Risto Kolanen Helsingin kirjasto- ja kulttuurilautakunnasta muistutti, kuinka – varsinkin periaatteellisella tasolla – kaikki puolueet ovat kirjastopuolueita: nurjasti ei kukaan halua niin suosittuun palveluun suhtautua. Tämä myötämielisyys kannattaa kirjastoammattilaisten hyödyntää ja tarjoilla tietoa paikallisille päättäjille. Kunnalliset päättäjät eivät Kolasen mukaan kyseenalaista kirjaston merkitystä.
Kolanen muistutti päättäjäkollegojaan, että lautakuntien jäsenten tiedot tulee olla virastossa tiedossa, myös sen verkkosivuilla. Hän otti esiin myös kirjastojen merkityksen hyvinvointipalveluna. Kirjaston sosiaalinen funktio, sen merkitys esim. työelämän ulkopuolella oleville, on vahva ja kuntapäättäjälle tärkeä. Tästäkin syystä kirjastojen lakkauttamiset herättävät kansalaisliikehdintää, jolla myös on vaikutusta. Palveluiden puolustaminen ei ole vain hyväosaisten kapinaa.
Kirjastolautakunta kiersi muutama vuosi sitten koillisen Helsingin aluetta, kun ylipormestari Jussi Pajusen palveluverkkoselvitykseen perustuva lakkautuslista oli julkaistu vuoden 2009 lopussa. Bussikiertueella tututstuttiin mm. Tapanilan, Pukinmäen, Tapulikaupungin ja Puistolan kirjastoihin sekä koulutiloihin. Jaani Lahtisen kirjastojen vaikutusaluetutukimusta on pystytty sitäkin toimipaikkojen tarkastelussa hyödyntämään.
Helsingissä lautakunta otti kantaa tilojen soveltumiseen kirjastokäyttöön, lakkautettavaksi ehdotettujen kirjastotoimipisteiden säilyttämiseen ja myös lasten ja nuorten alueellisiin kirjastopalveluihin, joista se antoi erillisen lausunnon: miten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja lakkautussuunnitelmat sopivat yhteen?
Aktiivinen lautakunta paneutui kirjastoverkon tilanteeseen, asukkaiden tarpeisiin, tilojen soveltuvuuteen. Mutta näin ei ole kaikkialla.