Kirjasto tunnustaa värejä

7 Tam

IMG_3533Kallion kirjasto ristii queer-aiheisen hyllynsä käyttäjien ehdotusten perusteella, Kuopiossa paikallinen Seta ja kirjasto ovat edistäneet hbt-aiheisen kirjallisuuden sisällönkuvailua yhteisellä hankkeella.

Kirjasto on kaikkien, sen ovi auki jokaiselle, on asiakas sitten nuori tai vanha, suomen-, ruotsin- tai muunkielinen, tykkää omasta tai toisesta sukupuolesta, määrittelee itsensä kuinka tahansa.

Moni kirjasto on jo päättänyt, että käyttäjäkunnan moninaisuuden pitää näkyä. Alussa hbt-aineistojen näkyvyydellä ja esilletuonnilla voi olla tämä päämäärä: pidämme myös ihmisten sukupuoli- ja seksuaali-identiteettien monimuotoisuutta ja hyväksymistä tärkeänä. Sitten kun asia on itsestäänselvyys, erillisen hyllyn merkitys voi olla toinen; se auttaa aiheeseen liittyvän aineiston löytymisessä.

Kirjastot ja hbt-asiakkaat ja -aineistot ovat aiheena Kirjastolehden ja Kulttuuria kaikille -palvelun artikkeleissa joulukuulta. Myös Etelä-Afrikassa elokuussa 2015 järjestettävään kirjastoalan kansainväliseen kongressiin kaivataan hbt-aiheisia kontribuutioita, joissa teemaa voidaan käsitellä eri näkökulmista:

  • LGBTQ special collections
  • Library as safe space
  • Library service to LGBTQ patrons in Africa
  • Library service to rainbow families
  • Outreach/partnerships with community organizations
  • Promoting inclusive access

Ehdotukset tiivistelmineen on toimitettava tammikuun loppuun mennessä: http://www.ifla.org/node/9268

Joulu, lukujuhla

20 Jou

kuusi1”Pääosin jouluna rauhoitutaan kotona ja rentoudutaan lukemisen parissa”. Näin toteaa verkkokauppatoimija Klarnan edustaja joulun alla julkaistussa tiedotteessa. Markkinointi&Mainonta otsikoi kirjoja ja lehtiä löytyvän useimmista suomalaisista joulun paketeista.

Lukemisen hyvää tekevästä vaikutuksesta todistaa myös Kiiltomadon joulukuun pääkirjoitus, jossa löykkiöläisille tuttu Päivi Jii kertoo mm. pietarsaarelaisesta lukuretriitistä.

Lukemisen merkityksestä nuorille ja vanhemmillekin on viime päivinä puhunut 90 vuoden kokemuksella rakastettu Kirsi Kunnas. 

Luetaan siis jouluna, yksin pohdiskellen, yhdessä keskustellen, hiljaa itsekseen ja ääneen toisillemme!

Löykkiön kirjaston henkilökunta toivottaa kaikille erinomaista joulua!

 

Kuka puhuu ja kenelle tai organisaatioviestinnän avoimuus

9 Jou

Silloin tällöin päätyy sivustaseuraajaksi Facebookin keskusteluketjuihin, joissa organisaation sisäinen viestintä tulvii puolijulkiselle foorumille. Yleensä ilmiö ei herätä erityisiä intohimoja: kollegat keskustelevat käytännön kysymyksistä, ratkovat ajankohtaisia pikkuprobleemia tai pohtivat tulevia tapahtumia.

IMG_2490Joskus kuitenkin näkyy, ettei sisäisen ja ulkoisen viestinnän rajoista ja erottamisesta ole työpaikalla keskusteltu. Missä hoidetaan asiakasjärjestelmiin liittyvät ongelmat, kuinka ammattilainen saa hädän hetkellä vastauksen kysymyksiinsä?

Yammerit ja sisäiset wikit voivat olla kuvaannollisten mailien päässä. Yhteiset areenat eivät aina ole edes tiedossa tai niiden käyttö tuntuu liian kankealta; Facebook on aina auki henkilökohtaisissa mobiililaitteissa ja useimmiten paikalla on joku tuttu. Suljetut FB-ryhmät eivät ole ratkaisu, koska Facebookissa on moni, mutta eivät kaikki.

