Luukku 22. Mikä pitää verkkopalvelun koossa?

Tämän teoksen – ja aiheen – kohdalla kertaus ei ole pahitteeksi: informaatioarkkitehtuuria, olkaa hyvät!

IA on kaikkialla

Abby Covert on löykkiöläisten uusi kotijumalatar. Hänen selkeät ja konkreettiset tekstinsä avaavat informaatioarkkitehtuurin käsitteen ja merkityksen hauskalla tavalla.

Informaatioarkkitehtuuri on se, mitä todennäköisesti puuttuu, jos verkkosivusto on hankalakäyttöinen. IA koostuu sisältöjen järjestämisestä, lajittelusta, luokittelusta, ryhmittelystä sekä nimeämiskäytännöistä, navigaation, opastuksen ja haun keinoista.

IA on verkkopalvelun luuranko, joka pitää sisällöt koossa ja yhteydessä toisiinsa. Päälle rakennetaan sitten lihakset ja pintakerros lihaskalvoineen kaikkineen. Ilman infoarkkitehtuuria rakennelma kuitenkin horjuu, vaikka kakku olisi päältä kaunis.

IA kaapissa

Abbyn (näin tuttavallisesti häneen jo Löykkiössä suhtaudumme) How to Make Sense of Any Mess on mainio esitys informaatioarkkitehtuurin ubiikista luonteesta: IA ympäröi meitä kaikkialla – samoin sekamelska, jonka järjestämiseen infoarkkitehtuurin avulla pyrimme.

IA ilmenee vaatekaapissa, kenkäkokoelmassa, maustehyllyissä, supermarketeissa, rakennuksissakin sitä voi tarkastella. Yleensä kuitenkin IA mainitaan verkkopalveluiden yhteydessä.

Taksonomiat, ontologiat, hierarkiat ja luokitusperusteet käyvät selviksi käytännön esimerkein ja kuitenkin lukijalle tarjoillaan myös teoreettisempi pohja IA-tarkastelulle.

”Hey, nice IA!”

How to Make Sense of Any Mess -kirjan lukujen nimet jo innostavat eteenpäin tekstissä, vai mitä sanotte näistä otteista: ”Messes are made of information and people”, ”There are spaces between the places we make” tai ”’Hey, nice IA!’- said no one, ever” ?

Kirjaa on käytetty Seinäjoen ammattikorkeakoulun informaatioarkkitehtuurin kurssilla, toimii niin vasta-alkajan kuin kokeneen verkkopalveluiden suunnittelijan ja parantelijan käytössä.

Kirja on saatavilla verkossa, mutta painetun version simppeli graafinen muoto on niin herkullinen, että löykkiöläiset suosittelevat sen hankkimista.

Luukku 21. Kaikki äänet kuuluviin kirjastossa!

Rätten till din berättelse on mahtava reseptikirja kirjastojen ja koulujen syrjinnän vastaiseen, yhdenvertaisuutta edistävään työhön! Ruotsin BTJ:n julkaisema kirja perustuu Uumajan kirjastossa toteutettuun Brytiga böcker -hankkeeseen, josta löykkiöläiset taannoin intoilivat tässä samaisessa blogissa.

Normikriittinen työskentelytapa on Ruotsissa yleisempi kuin meillä. Kirjan tehtävien ja oppien avulla voi tarkastella erilaisia syrjintäperusteita, jotka usein jäävät vallitsevien normien taakse piiloon: kuinka vaikuttaa sukupuoli, etninen, uskonnollinen tai yhteiskunnallinen tausta? Mitä normeja pidämme itsestäänselvinä, vaikka ne peittävät näkyvistä epäkohtia tai syrjivät erilaisia vähemmistöjä?

Keitä lastenkirjoissa näkyy? Onko muita kuin valkoisia, kantaväestöön kuuluvia, tyttöjä ja poikia?

Mitä tapahtuu, jos lasten- tai nuortenkirjaa luetaan vastakarvaan: vaihdetaan henkilöiden sukupuoli, ikä, ihonväri tai etnisyys? Vaikuttaako se tarinaan ja jos vaikuttaa, niin millä tavoin?

 Tarinoiden avulla opetellaan myös asettumaan muiden ihmisten asemaan ja katsomaan asioita eri näkökulmasta. Miltä kaupungin vilinä näyttää ulkomailta saapuneesta pikkutytöstä, joka istuu katukiveyksellä kerjäämässä? Mikä on hänen tarinansa? Miksi poika ei saa pukeutua mekkoon? Minkä takia pidetään outona, jos joku ei tunne itseään selkeästi tytöksi tai pojaksi, vaan joksikin siltä väliltä? Tai ihan muuksi. Miten pidetään niiden puolia, jotka eivät pysty puolustamaan itseään? Miksi joillakin on enemmän valtaa kuin toisilla?

Kysymykset ovat isoja ja vaikeita aikuisillekin, mutta kirjassa on hyviä vinkkejä siitä, kuinka niitä voidaan käsitellä lasten ja nuorten kanssa. Harjoituksissa lähtökohtana on yhdessä luettava tarina, mutta supervoimia tai erityistaitoja ei aikuiselta edellytetä. Rohkeutta, avoimuutta ja empatiaa sitäkin enemmän.

Kirjaa voi lueskella paloissa, eri teemoihin ja harjoituksiin voi tutustua haluamassaan järjestyksessä. Mukana on myös Brytiga böcker -hankkeen osallistujien haastatteluja, mikä elävöittää tekstiä mukavasti.

Jokaisella on oikeus tunnistaa itsensä tarinoista, joita tarjoilemme. Kaikki me tarvitsemme samastumiskohteita. Tämän soisi kuuluvan kaikkien kirjastolaisten lukemistoon. Löykkiöläiset suosittelevat lämpimästi.