Luukku 3. Kohti sanaisia seikkailuja

Joka kerta kun löykkiöläiset tarttuvat tähän kirjaan, tapahtuu jotain merkillistä ja ihanaa: innostus kirjoittaa yksin ja yhdessä herää heti ensi riveillä. Arja ja Emmi Puikkosen ihana Käsikirja mielikuvituksen matkaajille on todellakin alaotsikkonsa mukaisesti kirjoittamisen seikkailuopas!

Kirjan harjoitukset tukevat lukuharrastusta ja lukuharrastus kirjoittamista. Inspiroivassa oppaassa on nopeita sormiharjoituksia ja isompia, pohtimista vaativia tehtäviä, jotka kaikki pistävät mielikuvituksen rullaamaan.

Vaikka kirja on suunnattu nuorille, siitä voi poimia sopivia otteita käyttöön alakoululaisten kanssa, mutta aikuinenkin löytää kirjasta sovellettavaa. Joka sivulta voisi poimia mainion esimerkin!

Kirjoitusharjoituksia voi lisäksi tehdä ihan milloin ja missä vaan:

Istu siinä missä istut ja ota kynä käteen. Katso ympärillesi, kuuntele. Kirjoita 8 asiaa, joita et huomannut, kun istahdit alas.

Tai mitä sanotte tästä:

Minulta on kadonnut rakkaus

Kirjoita katoamisilmoitus jostain, joka on kadonnut sinulta – esine, maisema tai vanha ystävä, jota et ole nähnyt pitkään aikaan. Muistele tarkasti kadonneen tuntomerkkejä. — Minkälaisen katoamisilmoituksen kirjoittaisit itsestäsi?

Kirjaa varten on haastateltu muutamaa kirjailijaa kuten Magdalena Hai, Kalle Veirto ja Tittamari Marttinen. Kommentteja on myös nuorilta kirjoittajilta.

Kirjan ulkoasu kutsuu selailemaan, mutta myös syventymään. Tämä on ihan ehdoton teos kaikille lukijoille ja sanailijoille!

Pohjanmaan kautta, osa 1

Vaasassa on tänään kokoonnuttu maakuntakirjastokokoukseen kaupunginkirjaston Draama-saliin. Päivä käynnistyi Okm:n kuulumisilla, joita tarjoili Hannu Sulin. Ajankohtaisasioissa kerrattiin osaksi ministeriön kirjastopäivillä kuultua muun muassa kirjastolainsäädännön uudistustarpeista (kirjastopäivien esitykset ovat tulossa okm:n verkkosivuille).

Anna-Maija Koskimies-Hellman kertoi tekemästään maakuntaa koskevasta kirjastoselvityksestä. Anna-Maija on haastatellut kaikkia kirjastonjohtajia yhteistyötarpeista, yhteistyön osa-alueista ja mahdollisista malleista.

Raportin tavoite on ollut kartoittaa alueen kirjastojen toimintaa ja tarkastella, mitä mahdollisuuksia yhteistyön syventämiselle on olemassa. Anna-Maija on kysynyt kirjastoilta myös, onko yhteisten e-palveluiden tarjoamiseen kiinnostusta. Selvitys liittyy myös maakuntakirjastoroolin pohtimiseen: mikä jatkossa on tärkeää hoitaa maakunnassa keskitetysti, minkälaista tukea alueen kirjastot maakuntakirjastoltaan tarvitsevat ja toivovat. Ehkä jatkossa keskeistä onkin yhteistyön koordinointi.

Pohjanmaan maakunta-alueen kirjastot jakautuvat kolmen kimpan kesken: Fredrika, Lakia ja Krannit, mutta itse Vaasa ei ole näissä mukana.

Selvityksessä on esitelty kirjastojen yhteistyömuotoja opetustoimen kanssa. Koulun ja koululaisten kanssa toimii jossain muodossa jokainen kirjasto, mutta muodot ja säännöllisyys vaihtelevat.

Perinteisten satutuntien, kirjastonkäytön opetuksen ja vinkkauksen lisäksi kirjastot järjestävät kouluikäisille monenlaista: kirjoitustyöpajoja, kirjakarnevaaleja, sanataiteen opetusta, lukuhankkeita ja Vaasassa myös esimerkiksi lasten kirjallisuusfestari Barnens Littfest.

Toinen kokonaisuus, jota selvityksessä tarkastellaan on kokoelmatyö ja -politiikka. Kirjattua kokoelmapolitiikkaa ei alueen kirjastoista kenelläkään vielä ole, mutta Vaasassa sellaisen työstämistä aloitellaan. Alueella kokoelmatyössä on tietenkin huomioitava kaksikielisyys, mikä pistää työhön lisäkierroksia moneen muuhun maakuntaan nähden. Sama aikapula kokoelmatyön (ja vaikeus poistojen) suhteen vaivaa joka puolella – samasta aiheesta on puhuttu mm. Kyyti-kirjastojen Kokoelmat eläviksi –hankkeen yhteydessä.

Anna-Maija otti puheessaan esille myös laadullisen arvioinnin vaikeudet: kuinka lukuiloa ja elämyksiä mitataan? Miten osoitetaan, että kirjasto on tuottanut hyötyä käyttäjilleen ja vaikuttanut heidän elämäänsä positiivisesti. Kävijämäärillä ja lainausluvuilla tähän ei päästä käsiksi, muuta onkin keksittävä. Sama kysymys puhuttaa myös esim. hakeutuvassa kirjastotyössä: miten osoitetaan viidelletoista mielenterveyskuntoutujalle suunnatun, työvoimaintensiivisen, aikaavievän palvelun arvo ja mihin asentoon se asettuu verrattaessa toimintaa viidenkymmenen hengen kirjailijavierailuun tai best-sellerin monisataiseen jonottajajoukkoon?

Raportissa käsitellään lisäksi kirjastojen IT-yhteistyötä ja sen tarpeita. Mitä alueella tarvitaan? Hyviä kysymyksiä pohdittavaksi myös muille alueille: verkkokirjasto, sosiaalinen metadata, yhteiset tukihenkilöt, KDK? Mikä on se yhteisten palveluiden muoto, johon kannattaa satsata?

Vaikka jotkin yhteistyön aspektit saattavat arveluttaakin kirjastoja ennen toteutusta, keskusteluissa kertyneiden etujen lista oli kuitenkin pitempi kuin uhkien.