Educa on joka vuosi kiinnostava tapahtuma myös kirjastolaisille. Löykkiöläiset olivat kolmatta perättäistä vuotta mukana messuhulinassa yli 18 000 muun osallistujan, lähinnä opettajan, kanssa. Tänä vuonna ohjelmassa oli ilahduttavan paljon puhetta lukemisesta ja monilukutaidosta sekä mediakasvatuksen eri osa-alueista.
Perjantaina Satu Grünthal, Sara Routarinne ja Henri Satokangas esittelivät Kulttuurirahaston ja Kopioston Lukuklaani-hankkeeseen sisältyvää tutkimusta, jossa tarkastellaan kirjallisuuskasvatuksen käytäntöjä alakoulussa. ”Miten ja mitä Suomen alakouluissa luetaan, kuinka lukuharrastukseen innostetaan ja millainen merkitys kirjastoilla on?”
Se ei ainakaan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla asuvaa yllätä, että tutkimuksen mukaan suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset lukevat eri kirjoja: lastenkirjoja ei useinkaan käännetä yhdeltä kotimaiselta toiselle. Se on monessa tapauksessa harmi, kummallakin kielellä julkaistaan mahtavia lastenkirjoja! Poikkeuksia käännöskäytäntöön toki on: viime aikoina esim. Karin Erlandssonin kirjat ovat ilmestyneet yhtä aikaa sekä suomeksi että ruotsiksi, Malin Klingenbergin Pensionärsmakten-sarjaa aletaan julkaista suomeksi (mutta miksi oi miksi alkuperäinen Joanna Vikström Eklövin kuvitus on pistetty uusiksi?). Patrik ja superseniorit ilmestyy tämän kevään aikana. Toisaalta suosituista Timo Parvelan Ella-kirjoista ei taida olla käännetty ruotsiksi kuin yksi, Ella ja kiristäjä.
Lukuklaani-hankkeessa kouluille on jaettu pieniä avustuksia koulukirjastojen – ja lähinnä niiden kokoelmien – kehittämiseen.
Löykkiöläiset ovat huomanneet, että kaikissa kunnissa yleinen kirjasto ei ole paikallisesta koulukirjaston kehittämishankkeesta ollenkaan tietoinen.
Kuitenkin yhteistyötä ja lasten parasta edistäisi tiedonkulku toimijoiden välillä.
Hankkeen tutkimuksessa kirjastoammattilaisille satelee kehuja. Yhteistyötä kiitellään, kirjavinkkaukseen ollaan tyytyväisiä, lukudiplomit ovat suosittuja. Kun oman kirjaston valikoima on vaatimaton, yleisen kirjaston tuki ja apu on korvaamatonta.
Tutkimuksessa selvitetään myös opettajien omia lukutottumuksia ja niiden vaikutusta. Kyselyyn osallistuneilta opettajilta kysyttiin, paljonko ja mitä he lukivat kyselyn toteuttamisen aikoihin syksyllä 2017. Suosittuja olivat nykykirjailijat ja kirjauutuudet kuten Kjell Westön Rikinkeltainen taivas. Opettajan oman lukuaktiivisuuden ja hänen lukemisen edistämistoimiensa välillä oli selvä korrelaatio: paljon lukevat luettivat useammin kirjoja oppilaillaan ja muutenkin pitivät lukuharrastusta enemmän esillä.
Mielenkiinnolla odotamme lisää tuloksia tutkimuksesta ja Lukuklaani-hankkeesta, joka nyt laajentuu myös yläkouluihin.
Toinen erityisen mielenkiintoinen puhuja oli Uumajan yliopiston tutkija ja opettajien kouluttaja Elza Dunkels lauantaina. Hän käsitteli nuorten mediataitoja, lähdekritiikkiä ja turvallisten aikuisten antaman tuen merkitystä verkossa puljaaville ja mahdollisiin vaaroihinkin joutuville teineille. Dunkelsin mukaan Wikipedia on varsin kelpo väline tiedonhakuun ja sen avulla on kätevää harjoitella myös kriittistä suhtautumista verkon sisältöihin: kuka on luonut tekstin, miksi ja mistä lähtökohdista, milloin sitä on muokattu, minkälaisia versioita artikkelista löytyy jne.
Hän viittasi myös mainioon käsitteeseen sustainable digital lives, hållbara digitala liv, kestävä digitaalinen elämä, yhtenä mediataitojen tavoitteena. Käsite on yhteydessä aktiiviseen kansalaisuuteen, yksilön mahdollisuuksiin ja kykyyn toimia verkossa sekä tietosuojaan, sananvapauteen ja yksilön päätäntävaltaan. Miten teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti uhraamatta inhimillisyyttä?
Löykkiöläiset seurasivat myös Finna-hakupalvelun käyttöä koskenutta esitystä, jossa kerrottiin, miten Finnan tarjoilemia kulttuuriperintöaineistoja voi käyttää monilukutaidon opettamisessa tukena. Tiivistetysti voi todeta, että Finna taipuu moneen myös monilukutaidon suhteen:
- sieltä löytyvät erilaiset tekstityypit
- tiedonhakuharjoituksia on helppo laatia, kun hakuehdot ovat selkeitä ja täsmällisiä
lähteitä voi vertailla keskenään ja muilla välineillä tehtyjen hakujen tuloksiin- sisältöjen avulla voi tarkastella paikallisia ilmiöitä tai kaukaisia paikkoja, tarpeen mukaan ja
- tunnekasvatus ja kriittinen lukeminen on myös helppo liittää osaksi Finnan käyttöä esim. tulkitsemalla ja tarkastelemalla valokuvia, maalauksia ja elokuvia ja mm. kuvissa esiintyvien ihmisten tunteita
- tekijänoikeudet ja aineistojen eettinen käyttö tulee luontevasti puheeksi, kun käy läpi erilaisia kuva-aineistojen lisenssivaihtoehtoja
Paljon pohdittavaa lähiviikoiksi kirjastoon!
Löykkiön kirjastossa tapahtuu 