Suomi100 -juhlahumu lähestyy!

Vaikka vielä eletäänkin elokuuta 2016, syyskauden päässä häämöttää Suomen juhlavuosi. Monenmoista kirjallista ohjelmaa sisältyy satavuotisbileisiin, joten kannattaa olla jo lähtövalmiina.

101 kirjaa

Juhlavuonna kissatkin tutustuvat kirjallisuuteen.

Suomen kirjastoseura ja YLE tarjoilevat 100-vuotiaan kunniaksi kirjallisuuskampanjan, jossa esitellään eri tavoin 100 + 1 kotimaista kirjaa. Mukana on myös mainio kirjallisuuspalvelu Kirjasampo. 

Kampanjaan osallistuvat kirjastot ympäri maata ja aineistoa ja ohjelmaa tulee tarjolle Yleisradion kanaville niin televisioon, radioon kuin verkkoonkin; sitä riittää myös Kirjastokaistalle. Jokaiselta itsenäisyyden ajan vuodelta on luvassa esiteltävä kotimainen kirja.

Vuoden aikana vietetään lisäksi Suurta Lukuseikkailua, jota koordinoivat Lukukeskus ja Lastenkirjainstituutti ja kirjastoissa järjestetään itsenäisyyspäivän juhlien etkot 5.12.2017. Myös Löykkiössä juhlitaan itsenäisyyspäivän aattona! (Ohjelmasta lisää myöhemmin.)

Klassikoille uudet kasvot

Klassikot ovat kirjallisen kanonin osasia syystä: ne ovat eläviä tarinoita historiasta, oman aikansa – menneen, nykyisen, joskus tulevankin – selkeitä kuvia, ne kertovat jotain oleellista ihmisenä olemisesta.

Suomen juhlavuonna 2017 kotimaiset kaunokirjallisuuden tärkeät teokset tulevat monin tavoin esille – yksi esiintuloista on WSOY:n 12 klassikkoa -kampanja, jossa kustantamon julkaisuihin perustuvalta listalta äänestetään tusina uutta painosta varten. Tälläkin listalla kirjoja on ymmärrettävistä syistä pyöreät sata kappaletta.

Kirjat saavat uuden ulkoasun ja kansitaiteilijoihin lukeutuu mm. Kuutti Lavonen. Listan ulkopuoleltakin voi ehdottaa suosikkiaan WSOY:n tuotannosta, mutta löykkiöläiset löysivät kyllä omat kuusi ehdokastaan kustantajan esivalinnoista. Nyt odottelemme Helsingin kirjamessuilla julkistettavaa äänestystulosta ja palkintoina arvottavaa kirjahyllyä tai kirjapakettia.

Kirjamessuilla julkistetaan muuten myös Otavan Suomi 2017 -romaanikilpailun voittajat.

Suomi juhlii kirjoissa

Juhlavuonna on luvassa myös Päivi & Päivin ’kotimaisten romaaneiden
tapahtumapaikat’ -sarjan kolmas osa (kustantaja BTJ Avain), mutta siitä lisää myöhemmin! 

Tappavat tienoot ja Missä rakkaus syttyy ovat nekin kirjastoissa saatavissa ja esittelevät vanhoja ja uusia kotimaisia kirjatuttavuuksia.

Juhlitaan ja luetaan!

Minkälainen on uusi toimisto?

Paitsi asiakkaiden myös henkilökunnan työtilat muuttavat muotoaan monella työpaikalla, myös kirjastoissa. Useiden työ on ainakin osin hakeutuvaa ja liikkuvampaa kuin aiemmin. Työtä tehdään tiimeissä ja yhdessä ulkopuolisten kanssa. Kaikki tämä vaatii tiloiltakin monimuotoisuutta ja muunneltavuutta. Kyse ei ole vain keisarin uusista kalusteista.

