Mikä tekee (koulu)kirjaston?

Mikä on kirjasto?

Jos koulussa on hyllyllinen kirjoja – tai vaikka huoneellinenkin – onko kyseessä kirjasto?

Tätä arvoitusta on pohdittu niin meillä kuin muun muassa Ruotsissa, missä on päädytty vastaukseen: on, mikäli kirjastossa on myös henkilökuntaa. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa meilläkin mainitaan, että perusopetuksen tavoitteita voidaan tukea mm. koulukirjastotoiminnan avulla. Henkilökunnasta ei tässä yhteydessä puhuta.

Mikä on koulukirjasto?

Ruotsissa laki edellyttää, että oppilailla on käytössään kirjastopalvelut joko koulurakennuksessa tai tolkullisen välimatkan päässä. Tarjolla on oltava painettua ja verkkoaineistoa, tarvittavaa tekniikkaa, tietoa ja kaunoa.

Ensimmäiset sanktiotkin on langetettu kouluille, joissa näin ei ole. Seuraamukset tosin ovat lähinnä julkisen nuhtelun kaltaisia, mutta selvitys tilanteen korjaamisesta on annettava.

Seuraavaksi pistetään kuntoon se tilan ja kokoelman lisäksi tärkein edellytys: ammattimainen henkilökunta, jonka palkkaamiseen on luvassa rahallista valtion apua.

Mitä iloa kaunokirjallisuudesta?

Viime aikoina on useissa yhteyksissä todettu, että kaunokirjallisuuden lukeminen tukee lukutaidon kehittymistä vahvemmin kuin muiden tekstien lukeminen. Oppimista edistävät voimakkaat tunteet ja elämykset – ja niitäkin voi helposti saada kaunokirjallisuudesta. Mistä sitä kaunokirjallista aineistoa saa? No useimmiten ja tuoreinta on tarjolla yleisissä kirjastoissa, jotka myös vinkkaavat sisältöjä eri luokka-asteille.

Milloin määrällä on väliä?

Amerikkalainen selvitys osoittaa, että niissä kouluissa, joissa koulukirjastossa on enemmän henkilökuntaa, on myös paremmat oppimistulokset muun muassa lukemisessa.

Toki muut muuttujat saattavat pelata samaan pussiin: kun on enemmän henkilökuntaa, on varakkaampi koulu, jolla on isompi kokoelma ja ehkä vähemmän heterogeeninen oppilaskunta, mutta silti: kouluissa, joiden koulukirjastoihin palkattiin lisää henkilökuntaa välillä 2005-2009, oppimistulokset paranivat erityisesti lukutaidon osalta.

Kuka käyttää – kuka tukee?

Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan alle kolmekymppiset käyttävät yleistä kirjastoa yhtä paljon kuin muut ikäluokat, mutta samaan aikaan nuorimmat arvostavat kirjastoja muita käyttäjiä vähemmän. Nuorten ikäluokkien kirjastonkäyttö myös väheni 2012-2013 enemmän kuin muiden ikäluokkien.

If their library were to close, 32% of people 30 and older say it would have a major impact on them and their families; only 19% of those younger than 30 say so. While 67% of those 30 and older say their library closing would have a major impact on the community, the figure for people 30 and under was just 51%.

Vaikka esimerkit ovat vierailta mailta, samat kysymykset meidänkin on esitettävä. Jos koulukirjastoja ei ole ja nuoret käyttävät yleisiä kirjastoja vähemmän, miten käy peruslukutaidon – ja monilukutaidon? Miten koulu ja kirjasto yhdessä voivat tarjota mahdollisimman hyvät palvelut: aineistot, sisältöjen esittelyn ja avaamisen, tiedonhaun opetussisältöihin integroidun opastuksen, tuen monilukutaidon kehittymiselle?

