Luukku 4. Muistiystävällinen muistiorganisaatio

Dementia-ystävällinen kirjasto kaikille

Kirjastopalveluiden saavutettavuuteen on viime vuosina kiinnitetty huomiota monesta näkökulmasta myös Löykkiössä. Yksi syy on väestön ikääntyminen ja ikääntyneiden osuuden kasvaminen. Suuri osa vanhemmasta väestä on jatkossa toki aiempaa parempikuntoisia, mutta myös muistisairaiden määrä lisääntyy, mikä kirjastossakin silloin tällöin tulee jo esille.

Vaikka kaikki muistisairaat eivät ole ikääntyneitä, eikä kaikilla ikääntyneillä ole muistioireita, pienillä muutoksilla voidaan helpottaa monen muunkin kävijän asiointia.

Iso-Britanniassa on suunniteltu ensimmäiset dementia-ystävälliset kirjastot, joiden perusperiaatteet sopivat kaikille:

In its simplest form, dementia friendly design complements the principles of good public building design: clarity of form, orientation, wayfinding, accessibility, convenience, good levels of natural and artificial light, controlled acoustics, air quality and temperature control.

Lisäksi oppaissa muistutetaan, että vihreät, siniset ja violetit värit ovat dementikoille hankalia: niitä on vaikea erottaa toisistaan. Ulos- ja sisäänkäyntien on puolestaan näyttävä selvästi, mitä voi auttaa helposti havaittavilla ja ympäristöstään erottuvilla ovenkarmeilla ja kynnyksillä. Raidat ja pallokuosit voivat tuntua olevan liikkeessä – hillityt pinnat niin kalusteissa kuin lattioissa toimivat paremmin. Opasteisiin kannattaa liittää tekstin lisäksi selkeitä symboleja.

Edellämainitut vihjeet ja monet muut vinkit sisältyvät seuraaviin julkaisuihin, joissa on sovellettavaa meidän oloihimme:

• Dementia Friendly Public Spaces. Designing Libraries – http://designinglibraries.org.uk/index.asp?PageID=1508
• Stand by me. The contribution of public libraries to the well-being of older people – https://www.artscouncil.org.uk/sites/default/files/download-file/Combined%20older%20people%20report%2017%20July.pdf

Kotimaisia aineistoja muistiystävällisen ympäristön suunnitteluun alkaa myös löytyä:

• Uusi opas auttaa huomioimaan ikääntyneiden tarpeet asumisen ja asuinalueiden kehittämisessä. Ympäristö.fi –
  http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asuminen/Ikaantyneiden_asuminen/Ajankohtaista/Uusi_opas_auttaa_huomioimaan_ikaantyneid(48042)
• Muistiystävällisen ympäristön pikaopas. Muistiliitto – https://www.muistiliitto.fi/application/files/5615/0912/0018/Muistiystavallisen_ympariston_pikaopas_web.pdf

Toki myös naapurimaassa Ruotsissa puhutaan samasta aiheesta ja muistilistoja (!) on koottu myös kirjastoille:

• Demensvänligt samhälle. Demenscentrum – http://www.demenscentrum.se/Arbeta-med-demens/Demensvanligt-samhalle/

Tästä ovesta vessaan!

Löykkiöläiset osallistuivat joitakin viikkoja sitten opintomatkaan Oslossa, missä yksi kohteista oli pieni Oppsalin lähikirjasto. Kirjaston naapurustossa on paljon ikääntyviä, ja viereen on juuri valmistunut yli 55-vuotiaille suunniteltuja asuntoja. Siksi oli luontevaa, että kirjasto on ryhtynyt kehittämään tilasta esteetöntä ja muistiystävällistä – kaikkien iloksi.

Monet konsteista ovat yksinkertaisia: ovet jotka eivät ole asiakkaille oleellisia maalataan seinien värisiksi. Ne joiden pitää erottua – kuten vessanovet – maalataan huomiovärillä, jotta tärkeä paikka löytyy helposti. Tilasta muokataan helposti hahmotettavaa, opasteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Ulko-oven on löydyttävä yhdellä silmäyksellä.