Viestinnän ja toiminnan avoimuus yleensäkin on julkisissa palveluissa positiivinen piirre. Tilannetajua ja sääntöjen joustavuutta vaativat ne tilanteet, joissa tunteet kuohuvat, ongelmat jatkuvat ja oman FB-kaveripiirin ystävissä on myös asiakkaita, ei vain työtovereita. Mihin saakka ulottuu lojaaliusoletus työnantajaa kohtaan, minkälainen sananvaihto on asiakkaiden silmille sopivaa – tai tarpeellista?

Ongelma ei ole viestintäympäristöjen puute, vaan niiden ylitarjonta. On entistä vaikeampaa kehittää ja keksiä miljöitä, joissa kaikki ovat kuin kotonaan. Kysymys koskee ennen kaikkea isoja organisaatioita, joilla on useita toimipisteitä.

Löykkiöläiset pyrkivät viestimään avoimesti, mutta mikä on sille paras muoto ja ympäirstö? Kuinka asia on teillä ratkaistu?

Ops2016: tämän päivän koululaiset – huomisen aikuisasiakkaat

1 Jou

Löykkiöläisten osalta vuoden viimeinen ops2016-tilaisuus osui Hattulaan, missä muun muassa mietittiin kirjaston ja opettajien kesken yhteisiä teemoja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, yhteistyösopimuksiin kirjattavia asioita sekä itse kunkin seuraavaa askelta päivän teemoihin liittyen.

Mitä ops kertoo huomisen asiakkaista?

Kuten aiemmissa Pietarsaaressa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä järjestetyissä päivissä, myös Hattulassa todettiin ops-uudistuksen sisältöjen olevan kirjastolle tärkeitä useista syistä: kyse on tietenkin kirjaston ja koulun yhteistyöstä, mutta myös koululaisista kirjaston asiakkaina koulutyön ulkopuolella.

Oppimiskäsitykset, opetusmenetelmät ja ajatukset oppimisympäristöistä vaikuttavat myös kirjastojen tulevien aikuisasiakkaiden odotuksiin, tarpeisiin ja niiden ilmenemismuotoihin. Yhteinen tiedonrakentelu ja tutkiva ja ilmiöpohjainen oppiminen muokkaavat tämän päivän oppilaista todennäköisesti erilaisia käyttäjiä kuin tämän päivän asiakkaat. Mitä 2016 syksyllä koulu-uransa aloittavat ekaluokkalaiset toivovat kirjastolta teineinä tai kolmekymppisinä?

Vuoden viimeinen ops2016-tilaisuus löykkiöläisille osui Hattulaan, missä muun muassa mietittiin kirjaston ja opettajien kesken yhteisiä teemoja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, yhteistyösopimuksiin kirjattavia asioita ja itse kunkin seuraavaa askelta päivän teemoihin liittyen.

Yhteistyöstä mustaa valkoiselle

Hattulassa käytännön yhteistyö koulun ja kirjaston kesken sujuu, mutta tietoa kirjaston osaamisesta ja palveluista ei ole kaikilla opettajilla ja luokka-asteilla yhtä paljon. Keskusteluissa kirjattiin sopimuksiin sijoitettavia asioita:

  • kuntatason tavoitteet
  • yhteistyön rakenne: mitä? missä? milloin?
  • toimijoiden vastuualueet ja sitoutuminen
  • aikataulutus ja toiminnan säännöllisyys – tapaamisista sovittava, kiire ei peruste
  • eri luokka-asteilla käsiteltävät aiheet
  • tavoitteiden toteutumisen seuranta
  • rahoitus
  • kirjaston ja koulun henkilöstön perehdyttäminen
  • oppilaiden osallistaminen

hattulaKumppanilta toivotaan, puolin ja toisin: 

  • aktiivista, avointa ja säännöllistä yhteydenpitoa, tiedotusta
  • avoimuutta, ennakkoluulottomuutta, vapaaehtoisuutta, kiinnostusta
  • perehtymistä kumppanin toimintaan
  • joustavuutta
  • yhteisen päämäärän muistamista: elinikäinen oppiminen
  • kritiikin ja kehujen antamista ajantasaisesti, jotta kehittäminen mahdollista
  • yhteistä suunnittelua
  • yhteisiä tapaamisia
  • yhteyshenkilöiden nimeämistä

Seuraava askel

Lopuksi mietittiin, mikä on seuraava vaihe yhteistyön edistämisessä arkisessa aherruksessa.