**************

Ops2016: tämän päivän koululaiset – huomisen aikuisasiakkaat

Löykkiöläisten osalta vuoden viimeinen ops2016-tilaisuus osui Hattulaan, missä muun muassa mietittiin kirjaston ja opettajien kesken yhteisiä teemoja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, yhteistyösopimuksiin kirjattavia asioita sekä itse kunkin seuraavaa askelta päivän teemoihin liittyen.

Mitä ops kertoo huomisen asiakkaista?

Kuten aiemmissa Pietarsaaressa, Hämeenlinnassa ja Helsingissä järjestetyissä päivissä, myös Hattulassa todettiin ops-uudistuksen sisältöjen olevan kirjastolle tärkeitä useista syistä: kyse on tietenkin kirjaston ja koulun yhteistyöstä, mutta myös koululaisista kirjaston asiakkaina koulutyön ulkopuolella.

Oppimiskäsitykset, opetusmenetelmät ja ajatukset oppimisympäristöistä vaikuttavat myös kirjastojen tulevien aikuisasiakkaiden odotuksiin, tarpeisiin ja niiden ilmenemismuotoihin. Yhteinen tiedonrakentelu ja tutkiva ja ilmiöpohjainen oppiminen muokkaavat tämän päivän oppilaista todennäköisesti erilaisia käyttäjiä kuin tämän päivän asiakkaat. Mitä 2016 syksyllä koulu-uransa aloittavat ekaluokkalaiset toivovat kirjastolta teineinä tai kolmekymppisinä?

Vuoden viimeinen ops2016-tilaisuus löykkiöläisille osui Hattulaan, missä muun muassa mietittiin kirjaston ja opettajien kesken yhteisiä teemoja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, yhteistyösopimuksiin kirjattavia asioita ja itse kunkin seuraavaa askelta päivän teemoihin liittyen.

Yhteistyöstä mustaa valkoiselle

Hattulassa käytännön yhteistyö koulun ja kirjaston kesken sujuu, mutta tietoa kirjaston osaamisesta ja palveluista ei ole kaikilla opettajilla ja luokka-asteilla yhtä paljon. Keskusteluissa kirjattiin sopimuksiin sijoitettavia asioita:

  • kuntatason tavoitteet
  • yhteistyön rakenne: mitä? missä? milloin?
  • toimijoiden vastuualueet ja sitoutuminen
  • aikataulutus ja toiminnan säännöllisyys – tapaamisista sovittava, kiire ei peruste
  • eri luokka-asteilla käsiteltävät aiheet
  • tavoitteiden toteutumisen seuranta
  • rahoitus
  • kirjaston ja koulun henkilöstön perehdyttäminen
  • oppilaiden osallistaminen

hattulaKumppanilta toivotaan, puolin ja toisin: 

  • aktiivista, avointa ja säännöllistä yhteydenpitoa, tiedotusta
  • avoimuutta, ennakkoluulottomuutta, vapaaehtoisuutta, kiinnostusta
  • perehtymistä kumppanin toimintaan
  • joustavuutta
  • yhteisen päämäärän muistamista: elinikäinen oppiminen
  • kritiikin ja kehujen antamista ajantasaisesti, jotta kehittäminen mahdollista
  • yhteistä suunnittelua
  • yhteisiä tapaamisia
  • yhteyshenkilöiden nimeämistä

Seuraava askel

Lopuksi mietittiin, mikä on seuraava vaihe yhteistyön edistämisessä arkisessa aherruksessa.

  • kysely kirjastolle mediataitoviikosta (helmikuussa)
  • suunnitelma paperille
  • kirjasto-/koulumaailmaan tutustuminen, alan opiskelu
  • yhteinen ops-suunnittelu
  • vastuuhenkilöiden nimeäminen
  • perehtyminen mediakasvatukseen

Jälleen asiat konkretisoituivat ja kiinnittyivät toimijoiden omaan arkeen, kun osallistujat pääsivät keskustelemaan yhteisessä tilaisuudessa. Näin asiat etenevät: keskustellen, yhdessä pohtien.