Luukku 20. Lukurituaaleja?

Scientific American -lehdessä ilmestyi loppukesästä artikkeli, jossa tarkasteltiin uusien (terveellisempien) tapojen vakiinnuttamista.

Vaikka jutussa puhutaan ruokailutottumuksista, ajatuksia voi varmasti soveltaa vaikkapa monia kirjastoammattilaisiakin vaivaavaan keskittyneen lukemisen puutteeseen.

Jutun pointti on, ettei itsekuri ole jotain jota joko on tai ei, vaan uusia tapoja pitää harjoitella. Positiiviset motivaattorit kuten tieto siitä, että pitkiin teksteihin keskittyminen tekee hyvää aivoterveydelle, auttavat tiettyyn pisteeseen saakka. Usein tarvitaan kuitenkin myös muita konsteja. Avuksi tulevat rituaalit!

Players in all sorts of sports have rituals that involve actions such as eating the same foods in exactly the same order before a game or listening to the same pre-ordered playlist a given number of times.

Rituaalit vähentävät ahdistusta ja jännitystä ennen stressaavia tilanteita. Ne voivat myös parantaa suoristusta. Rituaalit tekevät perhejuhlista muistiinpainuvia ja mukavia. Ne eivät ole siis vain rasittavia ja turhia maagisten toimintojen ketjuja.

Artikkelin esittelemässä tutkimuksessa opeteltiin syömään terveellisemmin. Pelkkä keskittynyt ja tietoinen syöminen ei auttanut, mutta syömiseen liitetyt rituaalit sen sijaan tehosivat.

Koehenkilöt pilkkoivat syötävän ruuan pieniksi paloiksi, järjestivät palaset symmetrisesti lautaselle, joka kerta samaan asentoon. Rituaali vahvisti hyviä valintoja pönkittämällä koehenkilöiden itsekontrollia. 

Following a series of steps over and over again, which happens when we use rituals, requires some good self-discipline. So, we reasoned, when we see ourselves engaging in a ritual, we code that behavior as a sign that we are people with self-control.

Syömiseen liittyvä esimerkki ei löykkiöläisiä niinkään kiinnosta, mutta ehkä ajatusta voisi soveltaa iltarituaaleihin. Kas, näin opettelet taas tarttumaan iltaisin kirjaan mobiilihärpäkkeen sijaan:

1. Kumarra nöyrästi kirjahyllyn suuntaan
2. Poimi hyllystä sopiva teos
3. Aseta hellävaraisesti mobiililaite näyttö alaspäin keskelle keittiön pöytää ja toivota sille hyvää yötä
4. Avaa lempeästi mutta päättäväisesti valitsemasi kirja ja asetu sänkyyn mukavaan lukuasentoon

Rauhallisia lukuhetkiä joulua odotellessa!

Francesca Gino: Need More Self-Control? Try a Simple Ritual 21.8.2018. Scientific American

Luukku 5. Empaattinen palvelee paremmin

Yksi viime vuosien kiinnostavimpia tutkimushankkeita on nyt jo päättynyt monitieteinen CoPassion, jossa tarkasteltiin empatian, myötätunnon ja myötäinnon iloja, etuja ja positiivisia työelämävaikutuksia.

Ja nyt ei kyse ole hymyilystä läpi kyynelten eikä työkavereiden tai asiakkaiden sympatiseeraamisesta, vaikkeivat löykkiöläiset niitäkään tietysti halua kieltää. Empatia ja sääli eivät myöskään ole sama asia.

Kyse on kyvystä asettua toisen ihmisen asemaan, ymmärtää hänen näkökulmansa, tuntea myötätuntoa – ja toimia.  Hanketta vetäneen professori Anne Brigitta Pessin mukaan

1. Myötätunto on kykyä havaita mitä ympärillä tapahtuu sekä huomata esimerkiksi, miltä muista ihmisistä tuntuu.
2. Nämä havainnot herättävät jonkinlaisia tunteita.
3. Myötätunto on konkreettista toimintaa.

Loppuvuodesta 2017 hankkeesta ilmestyi mainio kirja Myötätunnon mullistava voima, jota löykkiöläiset suosittelevat tässäkin lämpimästi [Anne Birgitta Pessi – Frank Martela – Miia Paakkanen (toim.), PS-kustannus]

Löykkiöläiset ovatkin kuulleet mm. amk-opettajasta, jonka kursseilla empatia-aihe putkahtelee esiin niin asiakaspalvelun, asiakkuuksien johtamisen, monilukutaidon, informaatioarkkitehtuurin kuin monikulttuuristen kirjastopalveluiden yhteydessäkin.

Opettaja ei ole valaistumisessaan yksin. Alkuvuodesta ilmestyneessä lehtijutussa aivotutkija Katri Saarikivi toteaa, että empatia on työelämätaidoista tärkeimpiä. Se edistää asiakkaan ongelmien ratkaisua, mutta auttaa toki asettumaan myös kollegan nahkoihin. ”Empatiataidot ovat myös kaiken vuorovaikutuksen perusta.” Koulujen tunnekasvatuksessa puhutaan empatiasta; verkkokeskusteluissa se olisi ehdottomasti eduksi.

Toinen aivotutkija, Minna Huotilainen, muistuttaa eilisessä Helsingin sanomien jutussa, kuinka kaunokirjallisuuden lukeminen tutkimusten mukaan kehittää ihmisen empatiakykyä:  ”Kun luemme kirjaa, ajattelemme, miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Se on empatian työstämistä.”

Kirjastojenkin asiakaspalvelussa empatia edistää asiakasymmärrystä ja parantaa asiakaspalvelijan ja asiakkaan kohtaamista. Kun ymmärtää käyttäjän motiiveja ja tunteita, on helpompi valita oikea lähestymistapa ja palvella entistä paremmin.

Lue lisää:

• Aivotutkija kertoo miten muuttaisi työelämää / Taloussanomat 2.4.2018
• Hyvän elämän tutkija Frank Martela: Elämän merkitys on tehdä itsestään  merkityksellinen muille / Yle 2.4.2018
• Jos et enää pysty keskittymään kirjaan, on syytä huolestua, sanoo aivotutkija – Näin lukeminen tekee meille hyvää lapsena, aikuisena ja vanhana / HS 3.12.2018
• Myötätunto saa yrityksissä aikaan parempia tuloksia, sanoo suomalaistutkimus / HS 30.10.2017