  • kysely kirjastolle mediataitoviikosta (helmikuussa)
  • suunnitelma paperille
  • kirjasto-/koulumaailmaan tutustuminen, alan opiskelu
  • yhteinen ops-suunnittelu
  • vastuuhenkilöiden nimeäminen
  • perehtyminen mediakasvatukseen

Jälleen asiat konkretisoituivat ja kiinnittyivät toimijoiden omaan arkeen, kun osallistujat pääsivät keskustelemaan yhteisessä tilaisuudessa. Näin asiat etenevät: keskustellen, yhdessä pohtien.

 

 

Ops2016: ilmiöistä integrointiin

27 Mar

Päivä Helmetissä

Mitä antaa lahjaksi ystävälle, jolla on jo kaikkea? Vastaava asetelma iski mieleen HelMet-kirjastojen ops2016-tilaisuudessa. Kun yhteistyön rakenteet ovat kohdillaan, kirjaston edustajat mukana paikallisen opsin suunnittelussa ja kirjatrailereiden tekeminen oppilaiden kanssa arkipäivää, mitä sanoa monilukutaidosta, kirjastosta oppimisympäristönä tai tehdyn yhteistyön dokumentoinnin merkityksestä. Vetäjää vähän jännitti.

Päivä oli kuitenkin löykkiöläisten näkökulmasta antoisa. Jälleen korostui yhteisen suunnittelun ja keskustelun merkitys kirjastoammattilaisten ja opettajien kesken. Edelleen on avattava kirjastolaisten osaamista ja kirjaston tarjoamia palveluita koululle, vieläkin pitää puhua alan ydinosaamisesta, tiedonhaun prosessista ja sen osasista. Edes monin tavoin malliesimerkkiä edustavan pääkaupunkiseudun kaikki koulut eivät tiedä ja tunne yhteistyön mahdollisuuksia.

Ops-uudistus ei tee tarpeettomaksi nykyisiä toimintamuotoja. Lisäksi tarvitaan enemmän opetusssisältöihin ja oppimistehtäviin integroitua kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta. Tarvitaan myös erilaisia tekstilajeja yhdistävää tekemistä, monimediaisuutta.

Hyvä jakoon

Myös Pasilan auditoriossa pistettiin hyvä kiertämään. Ryhmät kävivät läpi itse kunkin edustaman toimipisteen parhaita käytäntöjä niin yhteistyön rakenteiden, sopimusten kuin toimintamuotojenkin osalta.

Paperille päätyivät:

  • Toimivat viestintäkäytännöt, joidenkin kanssa sähköposti, Wilma, paikaliset järjestelmät
  • Säännölliset yhdyshenkilöiden kokoukset esim. lukuvuoden alussa
  • Kirjastolaiset opettajien kokouksissa, kuuntelemassa toiveita, kertomassa toiminnastaan, tutustumassa
  • Osapuolten aktiivisuus: henkilökohtaiset kohtaamiset, kasvokkaiset kontaktit, kirjasto menee koululle ja tutustuu toimintakulttuureihin
  • Viralliset rungot yhteistyölle. Näistä seuraa palvelutakuu ja tasa-arvoa oppilaille
  • Sopimukset: pidetään tapaamisia säännöllisesti, varmistavat toiminnan, perustaso säilytetään myös niukkoina aikoina
  • Koodaus – robotti-animaatiot
  • Tietorakettipeli 7-luokkalaisille
  • Kirjatrailerit, oppilaiden ideoimat
  • Toiminnallisuus ja vuorovaikutteisuus: digitarinat, animaatiot, kirjastosuunnistukset
  • Kirjastoauto koululle
  • KULPS! Kirjastopolku, kulttuuri- ja liikuntapolku
  • Elämyksellinen kirjallisuuden avaaminen

Hengenvahvistusta

Vanhoja tietoja ja osaamista on päivitettävä, uutta opittava jatkuvasti. Tämä ei kirjastoissa millään muotoa ole yllätys. Osallistujat listasivat koulutustarpeita, jotka liittyvät:

