Luukku 11. Kääk! Sarjakuva-aineistoja mediakasvattajalle

Missä yhdistyvät lukeminen, kirjoittaminen, kuvallinen ilmaisu ja tarinankerronta? No sarjakuvissapa tietenkin. Monilukutaitoa ja mediakasvatusta pohtiessaan löykkiöläiset ovat törmänneet useisiin innostaviin aineistoihin, joissa opastetaan sarjakuvailmaisuun tai vinkataan, kuinka sarjakuvaa voi hyödyntää lukutaitojen edistämisessä.

Mediakasvatuskeskuksen Mediametka-sivustolla on tiiviisti tietoa sarjakuvasta opetusta ajatellen: peruskäsitteet, (erittäin) lyhyt historia ja sarjakuvan lajityypit.

Edellistä laajempi aineisto on Aikakausmedian Sarjiskone.

Sen avulla voi tehdä, tallentaa ja jakaa sarjakuvia.

 

Sarjakuva oppimisen välineenä -osio sisältää hahmo- ja juoniharjoituksia ja tietoa sarjakuvien julkaisu- ja tekijänoikeuksista. Muiden tallentamia sarjakuvia pääsee palvelussa myös lukemaan.

Sarjakuvaseuran Kupla-akatemia on jo teknisesti ja ulkoasullisesti (hellyttävä) vanhemman polven tuote, mutta opettajille ja kirjastoammattilaisille sen sisällöstä on poimittavissa aivan käypää tavaraa, vaikkei itse palvelua opastettavien kanssa hyödyntäisikään. Varttuneessa keski-iässä oleville löykkiöläisille Kupla-akatemia edustaa parinkymmenen vuoden takaista nostalgiaa: palvelun ensimmäistä versiota tuettiin muinaisen Tiedon talo -hankkeen avustuksella. Esillä oleva versio on peräisin vuosituhannen alusta, vuodelta 2001.

Sarjakuvaportaali Kvaak.fi tarjoilee monenmoista sarjakuvaan liittyvää sisältöä: uutisia, keskusteluja, arvosteluja.

Stripgenerator-ohjelmalla voi tehdä sarjakuvia valmiiden hahmojen avulla ja Taiken laatimasta tehtävälistasta voi valita sopivia sarjakuvaharjoituksia eri-ikäisten tarinankerrontaan. Kääk, pum ja räiskis vaan teillekin!

Luukku 8. Monipuolinen monilukukirja

Uusinta parin vuoden takaa, edelleen ajankohtainen teos:

Monilukutaito, monilukumalli, monikulttuurisuus, kulttuurinen moninaisuus ja muut moni-sanat esiintyvät moneen (!) kertaan Visuaalisen kulttuurin monilukukirjassa. Räsänen asettaa rinnakkain kuvanlukutaidon, medialukutaidon sekä ympäristönlukutaidon visuaalisen kulttuurin monilukutaidon osasina.

Kirjan tekijä Marjo Räsänen toteaa, että kirjassa sivutaan kuvataiteen lisäksi musiikin, käsityön sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Kiinnostavaa lukemista myös kirjastoammattilaisille siis.

Kirja käynnistyy taidepedagogiikan ja kuvataidekasvatuksen tarkastelulla ja jatkuu taiteen ja kulttuurisen moninaisuuden välisen suhteen pohdinnalla. Kiinnostavaa on mm. kulttuurienvälisen kompetenssin määrittely .  Myös kulttuuri-identiteetin rakentumista ja identiteettityötä koskevat tekstit avasivat kokonaisuutta löykkiöläisille.

Koska useille keski-ikäisille ja sitä varttuneemmille kirjastoammattilaisille visuaalinen kulttuuri ja kuvanlukutaito ovat kirjallisia tekstejä vieraampia ilmaisumuotoja, Räsäsen teos on tervetullut tuki monilukutaitojen ohjaukseen ja mediakasvatukseen.

Vaikka kirja teoreettisesti painottuneena sisältää määritelmiä, selvennyksiä ja lähteitä, siitä on käytännön mediakasvatustyötä tekevälle iloa.

Esimerkiksi luku vastaan lukemisesta tulkintana voi innostaa stereotypioiden purkamiseen tähtääviin lukemisen tapoihin:

Vallalla oleva kielteinen kuvasto voidaan korvata myönteisillä kuvilla [–] Lähestymistapa kyseenalaistaa ihmisten tyypittelyn ja korostaa merkitysten monitulkintaisuutta. Se tunnustaa erot ja arvostaa moninaisuutta.

Myös ympäristön viestit, rakennusten ja esineiden kieli, ovat mukana tässä monilukukirjassa, jota ainakin Löykkiössä luetaan vielä pitkään ja tarkasti.