Luukku 12: Identiteetistä informaatiolukutaitoon

screen-shot-2016-12-11-at-19-00-49Vuonna 2015 Tampere University Press julkaisi erityisen kiinnostavan artikkelikokoelman Identiteetistä informaatiolukutaitoonjonka toimittivat Eerot RopoSormunen sekä Jannica Heinström. Alaotsikko Tavoitteena itsenäinen ja yhteisöllinen oppija johdattelee jo opetussuunnitelman kahtalaiseen päämäärään.

Informaatiotutkijoiden ja kasvatustietelijöiden yhteiset intressit tiivistyvät kirjan teksteissä. Kysymyksiä tarkasteltiin kahdesta suunnasta:

[–] miten identiteetin rakentamista ja informaatiolukutaidon kehittymistä voidaan tukea yhtenä koulutuksen tavoitteena. [–] Miten oppijan identiteetin rakentaminen ja informaatiolukutaidon kehittyminen tukee oppimista?

img_7804Koko paketin lukija pääsee liikkeelle teoreettisesta pohdinnasta. Artikkeleissa pohditaan identiteetin käsitettä ja rakentumista, opettajan ammatti-identiteettiä sekä identiteettiin liittyviä käsityksiä.

Kiireisemmät ja käytännöllisesti orientoituneet voivat sukeltaa suoraan kirjan kakkososan artikkeleihin, joiden aiheena on informaatiolukutaito ja sen ohjaus. Kohderyhmänä ovat lukiolaiset.

Löykkiöläisiä kiinnostivat erityisesti artikkelit

  • Teemu Mikkonen: Lukiolaiset tiedon arvioijina ja argumentoijina avoimissa informaatioympäristöissä
  • Carita Kiili & Leena Laurinen: Lukiolaiset yksilöllisinä ja yhteisöllisinä internetlukijoina sekä
  • Mikko Tanni: Opettajaharjoittelijoiden käsityksiä informaatiolukutaidon
    opettamisesta.

Mikkosen tutkimuksessa aineisto koostuu lukiolaisten haastatteluista ja lähdepäiväkirjoista. Ne osoittavat, että oppilaat perustelevat valitsemiaan aineistoja ja niiden todenperäisyyttä sillä, että tiedonlähteen takana on vakuuttava auktoriteetti. Toinen yleinen tapa perustella faktatietoa on vedota tiedonlähteen objektiivisuuteen tai puolueettomuuteen.

img_7805Lukiolaisten pyrkimykset ovat oikeansuuntaisia: jos tiedon on tuottanut uskottava auktoriteetti ja/tai se on puolueetonta ja objektiivista, lähteen tarjoamaan sisältöön voi todennäköisesti luottaa.

Mutta mihin auktoriteettiasema perustuu tai kuinka puolueettomuudesta voi varmistua, ei yleensä aiheuttanut lisäpohdintoja. Ulkomaalaiset uutistoimistot olivat lukiolaisista automaattisesti vakuuttavampia auktoriteetteja kuin kotimaiset, kirjoja pidettiin lähtökohtaisesti vakuuttavina, verkkolähteitä epäilyttävinä – ellei joku muu seikka kuten ylläpitäjän uskottavuus toisin osoittanut.

Tulos ei yllätä: lähteiden pätevyyden ja luotettavuuden arviointi on lukiolaisille vaikeaa. Sen harjoittelu on pitkä prosessi, jossa kirjastoammattilaisilla voi olla merkittäväkin rooli opetustyön tukena.

Kaikki artikkelit ovat lukemisen arvoisia – löykkiöläiset suosittelevat tätä tietopakettia etenkin kouluyhteistyötä tekeville, mutta myös kaikille ammattilaisille: informaatiolukutaito ei kuulu vain lapsille eikä ainoastaan kouluille.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s