  • laitteiden, esim. tablettien, hallintaan ja tvt-taitoihin
  • tiedonhakutaitojen päivitykseen
  • pedagogiseen osaamiseen, ryhmän ohjaamiseen
  • e-aineistoihin, erityisesti koulujen kannalta ja
  • tekijänoikeuksiin

Kaikelle tälle löydettiin paljon sovelluskohteita ilmiöpohjaisen ja tutkivan oppimisen hankkeissa ja monialaisten teemojen käsittelyssä. Miltä kuulostaisi Harry Potter -teemapäivä, jossa yhdistyy kotitalous, kemia, liikunta ja kirjallisuus tai avaruus-teema, johon kuuluu niin scifiä, pelejä, verkkoaineistoja kuin elokuvia? Koulutyössä teemat tulevat olemaan pitempiä kuin teemapäivät, kirjasto voi opetuksen eheyttämiseen vastata resurssien rajoissa omilla lyhyemmillä tapahtumillaan. Joka tapauksessa hahmotusharjoitus ilmiöiden tarkastelusta opetuksessa herätti uusia ideoita ja oivalluksia.

Ops2016: yhdessä eteenpäin

26 Mar

Uudistettavat opetussuunnitelmien perusteet herättävät keskustelua, vaativat pohtimista – ja tarjovat paljon tarttumapintaa koulun ja kirjaston yhteistyöhön. Aiheesta keskusteltiin lähes 50 osallistujan kesken Hämeenlinnassa tällä viikolla. Tavoite on yhteinen: oppimisen tukeminen ja monilukutaidon edistäminen.

Ops2016-teksteihin sisältyvät laaja-alaista osaamista, monialaisia oppimiskokonaisuuksia, monilukutaitoa ja oppimisympäristöjä käsittelelvät kohdat koskettavat monin tavoin myös kirjastoja. Erillisten ja irrallisten kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastusten sijaan tai vähintäänkin lisäksi tarvitaan oppimissisältöihin selkeästi niveltyviä tapoja edistää tiedonhallinta-, informaatioluku- ja monilukutaitoja.

Mittava kokonaisuus haukattavaksi yhden päivän aikana – pureskelu jäikin tehtäväksi omalla työpaikalla.

Osaaminen näkyväksi

Koulutuspäivän kannalta oli hedelmällistä, että kirjastoammattilaisten lisäksi mukana oli myös opettajia: äidinkielen ja luokanopettajia ja rehtoreita.

Keskustelujen perusteella vahvistui mutu-tuntuma: edelleen on ponnekkaasti tehtävä kirjastojen osaamista näkyväksi. Opettajat eivät osaa kysyä ja pyytää, ellei kirjastojen asiantuntemuksesta ole käsitystä. Sekin kirjastohenkilökunnan on hyväksyttävä, että ensimmäinen askel on todennäköisesti otettava kirjastosta koulun suuntaan; yhteistyöhön ei tulla noutamaan tiskin takaa.

Mitä mukaan sopimuksiin?

Ennen kuin yhteistyötä käytännössä toteutetaan tarvitaan yhteinen suunnitelma, yhteistyön dokumentointi. Parasta olisi, jos yhteistyöasiat kirjattaisiin paikallistason opseihin, vähintään olisi tehtävä yhteistyösopimus, jonka molemmat toimialat hyväksyvät.

Osallistujat listasivat ryhmissä, mitä yhteistyösopimuksissa pitäisi ottaa huomioon ja mihin suunnittelussa tulisi ottaa kantaa, mistä pitäisi muistaa keskustella yhdessä. Samat asiat ymmärrettävästi toistuivat tarralapuilla (kyllä, sama tekninen työväline käytössä jälleen):

  • sitouttaminen yhteistyöhön sisällyttämällä yhteistyöasiat opsiin
  • säännölliset kokoontumiset, yhteissuunnittelu ja arviointi
  • yhteiset tavoitteet
  • aikatauluista sopiminen
  • vastuu- tai yhdyshenkilöiden nimeäminen (vaikka yhteistyössä tekijöitä voi olla enemmänkin)
  • roolien ja velvollisuuksien määrittely
  • resursoinnista sopiminen
  • aktiivinen tiedottaminen kouluille
  • kirjasto veso-päiviin ja ope-kokouksiin
  • yhteiset suuntaviivat oppilaiden kanssa
  • kirjasto kouluun vai koulu kirjastoon?

Seuraava askel?

