Diversiteettiä kirjastoon

Kun teknologiayritys Vincitin perustaja Mikko Kuitunen halusi palkata firmaansa 26 mikon seuraksi ‘paremman mikon’ nro 27, virisi tervetullut keskustelu organisaatioiden henkilökunnan monimuotoisuudesta. Yrityksille on eduksi, jos työntekijöihin kuuluu miehiä ja naisia, nuoria ja kokeneempia, jos henkilöstön koulutustaustat, kansalaisuudet, maailmankuvat ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Silloin asioita katsotaan useista kulmista, löydetään ongelmiin erilaisia ratkaisuja, osataan asettua useammanlaisten asiakkaiden asemaan kehittämistyössä.

Mutta mitä tehdä, kun kirjastossa tiskin molemmin puolin on edelleen usein keski-ikäinen nainen? Itsensä kaltaista asiakaspalvelijaa on yleensä helpompi lähestyä.

iEC4rUijRyS6oRojjCNLagKuinka moni keski-ikäinen mies kysyy nuorelta naiselta digi-apua? Uskaltaako ei-suomenkielinen teinipoika aikuisen naisen juttusille? Kun tunnistaa itsensä henkilökunnasta, olonsa tuntee ehkä tervetulleemmaksi kuin silloin, kun työntekijät ovat ihan eri-ikäisiä, -näköisiä, -kielisiä ja -sukupuolisia kuin itse.

Tavoitetaanko erilaiset asiakasryhmät, jos kaikille kirjasto ei ole itsestäänselvä ja tuttu palvelupaikka?

Henkilökunnan koostumusta ei tietenkään voi kertaheitolla lähteä muokkaamaan asiakaskunnan näköiseksi, eikä jokaiselle kohderyhmälle ja vähemmistölle voi palkata edustusta. Mutta kirjaston kuvaannolliset ovet ja ikkunat voi muuten avata selälleen diversiteetin tulla: mennään kirjastosta ulos ja päästetään sinne muut sisään.

Tästä on jo paljon mainioita ja innostavia esimerkkejä.

Jos kirjaston toiminta-alueella on paikkoja, joissa ihmiset viettävät pitkiä aikoja jonottaen ja odottaen, kenties koko perheen voimin, voisiko kirjasto jalkautua sinne? Löytyykö lähimaastosta tiloja, jonne lähetetään sopivimmat henkilökunnan jäsenet ja kohdennetaan tietynlaista palvelua ja aineistoja? New Yorkissa tämä paikka on itsepalvelupesula, jossa pyykkäyksen äärellä voi vierähtää pitkä tovi. Brooklyniläispesulassa vietetään sunnuntai-iltapäivisin satuhetkiä, joissa kirjaston henkilökunta lukee lapsille parin tunnin ajan. Kuulijat vaihtuvat, tarinat helpottavat vanhempien pyykinpesuhetkeä.

Toisensuuntaisesta liikenteestä on maailmalta paljon esimerkkejä: (muun muassa) San Fransiscossa kirjastoon on palkattu sosiaalityöntekijöitä, jotka tavoittavat asunnottomat ja apua tarvitsevat luontevasti, tilassa, joka ei leimaa avuntarvitsijaa. Kaikki autettavat eivät myöskään löydä eivätkä etsiydy varsinaisille vastaanotoille. Kirjastossa jaetaan tietoa, ohjataan oikeiden viranomaisten puheille, neuvotaan avustusten hakemisessa.

IMG_9301Samansuuntaiset perustelut on varmasti Suomen oloissa uraauurtavalla Kuopion kirjaston palvelulla, jossa aikuissosiaalityön työntekijät ovat yhdessä Kelan kanssa olleet tavattavissa kirjastossa.

Toimialojen yhteistyö hyvinvointikeskuksissa, joissa moniammatillinen työyhteisö edistää asiakkaiden asiaa, lisääntyvät meillä myös koko ajan. Kaikilla osaajilla on edelleen oma tonttinsa ja oma suhteensa asiakaskuntaan, mutta yhteispelillä palvelusta voidaan saada saumattomampaa.

Hyvä tapa avittaa henkilökunnan monimuotoisuutta onkin yhteistyö mahdollisimman monenlaisten toimijoiden kanssa.  Kun nuorisotoimen, varhaiskasvatuksen, sosiaalityön tai työpajojen henkilökunta käy tutuksi, kaikki oppivat uutta.

Asiakkaille toisten ammattiryhmien läsnäolo on signaali paitsi siitä, että työntekijät ovat yhteistyötaitoisia, myös siitä, että yhteisellä asialla ollaan: käytössä on paras asiantuntemus asiakkaan parhaaksi.

 

Työpajoja ja epäkonfereeraamista

Löykkiöläiset pääsivät viime viikolla matkustamisen makuun siinä määrin, että pää alkaa matkalaisilla olla pyörällä. Kirjastolehden toimituskunnan kokoukseen ei raihnaisen kropan vuoksi voitu osallistua kuin etukäteen aiheita esittämällä, seuraavana maanantaina innokkaat löykkiöläiskirjastonhoitajat jäljittivät kuitenkin jo suhteellisen vetreinä Tappavia tienoita Päivi&Päivi-duon ja tamperelaistoimittaja Simopekka Virkkusen seurassa.  Päivien Almgren ja Jokitalo kirja ilmestyy Turun kirjamessujen alla. (Viikonlopun (29.9.) Aamulehden ja Pohjolan Sanomien liitteessä (ehkä myös Satakunnan Kansan?) Päivit höpsöttelevät salapoliiseina valokuvissa. Etualalla esiintyvä Päivi näyttää erehdyttävästi kärsivän ruuansulatusvaivoista.)

PORVOO SOME 2 23092014Mutta asiaan. Tiistaina Porvoossa käsiteltiin some-välineitä ja kirjaston asiakkaiden osallistamista niiden avulla. Voisiko kirjasto hyödyntää tuhannet #kirjasto-hashtägillä kuvaillut instagram-kuvat (tarkistushetkellä yli 4000 kpl)? Jonkinmoinen merkitys on kirjastolla – paikalla, käsitteellä, laitoksella, palveluilla – ollut täggääjille, mutta mikä? Pääsisikö tähän käsiksi?

Löytyykö asiakkaita, joiden kanssa Pinterestissä voisi koota yhteistä taulua tulevaisuuden kirjastosta, interiööristä tai palveluista? Taipuisiko tumblr-blogialustana vaikkapa tässä blogissa käytettyä wordpressiä suurempaan vuorovaikutukseen liikkuvan kuvan ja animoitujen giffien voimalla? Kysymyksiä virisi, vastausten ilmiintymistä seurataan.

Helsingissä oli keskiviikon aiheena tehokas ja vaivaton viestintä, tällä kertaa Suomen tieteellisen kirjastoseuran hallituksen, työryhmien ja Signum-lehden toimituskunnan jäsenten kesken. Keskustelu virisi vauhdikkaasti ja jäsenet hyötyvät siitä varmasti. Viestintäsuunnitelma vireillä, tiedotus tulossa jäsenten jos ei nyt iholle, niin ainakin lähelle.

Torstaina löykkiöläisedustajamme oli singahtanut jo Rovaniemelle, joulupukin hotelliin, missä maisemat olivat keskiviikko-iltana maineensa mukaiset! Lunta tuprutti arviolta parikymmentä senttiä, seuraavana päivänä sulaessaan lumen tilavuus tuntui huomattavasti laajentuneen. Pohjoisten kirjastojen epäkonferenssi LappiCamp rokkasi lopulta mukavasti, vaikka aiheita ei ennakkoon kovin monta ehdotettukaan. Toisaalta, tapahtui se, mitä epäkonferensseissa parhaimmillaan toivotaankin tapahtuvaksi: ennakkoon ilmoitettu lista teemoista muuntui uuteen uskoon paikan päällä tapahtuneen postit-lappuäänestyksen perusteella.

Ehdolla olivat:

  1. mobiili / e-aineistot / some – miten muuttavat palvelua kirjastotilassa, entä verkkopalveluita?
  2. tiedottaminen ja some-välineet: miten luodaan optimaalinen yhdistelmä (tämä muotoutui ehdolle paikan päällä)
  3. hakeutuva kirjastotyö ja popup-kirjastot, erityisryhmille (erityisesti ennakkoon otettiin esille pitkäaikaistyöttömät – tai pohjoisen sesonkityöläiset)  ja muillekin – kenelle, miksi, miten?
  4. omatoimikirjastot ja itsepalveluaukiolot – kuinka ammattitaito esiin?
  5. hiljaisuus ja toiminta, maker spacet, hacklabit, tekemällä oppiminen ja värkkääminen kirjastoissa – miksi ja miten?
  6. uudet opsit, monilukutaito ja mediakasvatus, koulun ja kirjaston yhteistyö – kirjaston rooli, yhteistyön muodot ja perustelut?
  7. saamelaisalueen kuntien kirjastotyön tulevaisuus; Jutaavan kirjastotyön hankkeen haasteet (osallistuijien ennakkoon ehdottama)
  8. kuinka tehdään mahdolliseksi kaikkien työntekijöiden ja ammattiryhmien osallistuminen suunnitteluun ja kehittämiseen; minkälaisia rakenteita / työtapoja / kokouksia tai niitä vastaavia muotoja tarvitaan, miten ne järjestetään niin, ettei puhuminen, ideointi, dokumentointi tai mikään vaihe ole aina samojen vastuulla tai hallussa? (osallistujien ennakkoon ehdottama)

laput värkkäys työkalutÄänestyksen perusteella seuraavaa kertaa jäivät odottamaan aiheet 5., 7. ja 8. Kaikkia muita ennätettiin tavalla tai toisella käsitellä ensin pienissä ryhmissä, sitten yhdessä lyhyesti purkaen.

Tässä muutama lyhyt kommentti päivän keskusteluista:

Omatoimikirjastot, itsepalvelu. Miten ammattitaidon ja henkilökunnan tarve saadaan esiin? 

Poimintoja keskusteluista:

-Päättäjät JA media keskustelemaan: mitä ovat kirjaston palvelut?

-Kannonkoskella kysely päättäjille: mistä kirjastopalvelusta olisit valmis luopumaan?

-Kenen palvelu? Asiakkaiden ajankäytön erot, kun kohderyhmät pirstoutuvat pienemmiksi?

Uudet opsit – kirjaston rooli. Yhteistyön muodot 

Poimintoja keskusteluista:

-Käytännön yhteistyötä tehdään, kuinka saadaan näkyväksi ja päättäjien tietoon – jotta resursseja?

-Hyviä käytäntöjä on alueella, niiden jakaminen

E-aineistot / some / verkko. Mitä tapahtuu? Mitä tavoitellaan? / Tiedottaminen – some – muut välineet. Optimaalinen yhdistelmä? 

Poimintoja keskusteluista:

-Vertaisopastus! Hyödyntäkää kirjastossa olevaa osaamista

-Tabletit kaikille, tabletit asiakaskoneiksi (kuten joissakin kirjastoautoissa)

-Keskustelun paikka kirjastossa: mitä käytössä, kenen vastuulla, kenellä päivitysoikeudet ja tunnukset, mistä kerrotaan, kuinka usein, missä välineissä, tavoitteet ja käytännöt kaikkien tietoon

-Asiakaspalaute somesta, asiakkaiden kuuntelu, kirjastoaiheisten keskustelujen ja mainintojen tarkkailu (twitter, instagram, foursquare jne.)

Hakeutuva kirjastotyö + popup –kirjastot / eri kohderyhmät. Mikä tarpeen? Miten tavoitetaan? / Työttömät kohderyhmänä

Poimintoja keskusteluista:

-Miten puhutellaan kohderyhmiä: ei “tervetuloa lukupiiriin kaikki syrjäytymisvaarassa olevat”

-Lohiveneeseen lukemaan, uimarannalle, festareille, torille. Pysyvät pisteet: kahvilat, ostoskeskukset?

-Urheileville pojille lukevia esikuvia valmentajista – seurat ja joukkueet mukaan (näistä benchmarking-esimerkkejä olemassa meillä ja esim. Ruotsissa: http://www.kulturradet.se/sv/Lasframjande/Idrott/Lasprojekt-pa-gang/ )

****

Mikään koulutuspäivä, epä- tai ei, ei ole täydellinen ilman kahvia ja pullaa. Sitä tässä:

pulla