Amerikkalainen Library Journal on julkaissut ensimmäisen neljästä Patron Profiles -aineiston osasta. Library Patrons and Ebook Usage -rarpotti keskittyy e-kirjan käyttäjiin: keitä he ovat ja miksi he käyttävät kirjastoa? Raportissa tarkastellaan asiakkaita myös kirjan ostajina. Käytön esteitä ja yllykkeitä käsitellään, samoin kuin sitä, mitä käyttäjät kirjastoissa arvostavat.
Michael Kelley kommentoi omassa arviossaan raportin ’power patron’ -käsitettä. Sillä viitataan asiakkaaseen, joka käyttää kirjaston verkkopalvelua ainakin kerran viikossa. Vaikka tehokäyttäjät muodostivat tarkastelluista asiakkaista vain 20 prosenttia, raportti suosittelee, että heistä huolehdittaisiin asiakkaina erityisen hyvin. Siihen annetaan useita syitä.
Tehokäyttäjistä yli 60 % on hyvätuloisia naisia: puolet käyttäjäryhmästä hankkii vuodessa yli $50,000. – näillä käyttäjillä on siis vaikutusvaltaa ja he ovat hyödyllisiä myös kirjastopalveluiden puolestapuhjina.
Tehokäyttäjät lukevat huomattavasti enemmän kuin satunnaiset käyttäjät. Tehokäyttäjän keskimääräinen lukuannos vuodessa on 47 nidettä, satunnaiskäyttäjän 18. Tehikset lainaavat vuosittain 42 kirjaa, mikä on seitsenkertainen määrä satunnaisiin käyttäjiin nähden. Lisäksi poweriasiakkaat hyödyntävät laajasti kirjaston palveluita: he lainaavat myös musiikkia, äänikirjoja ja pelejä. Koska osallistuminen on usein kasaantuvaa, nämä tehokäyttäjät myös äänestävät muita useammin vaaleissa ja ovat vakuuttuneempia siitä, että kirjasto tarjoaa verorahoille vastinetta.
Kirjakauppoja ja kustantajia varmasti kiinnostaa tieto, että tutkituista tehiksistä 40 % ilmoitti myöhemmin ostaneensa kirjan, jonka ensin lainasivat kirjastosta. Kaksi kolmannesta hankki kirjakaupoista sellaisten kirjailijoiden teoksia, joiden kirjoja he olivat ensin lainanneet.
Kvartaaleittain ilmestyvien selvitysten tilaajat saavat tietoa muun muassa nuorten aikuisten asenteista ja uusista trendeistä, muussakin kuin lukemisessa. Julkaisut sisältävät tietoa medioiden kehityksestä ja käytöstä sekä asiakkaiden käyttötottumuksista. Parilla sadalla dollarilla pääsee verkossa käsiksi koko vuoden aineistoihin. Löykkiöläisiä amerikkalaisyleisön tutkiminen ei suoranaisesti hyödytä, mutta idea on mielenkiintoinen: ajantasaista, päivittyvää tietoa käyttäjien mieltymyksistä, mediatarjonnan ja -markkinoiden kehityksestä ja asiakkaiden käyttäytymisestä.
Seuraavat osat asiakkaita profiloivien raporttien sarjassa ovat:
Mobile Devices, Mobile Content, and Library Apps (January 2012)
Library Web Sites and Virtual Services (April 2012)
Media Consumption and Library Use (July 2012)
Pienen kirjaston täytyy kuitenkin seurata ympäristöään ja sen heikkoja signaaleja muita kanavia hyödyntäen. Silti Löykkiössä vahän kutkuttaa kysellä tilaajilta, mitä ovat aineistosta saaneet irti.
Michael Kelley: Identifying and Cultivating the ’Power Patron’. Library Journal http://blog.libraryjournal.com/ljinsider/2011/10/17/identifying-and-cultivating-the-power-patron/
Lisätietoa Patron Profiles -raporteista: http://www.thedigitalshift.com/research/patron-profiles/
Löykkiön kirjastossa tapahtuu 