Paikallinen ops-suunnittelu on kunnissa juuri käynnistymässä. Opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet ovat lausuntokierroksen jäljiltä viimeistä silausta vailla. Nyt on kirjastojen hyvä – ja korkea – aika selvittää, missä omassa kunnassa mennään.

Hämeenlinnassa kirjattiin päivän päätteeksi ylös seuraava askel, iso tai pieni. Muistiinpanot käyvät muistilistasta:

  • tutustun päivän aineistoihin ja linkkeihin, käyn sisällön läpi työpaikalla muun henkilökunnan kanssa
  • tutustun tarkemmin opsin perusteisiin
  • selvitän opetusvirastosta paikallisen ops-suunnittelun aikataulun ja tarjoudun mukaan työryhmiin
  • keskustelen rehtorin kanssa ja sovin kirjastoyhteistyön esittelystä (ope) / yritän sopia tapaamisen koululla, menen koulun johtajien juttusille, otan yhteyttä kouluun (kirjastonhoitaja),
  • vien julisteen koulujen ilmoitustaululle

Osa askelista suuntaa jo käytäntöihin monilukutaidon integroinnissa opetussisältöihin:

  • opiskelen ipadin käyttöä, mediakasvatusta jne.
  • suunnittelen lähdekritiikkiin keskittyvän verkkotiedonhaun tunnin
  • kysyn aiheita verkkokirjasto-opetukseen aineenopettajilta
  • teen tietokilpailun lukudiplomin kirjoista
  • toteutan monilukutaitoa edistäviä työtapoja, esim. ”luetaan, näytellään, kuvataan”
  • seuraavassa lukupiirissä arvioimme kirjan kannen ennen lukemista, lukemisen jälkeen piirrämme sopivammat kannet
  • katson kirjastonkäytön opetuspakettia uusin silmin
  • mietin uudelleen mediakasvatusta, jotta se vastaisi paremmin uutta opsia
  • viilaan tiedonhaun opetusta vastaamaan paremmin opetuksen sisältöjä (kirjastonhoitaja) / mietin sopivan sisällön kirjastoyhteistyöhön (opettaja)

”Jalka oven väliin hinnalla millä hyvänsä”, totesi yksi kirjastoammattilaisista seuraavana askeleenaan. Hyvää tästä seuraa!

Vuoropuhelua kirjastoon!

25 Mar

Löykkiöläiset osallistuivat maanantaina puolikkaaseen muutospäivään Salossa. Aamupäivän aikana käsiteltiin kokolailla samoja kysymyksiä kuin edellisellä viikolla Kokkolassa: miten muutoksesta selvitään, kuinka isot megatrendit näkyvät kirjastojen – ja asiakkaiden – arjessa.

Asiaa oli käytettävissä olevaan aikaan nähden runsaasti. Alussa ehdittin kuitenkin esittäytyä ja kertoa omista maanantaiaamuisista tunnelmista, lopussa listattiin palveluja, toimintoja, työvaiheita, joita voisi jättää vähemmälle tai joista kokonaan voitaisiin luopua sekä niitä, joita voitaisiin lisätä ja kehittää.

Parikymmentähenkisen ryhmän tarralappuäänestyksessä kärkeen selvisivät:

Näitä lisää:

  • keskustelu koko henkilöstön kesken ja asiakkaiden kanssa, vuoropuhelu – ylivoimainen voittaja!
  • uusien asiakasryhmien haltuunotto
  • asioiden priorisointi asiakkaan näkökulmasta
  • läsnäolo

Päivän aikana manittiin muutenkin useaan otteeseen vuorovaikutuksen, sisäisen viestinnän ja tiedonkulun tarve etenkin muutosvaiheissa.

Vähentää voisi seuraavia: 

  • asioiden märehtiminen
  • turhan sähköpostin lukeminen
  • kirjojen ’täydellinen’ korjaaminen

Päivän palautteesta selvisi, että vähempi olisi ollut enempi: kaikkia isoja asioita ei puolikkaassa päivässä selätetä edes esittelyn tasolla.

Vuoropuhelua on syytä lyhyeenkin aikaan mahduttaa entistä enemmän myös koulutuksissa – osallistujat jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan mielellään! Seuraavat kuulijat hyötyvät palautteesta, josta puhuja pyysi välittämään kiitokset!

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 35 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: