Avainsana: lukutaito

Lukutaitoisesta lukijaksi

Published on julkaissut Löykkiön kirjasto. Löykkiö LibraryJätä kommentti

Ruotsin kirjastopäivillä Västeråsissa puhuttiin strategioista, sananvapaudesta, e-aineistoista ja tekijänoikeuksista, mutta myös kirjoista, kirjallisuudesta, lukuinnosta ja kirjallisuusterapiasta. Löykkiöläiset riensivät sessiosta toiseen esimerkeistä ja esityksistä innostuneina ja monista kohtaamisista ilahtuneina.

Lapsista lukijoita ja kirjoittajiaDSC_0038

Yksi rinnakkaisohjelmista käsitteli lukemisen edistämiseen tähtäävää Vem äger språket -hanketta, jonka suojissa toteutetaan useita paikallisia osahankkeita kolmen vuoden aikana. Yksittäiset kirjastot voivat yhteistyökumppaneineen hakea rahoitusta omille projekteilleen.

Vem äger språket perustuu laajennettuun tekstikäsitykseen, samaan kuin kotoisissa opseissammekin käytetty monilukutaidon käsite: nyt on sanojen lisäksi kyse tarinoinnista, kehon kielestä, eleistä, elokuvasta, kuva- ja muotokielestä. Tavoitteena on edistää erilaisia lukutaitoja ja lukemisen tapoja sekä kulttuurienvälistä ymmärrystä.

Köpingin kunnassa jokaiselle 3-vuotiaalle on jaettu oma kirja, mutta myös toteutettu Ritprata-kirjahanke, jossa erityiskoulun oppilaat ovat tuottaneet ipad-sovelluksella omia tarinoitaan ja kirjojaan.

Ritprata on huipentunut kirjanjulkistamistapahtumaan, jossa jokainen on saanut esitellä oman tuotoksensa ja signeerata omistuskirjoituksia, joita 10-vuotias Malin kirjoitti ”ainakin sata”. Osallistujia on myös haastateltu mm. paikallistelevisioon ja -lehtiin (katso Malinin haastattelu), ihan kuten kirjailijoita yleensäkin. Kirjajulkkareita oli seuraamassa myös seuraava vuosiluokka: tätä pääsette pian itse tekemään.

DSC_0010Kaikille lapsille avain satujen maailmaan

Undrien-näyttely kiertää alueella kevään 2016 aikana. Ihmetyksen maa Undrien sijaitsee kirjainten, kuvien ja sanojen rajamailla ja on yhdistelmä lukuharrastuksen edistämishanketta ja taidetta.

Undrien on lavastajana ja dramaturginakin toimineen taiteilija-kirjailija Magnus Lönnin luomus, jonne päätyy heti kun vähänkin alkaa ihmetellä asioita.

Hallstahammarin kunnassa Sagospråk, Satukieli-hankkeessa on lapsia rohkaistu olemaan ylpeitä monikielisyydestään. Satukielen keskiössä on yhteinen tarina, jonka avainsanoja selvitetään eri kielillä, yhdessä.

Västeråsissa järjestettiin nuorille turvanpaikanhakijoille kirjastossa Sagolek. Apuna oli joukko vapaaehtoisia ja paikallinen bussifirma sponsoroi kuljetukset vastaanottokeskusten ja kirjaston välillä. Tilaisuus venyi tunnista kolmeen, koska kukaan ei halunnut lähteä pois!

DSC_0393Litteralajv-tapahtumassa on herätetty henkiin tuttuja kirjoja. Mielikuvituksensyöjät ovat uhanneet imeä kirjaston kirjoista tarinat. Näitä ikäviä hahmoja vastaan lapset ovat taistelleet yhdessä muutaman tilaisuutta ohjaavan aikuisen kanssa.

Kamppailu tarinoiden puolesta on käyty kirjallisina hahmoina: mukana oli henkilöitä niin Harry Potterin, Pepin kuin Ronja Ryövärintyttären tarinoista. Lisäksi Litteralajviin kuului arvoituksia, toimintaa ja tarinointia. Kirjastossa oli lupa juosta ja lupa huutaa!

**********

Toisessa sessiossa lukemisen edistämistä kuvattiin hienosti.

Lukuhankkeiden tavoitteena on

  • tehdä lukutaitoisista lukijoita
  • näyttää, kuinka moninaisia ovat kirjallisuuden kieli ja muodot
  • poistaa lukemisen esteitä

Mikä tekee (koulu)kirjaston?

Published on julkaissut Löykkiön kirjasto. Löykkiö LibraryJätä kommentti

Mikä on kirjasto?

Jos koulussa on hyllyllinen kirjoja – tai vaikka huoneellinenkin – onko kyseessä kirjasto?

Tätä arvoitusta on pohdittu niin meillä kuin muun muassa Ruotsissa, missä on päädytty vastaukseen: on, mikäli kirjastossa on myös henkilökuntaa. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa meilläkin mainitaan, että perusopetuksen tavoitteita voidaan tukea mm. koulukirjastotoiminnan avulla. Henkilökunnasta ei tässä yhteydessä puhuta.

Mikä on koulukirjasto?

Ruotsissa laki edellyttää, että oppilailla on käytössään kirjastopalvelut joko koulurakennuksessa tai tolkullisen välimatkan päässä. Tarjolla on oltava painettua ja verkkoaineistoa, tarvittavaa tekniikkaa, tietoa ja kaunoa.

Ensimmäiset sanktiotkin on langetettu kouluille, joissa näin ei ole. Seuraamukset tosin ovat lähinnä julkisen nuhtelun kaltaisia, mutta selvitys tilanteen korjaamisesta on annettava.

Seuraavaksi pistetään kuntoon se tilan ja kokoelman lisäksi tärkein edellytys: ammattimainen henkilökunta, jonka palkkaamiseen on luvassa rahallista valtion apua.

Mitä iloa kaunokirjallisuudesta?

Viime aikoina on useissa yhteyksissä todettu, että kaunokirjallisuuden lukeminen tukee lukutaidon kehittymistä vahvemmin kuin muiden tekstien lukeminen. Oppimista edistävät voimakkaat tunteet ja elämykset – ja niitäkin voi helposti saada kaunokirjallisuudesta. Mistä sitä kaunokirjallista aineistoa saa? No useimmiten ja tuoreinta on tarjolla yleisissä kirjastoissa, jotka myös vinkkaavat sisältöjä eri luokka-asteille.

Milloin määrällä on väliä?

Amerikkalainen selvitys osoittaa, että niissä kouluissa, joissa koulukirjastossa on enemmän henkilökuntaa, on myös paremmat oppimistulokset muun muassa lukemisessa.

Toki muut muuttujat saattavat pelata samaan pussiin: kun on enemmän henkilökuntaa, on varakkaampi koulu, jolla on isompi kokoelma ja ehkä vähemmän heterogeeninen oppilaskunta, mutta silti: kouluissa, joiden koulukirjastoihin palkattiin lisää henkilökuntaa välillä 2005-2009, oppimistulokset paranivat erityisesti lukutaidon osalta.

Kuka käyttää – kuka tukee?

Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan alle kolmekymppiset käyttävät yleistä kirjastoa yhtä paljon kuin muut ikäluokat, mutta samaan aikaan nuorimmat arvostavat kirjastoja muita käyttäjiä vähemmän. Nuorten ikäluokkien kirjastonkäyttö myös väheni 2012-2013 enemmän kuin muiden ikäluokkien.

If their library were to close, 32% of people 30 and older say it would have a major impact on them and their families; only 19% of those younger than 30 say so. While 67% of those 30 and older say their library closing would have a major impact on the community, the figure for people 30 and under was just 51%.

Vaikka esimerkit ovat vierailta mailta, samat kysymykset meidänkin on esitettävä. Jos koulukirjastoja ei ole ja nuoret käyttävät yleisiä kirjastoja vähemmän, miten käy peruslukutaidon – ja monilukutaidon? Miten koulu ja kirjasto yhdessä voivat tarjota mahdollisimman hyvät palvelut: aineistot, sisältöjen esittelyn ja avaamisen, tiedonhaun opetussisältöihin integroidun opastuksen, tuen monilukutaidon kehittymiselle?

**************