Luukku 11: Tarinointia tarinallisuudesta

img_8071

Luukussa 11 on Anne Kalliomäen kirja Tarinallistaminen. Palvelukokemuksen punainen lanka, joka ilmestyi 2014.

Kirjan sisäkanteen on painettu motto: ”Kohti merkityksellistä, inhimillistä ja elämyksellistä palvelukulttuuria!”

Tärppejä tarinoilla kehittämiseen

Löykkiöläisten yhteistyökumppani Sekatyöläinen kirjoitti teoksesta Goodreads-palveluun näin:

”Paljon hauskoja tärppejä palvelumuotoiluun, asiakaskokemuksen parantamiseen ja palvelupolun tarkasteluun. Kirjan muoto (haastattelut, sitaatit jne.) tekee siitä nopealukuisen.

Kokonaisvaltainen tarinallistaminen silti vielä epäilyttää, mutta sen hyödyntäminen pienemmässä mittakaavassa kiinnostaa.

Kirjaa olisi voinut tiivistää. Vaikka toisto auttaa muistamaan, tekstissä oli paikoin kovasti ilmaa. Kustannustoimittaja olisi voinut olla tiukempana. Kaiken kaikkiaan hintansa arvoinen.”

img_0335Löykkiöläiset ovat samaa mieltä. Kirjasta löytyy perusteluja tarinallistetulle asiakasviestinnälle, mutta myös hakeutuvalle palvelulle.

Tarina linkittää palvelun vaiheita, kanavia ja muotoja toisiinsa, aktivoi käyttäjää. Tarinallistaminen helpottaa samastumista palveluun ja sen muihin käyttäjiin, vaikka sitten niihin tarinaa varten luotuihin hahmoihin.

Kirjan parasta antia ovat pitkin matkaa poimittavissa olevat vinkit. Jos on kiinnostunut käyttäjien palvelupolun ja palvelukokemuksen käsitteistä, palvelumuotoilun soveltamisesta kirjastomaailmaaan, kannattaa kirjaan tutustua soveltuvilta osin.

Kirjastoilla on tarinoita joka muodossa: tarinoita kokoelmissa, tarinoita omasta toiminnasta, tarinoita käyttäjistä!

Tarinallistaminen kirjastojen käytössä

Löykkiössä on jo pitkään käytetty viestinnässä käyttäjien tarinoita: kertomuksia siitä, miten kirjasto on muuttanut käyttäjiensä elämää. Useimmat asiakkaat antavat luvan käyttää lainauksia antamastaan palautteesta, monet kuvan ja nimenkin kanssa. Tässä tarinat toimivat!

Seinäjoen kaupunginkirjastossa tarinallistamista on hyöydynnetty lasten osastolla lainaamalla tarinat – luvan kanssa – jo suunnitteluvaiheessa Lea Pennasen Piilomaan pikku aasi-kirjasta, jonka arkkitehdit saivat luettavakseen. Lopputulos on mahtava: Apilan lastenosasto on innostava, aktivoiva – tai tarinoiden äärelle hiljentävä.

Ja löykkiöläisille tarinallistamisen käyttäminen työkaluna on toki myös hyvin läheinen aihe. Olemmehan olleet osa tarinaa alusta saakka, viitisen vuotta.

Miten teillä on hyödynnetty tarinallistamista?

Some-tarinointia

Minkälaisia tarinoita syntyy kokoamalla omaan organisaatioon liittyviä Instagram-kuvia? Koosteessa Löykkiön kirjaston asiakkaiden julkaisemia otoksia.
Minkälaisia tarinoita syntyy kokoamalla omaan organisaatioon liittyviä Instagram-kuvia? Koosteessa Löykkiön kirjaston asiakkaiden julkaisemia otoksia.

Tarinat ovat tämän päivän pihvi. Some ja tarinat kietoutuvat monin tavoin yhteen. Viime vuonna ilmestyi Jarno Alastalon kirja Sometarinoita Suomesta: Hullu, barbaari ja kissa  (Avain, 2015), mutta tarinoista ja storytellingistä puhutaan myös markkinoinnin, vaikuttavuuden arvioinnin ja työelämän tutkimuksen yhteydessä (niistä lisää mm. BTJ:n Lukupää-blogin tekstissä Tarinat tehokäytössä).

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston järjestämissä Työelämän some -päivissä on lyhyesti käsitelty myös sometarinointia: kuinka verkossa esitetty asiakaspalaute voidaan koota värittämään toimintakertomuksia ja esitteitä, miten teemaan tai kampanjaan liittyvät uutiset voidaan näppärästi esittää värikkäänä kertomuksena tai millä tavoin hankeraporttiin saa liitettyä aihetta koskevia Twitter-viestejä, Instagram-kuvia, blogipäivityksiä ja muuta verkkosisältöä.

Yksi väline tähän on Storify, jonka avulla verkossa julkaistut kuvat, tekstit ja videot voi lomittaa omien tekstinpätkien kanssa.

Storifyn koosteisiin voi linkittää muista verkkopalveluista ja niitä voi myös tallentaa esim. pdf-muotoon. Lukijoiden ei siis tarvitse olla palvelun rekisteröityneitä käyttäjiä päästääkseen tarinoihisi käsiksi.

Espoon kaupunginkirjasto kokosi taannoin lukukoirien kotimaisen esikoiran Börjen ensi hetket verkon parrasvaloissa, kun ihana kirjastotyöläinen voitti vuonna 2013 Rakkaudesta kirjaan -tunnustuspalkinnon. Börje-kooste osoittaa sekä Storifyn hyvät että huonommat puolet: kun alkuperäinen tekijä on poistanut linkitettyinä olleita kuvia tai muita julkaisuja, kooste alkaa ontua. Idea käy esimerkistä kuitenkin mainiosti ilmi.

Muunkinlaisia ilmiöitä palvelun avulla on kuvattu. Kun Helsingin aikoinaan tuore kaupunginvaltuusto strategiakokousti metsän uumenissa, osallistujat avautuivat ulkomaailmaan Twitter-viesteillä. Nämä viestit on koottu hashtagin #vss13 avulla yhteen. Erinomainen tapa kertoa livenä päätöksentekijöiden toiminnasta!

Ehkä seuraava pelipäivä tai mediataitoviikko voisivat poikia Storify-koosteita uutisista, asiakkaiden reaktioista ja Instagramiin postatuista kuvista?