin liittyvässä urkinnassa: kysymykseen työryhmien kokoonpanosta, kirjaston edustuksesta niissä, suunnittelun vaiheista ja konkretiasta on jo tullut useita vastauksia.

Löykkiöläiset raportoivat eri puolilta Suomea saamansa tiedot syys-lokakuun aikana eri puolilla maata järjestettävien tilaisuuksien lisäksi myös blogissaan.

Kiitos kaikille informanteille!

Ole kuulolla!

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 40 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: