Luukku 21. Kaikki äänet kuuluviin kirjastossa!

Rätten till din berättelse on mahtava reseptikirja kirjastojen ja koulujen syrjinnän vastaiseen, yhdenvertaisuutta edistävään työhön! Ruotsin BTJ:n julkaisema kirja perustuu Uumajan kirjastossa toteutettuun Brytiga böcker -hankkeeseen, josta löykkiöläiset taannoin intoilivat tässä samaisessa blogissa.

Normikriittinen työskentelytapa on Ruotsissa yleisempi kuin meillä. Kirjan tehtävien ja oppien avulla voi tarkastella erilaisia syrjintäperusteita, jotka usein jäävät vallitsevien normien taakse piiloon: kuinka vaikuttaa sukupuoli, etninen, uskonnollinen tai yhteiskunnallinen tausta? Mitä normeja pidämme itsestäänselvinä, vaikka ne peittävät näkyvistä epäkohtia tai syrjivät erilaisia vähemmistöjä?

Keitä lastenkirjoissa näkyy? Onko muita kuin valkoisia, kantaväestöön kuuluvia, tyttöjä ja poikia?

Mitä tapahtuu, jos lasten- tai nuortenkirjaa luetaan vastakarvaan: vaihdetaan henkilöiden sukupuoli, ikä, ihonväri tai etnisyys? Vaikuttaako se tarinaan ja jos vaikuttaa, niin millä tavoin?

 Tarinoiden avulla opetellaan myös asettumaan muiden ihmisten asemaan ja katsomaan asioita eri näkökulmasta. Miltä kaupungin vilinä näyttää ulkomailta saapuneesta pikkutytöstä, joka istuu katukiveyksellä kerjäämässä? Mikä on hänen tarinansa? Miksi poika ei saa pukeutua mekkoon? Minkä takia pidetään outona, jos joku ei tunne itseään selkeästi tytöksi tai pojaksi, vaan joksikin siltä väliltä? Tai ihan muuksi. Miten pidetään niiden puolia, jotka eivät pysty puolustamaan itseään? Miksi joillakin on enemmän valtaa kuin toisilla?

Kysymykset ovat isoja ja vaikeita aikuisillekin, mutta kirjassa on hyviä vinkkejä siitä, kuinka niitä voidaan käsitellä lasten ja nuorten kanssa. Harjoituksissa lähtökohtana on yhdessä luettava tarina, mutta supervoimia tai erityistaitoja ei aikuiselta edellytetä. Rohkeutta, avoimuutta ja empatiaa sitäkin enemmän.

Kirjaa voi lueskella paloissa, eri teemoihin ja harjoituksiin voi tutustua haluamassaan järjestyksessä. Mukana on myös Brytiga böcker -hankkeen osallistujien haastatteluja, mikä elävöittää tekstiä mukavasti.

Jokaisella on oikeus tunnistaa itsensä tarinoista, joita tarjoilemme. Kaikki me tarvitsemme samastumiskohteita. Tämän soisi kuuluvan kaikkien kirjastolaisten lukemistoon. Löykkiöläiset suosittelevat lämpimästi.

Mainokset

Ake, Pike, Pera ja mä eli PiKe-alueen lanu-päivä Jyväskylässä

Jos koulutuspäivän avaa Aleksis Salusjärven puheenvuoro, päivästä ei voi tulla huono. Näin oli asia myös tänään 7.11.2018 Jyväskylässä järjestetyssä Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueen lasten- ja nuortenkirjastotyön päivässä, LaNu-foorumissa.

Ylestä ja Kiiltomadosta tuttu, lukutaitofoorumin ja Lukuliike-hankkeen aktiivi ja asiantuntija Aleksis muistutti kuulijoitaan, kuinka lukemaan innostajan pitäisi löytää lukijalleen relevantit tekstit, ne joiden takia kannattaa osata lukea. Siinä missä nuoriin miehiin Jyväskylässä puree räppi, Joensuussa on otettava käyttöön mörinähevi.

Samaa ideaa olivat ilahduttavasti käyttäneet mm. pietarsaarelaiset yläkoulun äikän opet: runoutta käsiteltäessä oppilaita muistutettiin, että heistä suurin osa harrastaa jonkin sortin lyriikkaa päivittäin musiikkia kuunnellessaan.

Piken koordinaattori-Jarkko on kirjoittanut lisää Aleksin esityksestä

Lukuliike on myös löykkiöläisistä aivan mahtava hanke ja Aleksis kumppaneineen tekevät arvokasta työtä. Hankkeeseen saadaan jatkossa (jokohan se oli varmaa?) koordinaattori, jolloin toivottavasti tieto koulujen ja kirjastojenkin välillä kulkee nykyistä sutjakkaammin. Kaikissa kunnissa kirjastot eivät taida esimerkiksi olla tietoisia, mitkä koulut ovat saaneet rahaa koulukirjastonsa kehittämiseen. Yleisillä kirjastoilla voisi olla sellaistakin osaamista, joka auttaisi koulun kirjastotoiminnan kehittämisessä. Tavoitteet ovat yhteiset.

Loppu Pike-kirjastojen lanu-päivästä pohdittiin alueen yhteisiä toimintalinjoja, suunnitelmia, tulevia keskustelujen ja koulutusten aiheita. Runkona toimi vauhdikkaasti koottu sisällysluettelo yhteiseksi lanu-työn käsikirjaksi, huolto-oppaaksi tai ohjenuoraksi.

Keskustelu poiki – kuten oli tarkoituskin – useita sivujuonteita, joihin jatkossa tarttua. Minkälaisia yhteisiä suuntaviivoja on mahdollista kirjata itsenäisille kunnille? Mistä asioista voidaan esittää suosituksia? Voidaanko ison alueen kirjastoja ohjeistaa toimimaan samalla tavalla esimerkiksi vinkkareiden etätyön suhteen?

Siitä oltiin yhtä mieltä, että osaamista voitaisiin jakaa, vertaisilta oppia ja kokemuksia parhaista käytännöistä vaihtaa nykyistä enemmän. Osaamiskartoitus ja -rekisteri sekä erikoisosaajien kierrätys herättivät keskustelua. Vaikka sijaiskäytännöistä ja vastavuoroisuudesta voi olla hankalaa sopia, luovuttaa ei kannata, kannusti työskentelyosuuden vetäjä Päivi Jokitalo. Sen sijaan kannattaa arvioida, mitä toiminta edellyttää, ja kirjata sitten ylös, mitä kaikkea saataisinkaan aikaan, jos käytössä olisi x määrä resurssia y.  Joukkovoima on tässäkin taatusti järeämpi ase kuin oman kunnan yksi tai kaksi lanu-ammattilaista.

Tässä yhteydessä vetäjä muistutti, että kannattaa painottaa, että kyseessä on kehittämisalueen lanu-kirjastotyön asiantuntijoiden yhteisen pohdinnan tulos. Siis ammattilaisten, joilla on juuri tähän alueeseen liittyvää erityisosaamista työnimekkeistä ja titteleistä riippumatta.

Myös vinkkauksesta puhuttiin, totta kai. Vinkkarit ovat kunnianhimoista väkeä ja tietenkin hyvä niin. Tavoitetasoa voi kuitenkin usein piirun verran laskea, jotta valmistautuminen olisi hitusen kevyempää. Myös tässä vertaistuki ja keskustelu voisi auttaa: tämä on omissa vinkkauksissa toiminut, näin olen tehnyt, ai sinullekin on käynyt niin! Vinkkaussettejä jaetaan jo Facebookissa toimivassa Vinkkarien vertaistukiryhmässä.

Vinkkauksen lisäksi on muitakin tapoja puhua kirjoista ja tarinoista: luonteva läsnäolo kirjastosalissa, asiakkaiden parissa, voi poikia keskusteluja ja suositteluja, joissa kaava on kirjavinkkiä vapaampi.

Tällaiseksi muotoutui ensimmäisessä tapaamisessa yhteisen oppaan sisällysluettelo:

  • 1. Kirjastotyön merkitys, tavoitteet ja asema
  • 2. Tilat
  • 3. Henkilöstö, osaaminen ja asiakaspalvelu
  • 4. Kokoelmat ja aineistot
  • 5. Kumppanuudet ja yhteistyö
  • 6. Lukemisen edistäminen

Otsikot saavat täytettä ja sisältöä tulevina aikoina, kun Pike-LaNu-asiantuntijoiden verkottuminen etenee!