Hys hiljaa!

Kaikkihan sen tuntevat, kirjastojen epävirallisen logon, jossa nutturapää sormi huulillaan katsoo nuhtelevasti alta kulmain. Löykkiöläisten nutturat ovat viime aikoina tutisseet lehtien yleisöosastoja seuratessa ja sama on havaittu kirjastoissa ympäri maan.

Kirjastolehdessä vihaisten asiakkaiden ajatuksia avaa Jarmo Saarti, joka on myös koonnut joukon tapoja vastata haasteeseen: kuinka pitää tyytyväisenä sekä teinit ja muut keskustelua ja äännekkäämpääkin äsköniä kirjastoon kaipaavat ja toisaalta kirjastosta, nyky-yhteiskunnan tyynestä merestä, hiljaisuutta etsivät.

Kirjasto 2011 -kirjassa jo aikoinaan esiteltiin Oak Park Public Libraryssa (ja varmasti monessa muussakin) käytetyt liikennevalo-vyöhykkeet: punainen äänettömälle, keltainen kuiskaavalle ja vihreä keskustelevalle alueelle. Vastaavia erilaisten desibelien alueita on käytännössä useimmissa kirjastoissa.

2012-08-17 15.12.30
Hiirenhiljaa?

Turun kaupunginkirjasto puolestaan ilmoitti hiljan ottavansa käyttöön hiljaiset tiistait, jolloin asiakastiloissa ei järjestetä äänekkäitä tapahtumia ja asiakkaiden toivotaan myös asioivan rauhallisesti, mikä tietysti yleisin tapa onkin. (Hauska sattuma lienee, että keskiviikkona 6.2 pääkirjastossa järjestettiin afroamerikkalaista kulttuuria esittelevän Say it Loud -nimisen sarjan ensimmäinen tapahtuma.)

Hiljaisuus-teema ei kuitenkaan ole kotimainen ilmiö, vaan samaa keskustelua käydään maailmalla. Pew Internet & American Life  –projektin Kathryn Zickuhr kertoi reilu viikko sitten hankkeen blogissa tutkimustuloksista, joiden mukaan – kuten arvata saattaa – asiakkaat haluavat paljon ja monenlaista, eri asiakkaat haluavat eri asioita ja asuinalueiden välillä on eroja kirjastonkäyttöön liittyvissä tarpeissa.  ”[…] there’s no one thing people want their libraries to be. They want their libraries to be lots of things, a place where they can study and meet with friends and attend meetings — and more.”

En alldeles vanlig dag på ASA-biblioteket

Library Day in the Life -veckan fortsätter. Likis bibliotek är speciellt tacksam över detta belysande inlägg om biblioteksverksamhet i Svenskfinland:

En alldeles vanlig typisk syn på ASA-biblioteket den första varje månad:

Enhetschefen kryper ner på marknivå för att läsa av antalet besökare föregående månad. Varje månad förundrar hon sig över portingenjörerna på 3M som förutsätter att man är tillräckligt vig för denna gymnastiska övning och att inte avläsningsrutan kan vara högre upp! – Till 3M:s försvar kan man säga att man så småningom skall kunna utföra denna avläsning på webben.

Resultatet efter subtraktion, addition och division blev: 5,100 besök i januari på enhetsbiblioteket – en del av det finlandssvenska nationalbiblioteket Åbo Akademis bibliotek https://www.abo.fi/student/bibliotek .