Löykkiöläiset ovat viime aikoina päässeet tutustumaan avokonttoreihin / monitilatoimistoihin / toimintoperustaisiin työtiloihin yhdessä tamperelaisammattilaisten kanssa #uusimetso -hankkeen puitteissa. Kun omista, henkilökohtaisista työhuoneista siirrytään toimintojen perusteella jaettuihin työtiloihin, kaikilla on opittavaa ja pohdittavaa.

Työ tekijäänsä opettaa

Missä uudentyyppisiä tiloja on jo otettu käyttöön, on myös ehditty huomata seikkoja, jotka ovat suunnitteluvaiheessa muille hyödyksi. BTJ Finlandin Lauttasaaren toimistossa ja Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa on todettu, että

• kannattaa lähteä liikkeelle tehtävälähtöisestä tarkastelusta: kuka on eniten toimistolla, kenen työ puolestaan on liikkuvaa, missä työssä käsitellään painettuja aineistoja, kenen tarvitsee puhua eniten puheluja rauhassa
• säännöt tarkentuvat ja muotoutuvat, kun uudessa tilassa toimittu jonkin aikaa – ne on päivitettävä yhdessä
• työntekijät suosittelevat sermejä – ja tarvittaessa kuulokkeita
• huopasermit vaimentavat ääniä ja luovat oman tilan
• kuulokkeet ovat merkki siitä, että kollega haluaa keskittyä rauhassa
• laadittava pelisäännöt sille, milloin kollegan saa keskeyttää
• kun tilassa kuljetaan edestakaisin, ei voi jatkuvasti tervehtiä ohikulkijoita
• työpisteiden sijoittamista on pohdittava yhdessä

Positiivisia tuloksia 

Henkilöstön mukaan

• tiedonkulku on parantunut
• päällekkäisyyttä on saatu karsittua työtehtävistä, kun ollaan samassa tilassa
• toimintojen yhteydet ovat tulleet uudella tavalla näkyviin 
• osasto- ja tiimijako ei samalla tavalla hallitseva kuin aiemmin  – me-henki lisääntynyt
• yhdessä tekeminen on helpompaa kuin ennen

Vaikka alkuperäinen yllyke olisi säästö vuokramenoissa, muutosjoustavampi tila tuottaa siis muutakin iloa.

Minkälaista tilaa tarvitaan?

Sekä BTJ:llä että Kansalliskirjaston kirjastovekkopalveluissa Helsingin Leipätehtaalla on henkilöstön käytössä

• seinällistä tilaa keskittymiseen
• vuorovaikutukseen sopivaa tilaa
• epämuodollista tilaa satunnaisiin kohtaamisiin
• vetäytymistilaa, kun haluaa syystä tai toisesta olla rauhassa 

Huomioitava on tietenkin, että olemme erilaisia muun muassa työrauhan tarpeen suhteen. Äänten ja keskeytysten sietokyky vaihtelee ammattilaisesta toiseen. Myös ergonomisia ratkaisuja täytyy miettiä. Jos kaikille ei voi tarjota omaa säädettävää sähköpöytää, voiko käytössä olla vaikkapa pari yhteistä, joilla voi työskennellä osan päivästä? Kova betonilattia vaatii seistessä toisenlaiset työkengät kuin kokolattiamatto tai muovinen alusta. Vaihtelu virkistää muutenkin myös työasentojen osalta: jumppapallot toimivat välillä istuimina, tuolille voi asettaa tasapainotyynyn,

Erityisen tärkeää suunnittelussa on kuitenkin, että kaikki saavat äänensä kuuluville. Tiedotus ja viestintä ovat avainasemassa, kun muutoksia on tekeillä. Tämä pyritään Löykkiössäkin muistamaan!

Kuvat ovat BTJ:n toimistolta, vinkit koottu sekoitus omia huomioita ja erityisesti ohjeistusta niin Kansalliskirjaston kuin BTJ:n henkilöstöltä