Meitä on moneksi. Onneksi

Vaikka tärkeintä on sydämen sivistys, etenkin kirjastoammattilaiselle, joskus on hauska tarkastella myös ulkokuoria. Samalla saattaa joutua tarkistamaan stereotyyppisiä käsityksiään ihmisryhmästä ’kirjastonhoitajat’.

Mitä moninaisempi ammattilaisjoukko, sitä useammanlaiset asiakkaat tunnistavat itsensä henkilökunnassa. Kasvojen näyttäminen tuo työntekijät myös lähemmäs käyttäjiä ja voi rohkaista asiakasta lähestymään tutunnäköistä kirjastolaista. Itse kunkin mielenkiinnon kohteet ja muotikäsitykset (tai tarkoituksellinen niistä piittaamattomuus) kertovat meistä ihmisinä. Ja on hyvä, että kirjastoammattilaiset sellaisina nähdään, uskovat löykkiöläiset.

Samansuuntaisiin ajatuksenjuoksuihin nojaa myös This Is What a Librarian Looks Like -blogi, joka on esitellyt kirjastojen työntekijöitä jo kolme vuotta. Amerikkalaissivustolle on lähetetty pohjoismaalaisiakin kuvia, vaikka valtaosa on yhdysvaltalaiskollegoita. Bobbi Newman, kirjastolainen Librarian By Day -blogin takaa ja toinen This is …-blogin ylläpitäjistä, iloitsee tilastoista:

  • 1381 valokuvaa
  • 42 maasta
  • 75,000+ seuraajaa Tumblrissa

Bobbi Newman: http://librarianbyday.net/2015/04/02/this-is-what-a-librarian-looks-like-3-years-and-counting (2.4.2015)

Kuvissa Löykkiön kirjaston henkilökuntaa

Sydämeltään nuorille kirjastoammattilaisille

(Bloggaaminen lienee kuin pyörälläajo: kun kerran on sen oppinut, lihasmuisti palailee pätkittäin, kun pitkänkin ajan jälkeen nousee jälleen satulaan. Näin toivomme Löykkiössä.)

Ilman minkäälaista läheisempää suhdetta CILIPiin, kustantajaan tai kirjoittajaan, löykkiöläiset ovat ennakkotietojen perusteella jo pitkään odottaneet pian ilmestyvää kirjaa The New Professional’s Toolkit.

Esittelyssä luvataan infoalan uusille toivoille tietoa, opastusta ja inspiraatiota, kaikkea käytännönläheisesti ja asiantuntijoiden tarjoamana. Oppaan kerrotaan toimivan niin arkistojen, tieteellisten, yleisten kuin erikoiskirjastojenkin kannalta, niin Englannissa kuin kansainvälisissä ympyröissä. Kiinnostaa myös vanhaa luuta, kirjastoammattilaisena, sellaisten opettajana, projekti- ja keikkatyöläisenä.

Se, mikä Löykkiötä kuitenkin eniten tähän teokseen liittyen ilahduttaa, on kirjaan liittyvä blogi ja sen anti. Blogissa on tuoreiden ammattilaisten kertomuksia ensimmäisestä kuukaudestaan uudessa työssä. Mitä he alkuaikoina ovat oppineet? Kuinka työympäristöön sopeutuminen on sujunut? Mikä on ollut parasta – ja pahinta?

Tällaista lisää! Kertokaa työstänne! Jakakaa päivänne! Muistuttakaa vanhoille, minkälaista työuran alkutaival oli!