Intoilua uuden kynnyksellä

Löykkiöläiset ovat kuin yläasteikäiset teinikalenterin kanssa: on jännää täyttää tyhjät päivät kiinnostavilla sisällöillä, aikatauluttaa hankkeet ja päivittää totutut kuviot. Teinikalenterina toimii CalenGoo, eriväristen tussien asiaa ajavat kalenterimerkintöjen värikoodit: punainen on matkapäivä, vihreä liittyy Metso 2.0 -hankkeeseen, Työviksen laatuhanke on hennon vihertävä, amk-opetus tummanpunaista.

Tulossa on edellämainittujen lisäksi

• verkkokirjoittamisen työpajoja (www, blogi, some – mihin tarkoituksiin taipuvat, millaisia keinoja ja kieltä edellyttävät)
• some-pajoja (miten tarinoida kuvilla Instassa, kuinka Twitterillä voi aktivoida käyttäjiä, olisiko Storify-koosteesta toimintakertomuksen kylkiäiseksi)
• Instagram-kulttuurikävelyjä (tutustutaan kävellen kaupungin kulttuurilaitoksiin ja näpsitään niistä kuvia Instagramissa jaettaviksi)
• tilaisuuksia koulun ja kirjaston yhteistyöstä, monialaisista oppimiskokonaisuuksista, monilukutaidosta ja sen ohjaamisesta, uusista opetussuunnitelmista
• kirjavinkkejä rakastavaisten ihanimmista kohtaamisista, kävelyreiteistä, tapaamispaikoista ja treffiympäristöistä työnimellä Missä rakkaus syttyy.

Onnekseen löykkiöläiset saavat edelleen myös toimia amk-opiskelijoiden kanssa. Viime kevään kurssi monikulttuurisuudesta, kulttuurienvälisyydestä, kulttuurisesta ymmärryksestä ja kirjastojen roolista sen edistämisessä herätti uusia ajatuksia myös vetäjässä. Teema jatkuu kahden ryhmän kanssa syksyn aikana.

Ihan vähän hermostuttaa, enemmän vielä innostuttaa!

Työpajoja ja epäkonfereeraamista

Löykkiöläiset pääsivät viime viikolla matkustamisen makuun siinä määrin, että pää alkaa matkalaisilla olla pyörällä. Kirjastolehden toimituskunnan kokoukseen ei raihnaisen kropan vuoksi voitu osallistua kuin etukäteen aiheita esittämällä, seuraavana maanantaina innokkaat löykkiöläiskirjastonhoitajat jäljittivät kuitenkin jo suhteellisen vetreinä Tappavia tienoita Päivi&Päivi-duon ja tamperelaistoimittaja Simopekka Virkkusen seurassa.  Päivien Almgren ja Jokitalo kirja ilmestyy Turun kirjamessujen alla. (Viikonlopun (29.9.) Aamulehden ja Pohjolan Sanomien liitteessä (ehkä myös Satakunnan Kansan?) Päivit höpsöttelevät salapoliiseina valokuvissa. Etualalla esiintyvä Päivi näyttää erehdyttävästi kärsivän ruuansulatusvaivoista.)

Mutta asiaan. Tiistaina Porvoossa käsiteltiin some-välineitä ja kirjaston asiakkaiden osallistamista niiden avulla. Voisiko kirjasto hyödyntää tuhannet #kirjasto-hashtägillä kuvaillut instagram-kuvat (tarkistushetkellä yli 4000 kpl)? Jonkinmoinen merkitys on kirjastolla – paikalla, käsitteellä, laitoksella, palveluilla – ollut täggääjille, mutta mikä? Pääsisikö tähän käsiksi?

Löytyykö asiakkaita, joiden kanssa Pinterestissä voisi koota yhteistä taulua tulevaisuuden kirjastosta, interiööristä tai palveluista? Taipuisiko tumblr-blogialustana vaikkapa tässä blogissa käytettyä wordpressiä suurempaan vuorovaikutukseen liikkuvan kuvan ja animoitujen giffien voimalla? Kysymyksiä virisi, vastausten ilmiintymistä seurataan.

Helsingissä oli keskiviikon aiheena tehokas ja vaivaton viestintä, tällä kertaa Suomen tieteellisen kirjastoseuran hallituksen, työryhmien ja Signum-lehden toimituskunnan jäsenten kesken. Keskustelu virisi vauhdikkaasti ja jäsenet hyötyvät siitä varmasti. Viestintäsuunnitelma vireillä, tiedotus tulossa jäsenten jos ei nyt iholle, niin ainakin lähelle.