Suomalaisissa kirjastoissa on paljon mahdollisuuksia vastaavaan kehittämiseen: kutsukaa kunnan muistihoitaja visiitille, pyytäkää opastusta siitä, miten muistisairas asiakas kohdataan tai mitä suunnittelussa pitäisi huomioida, jotta tila on muistisairaalle ystävällinen. Sama tila toimii mitä todennäköisimmin silloin myös muille kohderyhmille.

Kirjastosta kulttuurista lukutaitoa

Kun Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat kyselivät viime vuonna kirjastoammattilaisilta, miten monikulttuurisuus näkyy heidän kirjastossaan, vastasi moni, ettei mitenkään, kun ”ei meillä ole kunnassa maahanmuuttajia”.

Kuka on monikulttuurisen kirjaston asiakas, keitä kuuluu monikulttuuristen palveluiden kohderyhmään?

Kurssilla tultiin siihen tulokseen, että monikulttuurinen kirjasto on kaikkien kirjasto. Kyse on yhtä lailla kulttuurienvälisen ymmärryksen ja kulttuurisen lukutaidon lisäämisestä kuin erikielisten palvelemisesta.

Siksipä onkin ollut mukava tarkastella viime aikojen hankesuunnitelmia, joissa monikulttuurisuus näyttäytyy toisenlaisena. Joensuu, Vaasa, Fredrika-kirjastot ja moni muu on suunnitelmissaan korostanut nimenomaan, kuinka monikulttuurisen kirjaston palvelut  ovat kaikkien kuntalaisten asia. Kantasuomalainen on aivan yhtä lailla monikulttuurisen kirjaston tarpeessa kuin turvapaikan hakija.

Monikulttuurisuuskin on kuitenkin osa kirjaston isompaa tavoitetta ja arvopohjaa: moninaisuuden turvaamista, sen hyväksymisen edistämistä. Se liittyy esteettömään ja saavutettavaan kirjastoon, oikeudenmukaiseen kirjastoon, jossa käyttäjien lähtökohdat huomioidaan. Siinä missä suomenkielentaitoinen kirjastojärjestelmän pääpiirteet tunteva aikuinen pärjää ohjeiden, esitteiden ja viestinnän varassa, oudon kielen ja ehkä vaikeaselkoisten kulttuuristen askelmerkkien kanssa kamppaileva uussuomalainen tarvitsee tasoitusta pysytyäkseen hyödyntämään palveluita tehokkaasti, omiin tarpeisiinsa.

Moninaisuutta kirjasto edistää myös tarinoiden tarjoajana: jos kaikki tunnistavat itsensä aineistotarjonnasta, näkevät itsensä kertomusten peilistä, palvelukin on helpompi tuntea omakseen. Tästä syystä Löykkiössä on esimerkiksi nostettu esiin sateenkaarihylly myös lapsille ja nuorille – jotta kaikki näkisivät, että hbt-asiakkaat ovat tervetulleita, eikä kyse ole mistään lapsilta kielletystä.

Tarinoita on myös toimintaesteisille, suomen- ja ruotsinkielisille, eri ilmansuunnista Suomeen muuttaneille, yksineläjille, perheellisille, uskonnollisille ja uskonnottomille. Kirja vahvistaa parhaimmillaan sen, että saan olla olemassa sellaisena kuin olen – on muitakin minun kaltaisiani.

Tarinat ovat myös ovia tuntemattomiin, erilaisiin maailmoihin ja ihmiskohtaloihin. Niitä tarvitsemme, kun yritämme ymmärtää heitä, jotka eivät ole kuin me. Erojen lisäksi löydämme varmasti myös yhtäläisyyksiä väliltämme – kaikkihan me olemme ihmisiä.