Luukku 17: Hyvinvointia oppimiseen

Samat aivot kesät talvet

img_8706Kymmenien tuhansien vuosien kuluessa kehittyneet aivomme ja parinkymmenen vuoden ajan käytössä olleet digipalvelut eivät toimi yhteen saumattomasti. Oppiminen edellyttää vuorovaikutusta, läsnäoloa, keskittymistä.

Nk. diginatiivien aivot eivät eroa meidän keski-ikäisten otsalohkoista ja aivokurkiaisista – ainakaan ennen kuin altistuvat yhtäaikaisille, monikanavaisille, runsaslukuisille ärsykkeille.

Oppijan on kyettävä odottamaan palkintoa, siirtämään päämäärän saavuttamisesta syntyvää mielihyvää oppiakseen tehokkaasti. Välitön palkkio, klikkaukset, tykkäykset, nopeat kommentit eivät edistä syvää oppimista, vaikka saattavatkin motivoida ja innostaa.

Artikkelissa muistutetaan myös aivoterveydestä, joka käsitteenä on uusi, mutta sen lanseeraamiseen on syynsä!

Muuan muassa nämä ja monet muut silmiä avaavat ajatukset sisältyvät luukusta 17 paljastuvaan kirjaan Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen, jonka on toimittanut Annarilla Ahtola. 

Ymmärrystä nuorten oppijoiden hyvinvoinnista

Vaikka kirja on suunnattu selkeästi opettajille, siitä innostuu kirjastoammattilainenkin. Vanhat aivot, uuden oppimisympäristöt – digitalisaatio evoluution haastajana (Nina Sajaniemi) –artikkelin lisäksi kirjoitukset Turvallinen vuorovaikutus kasvun ja oppimisen perustana (Aila Karppinen ja Pirjo Pihlava) ja Tietoinen läsnäolo – voimavaroja ja hyvinvointia kouluun (Maarit Lassander, Åse Fagerlund, Sari Markkanen ja Salla-Maarit Volanen) auttavat ymmärtämään oppijaa ja hänen tarpeitaan.

Aila Karppinen ja Pirjo Pihlava siteeraavat artikkelissaan opettajien kertomuksia rauhoittamiseen ja rauhoittumiseen liittyvistä esimerkeistä:

Luokka, jossa oli työrauhaongelmia, rauhoittui kevään aikana selvästi, kun opettaja otti käyttöön päivittäisen lukuhetken ruokailun jälkeen. Valot himmennettiin ja oppilaat saivat loikoilla patjoilla ja piirrellä pulpettivihkoon omalla paikallaan, kun opettaja luki Taru sormusten herrasta -kirjaa.

Ääneen lukemisessa on varhaisen vuorovaikutuksen elementtejä. Opettajan tasainen, rauhallinen ääni vie ajatukset pois arjesta johonkin kauemmas muistoihin ja mielikuviin, näkyttömään. Mieli rauhoittuu.

Kun opettaja lukee rankkoja tai ahdistavia kohtia kirjasta, oppilaat saavat kokemuksen, että aikuinen kestää pahat asiat ja kestää minunkin pahat puoleni.

Edellisen lisäksi monia muitakin kirjaan sisältyviä ja sen herättämiä ajatuksia voi peilata myös kirjaston vuorovaikutukseen nuorten käyttäjien kanssa. Pohjatiedoksi hankaliin tilanteisiin sopivat myös tekstit, jotka käsittelevät kiusaamisen vähentämistä, pienryhmien hyödyntämistä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentajina sekä artikkeli Hiljennä häirikkö hyvällä. 

Opettavan aikuisen hyvinvointi

img_8093Kirja tarjoaa aineksia myös opettavan aikuisten hyvinvointiin. Tietoisen läsnäolon hetket voivat vähentää niin lapsen kuin aikuisen levottomuutta ja parantaa keskittymiskykyä.

Valmentamismenetelmässä valmentajana toimiva esittää ajattelua eteenpäin ohjaavia kysymyksiä ja parhaimmillaan oppijat opettajan valmennuksessa tai opettajat rehtorin valmennuksessa löytävät niiden avulla ratkaisut.

 

Aikuiset ammattilaiset – somettakaa nuorten kanssa!

Epilogi

Löykkiöläiset olivat torstaina todistamassa, kuinka some-päivän vetäjä saapui viime
torstaina Kansantaiteenkeskukseen hengästyneen oloisena – vaikkakin ajoissa. Kaikista maailman paikoista Löykkiön väelle tuttu Päivi Jii oli eksynyt Google maps kourassaan Kaustisen maisemissa ja pyörinyt useamman kilometrin liikenneympyrän ja alikulkusiltojen sokkeloissa.

Tilannetta mahdollisesti seuranneet paikkakuntalaiset ovat mahtaneet ihmetellä milloin tänne milloin tuonne sinkoilevaa kouluttajaa, joka matkalaukkua perässään kiskoen säntäillyt sinne tänne.

Liki kafkamaiseksi yltyneeseen skenaarioon kuului myös puhelinverkon pettäminen kriittisellä hetkellä. Soneran tiedotteet ”numero ei ole käytössä” tai ”numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä” pakottivat kouluttajan lähikaupan kassalle neuvoa kysymään. Ystävällinen paikallisväestö pelasti tilanteen ja kuljetti lopulta koulutushenkilön paikan päälle.

Pistä asiakkaat asialle

Päivän aikana kolmisenkymmentä nuoriso-, opetus- ja kirjastotoimen ammattilaista tutustui kikkoihin, joilla Facebook-sivupäivityksille voi hakea lisänäkyvyyttä sekä testasi Twitterin ja Instagramin soveltuvuutta omaan ammatilliseen tiedonhakuun ja asiakastyöhön. Pikakatsaus tehtiin myös Ask.fm-  ja Periscope-sovelluksiin sekä Swarmiin asiakastiedon lähteenä.

IMG_4187Koulun, kirjaston ja nuorisotyön teemapäiviin ja tapahtumiin kannattaa liittää napakka tägi, jonka avulla myös käyttäjät voidaan aktivoida tuottamaan sisältöjä; kaikkea ei tarvitse tehdä itse. #mediataitoviikko, #pelipäivä, #aikamatka, #sanomalehtiviikko tai #yökirjasto voivat koota nuorten asiakkaiden IG-kuvat ja kertoa aikuisille, mihin nuoret itse kiinnittävät asiassa huomiota.

Koulun IG-tilin voi avata oppilaiden käyttöön monialaisten oppimiskokonaisuuksien yhteydessä tai tettiläiset voivat kuvata kirjaston tilille oman harjoittelujaksonsa tapahtumia.

Lukudiplomikirjoista voi näpsiä kuvia ja liittää niihin lyhyet arviot, nuorisotoimen maskotti voi kulkea mukana tilaisuuksissa ja kommentoida niitä somessa.

Aikuinen läsnäolo

Yksi perustelu somen käytölle koulussa, nuokkarilla tai kirjastossa on monilukutaidon ja mediaosaamisen tukeminen. Aikuiset voivat ohjata miettimään, mitä kannattaa julkaista, minkälaisia seuraamuksia sometuksella voi olla, mitä saa kopioida ja lainata.

IMG_3043Aikuisten läsnäolo Ask.fm:n kaltaisissa palveluissa voi parhaimmillaan osoittaa, että nuoresta välitetään, että aikuiset ottavat teinien kysymykset vakavasti.

Viime päivien uutisista olemme lukeneet, kuinka nuorten mediataidot polarisoituvat. On niitä, joille uskottavien lähteiden erottaminen yksipuolisista mielipidekirjoituksista on helppoa, mutta kaikki eivät huomaa esimerkiksi asiatekstin ja mainoksen eroa.

Kun yläkoululaisten ikäluokasta valtaosa käyttää Instagramia, on selvää, että ympäristö on nuorille tärkeä. Silloin sen pitää olla tärkeä myös nuorten kanssa työskenteleville aikuisille.

Mitä teinien kuvat kertovat?

Niin koulu, kirjasto kuin nuorisotyöläinenkin voi etsiä nuorten IG-kuvista vinkkejä ja vihjeitä siitä, mikä nuoria kiinnostaa. Mitä teinit kuvaavat omasta arjestaan? Mitä näkyy nuokkarissa näpätyissä kuvissa? Mitä kirjastossa puuhataan? Minkälaisia kuvia koulussa otetaan?

Tekemällä sanahakuja voi saada selville, mikä nuoria käyttäjiä ja koululaisia kiinnostaa. Kun #koulu -tägillä kuvia löytyy yli 28 000, #kirjasto -haulla runsaat 13 000 ja #nuorisotila-, #nuorisotalo- ja #nuokkari- tuottavat yhteensä muutama tuhat osumaa, aineistoa kyllä on.