Torstaina löykkiöläisedustajamme oli singahtanut jo Rovaniemelle, joulupukin hotelliin, missä maisemat olivat keskiviikko-iltana maineensa mukaiset! Lunta tuprutti arviolta parikymmentä senttiä, seuraavana päivänä sulaessaan lumen tilavuus tuntui huomattavasti laajentuneen. Pohjoisten kirjastojen epäkonferenssi LappiCamp rokkasi lopulta mukavasti, vaikka aiheita ei ennakkoon kovin monta ehdotettukaan. Toisaalta, tapahtui se, mitä epäkonferensseissa parhaimmillaan toivotaankin tapahtuvaksi: ennakkoon ilmoitettu lista teemoista muuntui uuteen uskoon paikan päällä tapahtuneen postit-lappuäänestyksen perusteella.

Ehdolla olivat:

1. mobiili / e-aineistot / some – miten muuttavat palvelua kirjastotilassa, entä verkkopalveluita?
2. tiedottaminen ja some-välineet: miten luodaan optimaalinen yhdistelmä (tämä muotoutui ehdolle paikan päällä)
3. hakeutuva kirjastotyö ja popup-kirjastot, erityisryhmille (erityisesti ennakkoon otettiin esille pitkäaikaistyöttömät – tai pohjoisen sesonkityöläiset)  ja muillekin – kenelle, miksi, miten?
4. omatoimikirjastot ja itsepalveluaukiolot – kuinka ammattitaito esiin?
5. hiljaisuus ja toiminta, maker spacet, hacklabit, tekemällä oppiminen ja värkkääminen kirjastoissa – miksi ja miten?
6. uudet opsit, monilukutaito ja mediakasvatus, koulun ja kirjaston yhteistyö – kirjaston rooli, yhteistyön muodot ja perustelut?
7. saamelaisalueen kuntien kirjastotyön tulevaisuus; Jutaavan kirjastotyön hankkeen haasteet (osallistuijien ennakkoon ehdottama)
8. kuinka tehdään mahdolliseksi kaikkien työntekijöiden ja ammattiryhmien osallistuminen suunnitteluun ja kehittämiseen; minkälaisia rakenteita / työtapoja / kokouksia tai niitä vastaavia muotoja tarvitaan, miten ne järjestetään niin, ettei puhuminen, ideointi, dokumentointi tai mikään vaihe ole aina samojen vastuulla tai hallussa? (osallistujien ennakkoon ehdottama)

Äänestyksen perusteella seuraavaa kertaa jäivät odottamaan aiheet 5., 7. ja 8. Kaikkia muita ennätettiin tavalla tai toisella käsitellä ensin pienissä ryhmissä, sitten yhdessä lyhyesti purkaen.

Tässä muutama lyhyt kommentti päivän keskusteluista:

Omatoimikirjastot, itsepalvelu. Miten ammattitaidon ja henkilökunnan tarve saadaan esiin? 

Poimintoja keskusteluista:

-Päättäjät JA media keskustelemaan: mitä ovat kirjaston palvelut?

-Kannonkoskella kysely päättäjille: mistä kirjastopalvelusta olisit valmis luopumaan?

-Kenen palvelu? Asiakkaiden ajankäytön erot, kun kohderyhmät pirstoutuvat pienemmiksi?

Uudet opsit – kirjaston rooli. Yhteistyön muodot 

Poimintoja keskusteluista:

-Käytännön yhteistyötä tehdään, kuinka saadaan näkyväksi ja päättäjien tietoon – jotta resursseja?

-Hyviä käytäntöjä on alueella, niiden jakaminen

E-aineistot / some / verkko. Mitä tapahtuu? Mitä tavoitellaan? / Tiedottaminen – some – muut välineet. Optimaalinen yhdistelmä? 

Poimintoja keskusteluista:

-Vertaisopastus! Hyödyntäkää kirjastossa olevaa osaamista

-Tabletit kaikille, tabletit asiakaskoneiksi (kuten joissakin kirjastoautoissa)

-Keskustelun paikka kirjastossa: mitä käytössä, kenen vastuulla, kenellä päivitysoikeudet ja tunnukset, mistä kerrotaan, kuinka usein, missä välineissä, tavoitteet ja käytännöt kaikkien tietoon

-Asiakaspalaute somesta, asiakkaiden kuuntelu, kirjastoaiheisten keskustelujen ja mainintojen tarkkailu (twitter, instagram, foursquare jne.)

Hakeutuva kirjastotyö + popup –kirjastot / eri kohderyhmät. Mikä tarpeen? Miten tavoitetaan? / Työttömät kohderyhmänä

Poimintoja keskusteluista:

-Miten puhutellaan kohderyhmiä: ei “tervetuloa lukupiiriin kaikki syrjäytymisvaarassa olevat”

-Lohiveneeseen lukemaan, uimarannalle, festareille, torille. Pysyvät pisteet: kahvilat, ostoskeskukset?

-Urheileville pojille lukevia esikuvia valmentajista – seurat ja joukkueet mukaan (näistä benchmarking-esimerkkejä olemassa meillä ja esim. Ruotsissa: http://www.kulturradet.se/sv/Lasframjande/Idrott/Lasprojekt-pa-gang/ )

****

Mikään koulutuspäivä, epä- tai ei, ei ole täydellinen ilman kahvia ja pullaa. Sitä tässä: