Informaatioarkkitehtuurilarppausta

Löykkiöläiset pääsevät seuraamaan lähietäisyydeltä, kun ryhmä SeAMKin kirjastoalan opiskelijoita IA-larppaa pitkin poikin kampusrannassa sijaitsevaa Framia.

Tehtävän tavoitteena on tarkastella fyysisen rakennuksen informaatioarkkitehtuuria: miten sisällöt on järjestetty, millä perusteilla ne on lajiteltu, kuinka navigaatio toimii, millaisia ovat nimeämiskäytännöt ja miten käyttäjää opastetaan hänen suunnistaessaan palvelussa.

 

Meikkipussin informaatioarkkitehtuuri

Vaikka IA-kurssin yleensä ajatellaan käsittelevän verkkopalveluiden suunnittelua, muustakin on lähitapaamisissa ollut puhetta. Vetäjä on esitellyt, kuinka kahden meikkipussin i-arkkitehtuuri toimii: käyttötarkoituksen mukaan on tarjolla hevijuuserin pakki pitemmille matkoille ja satunnaisen matkailijan pussi lyhyemmille. Molemmissa on kaksi osastoa, joten valintoja tehdessä hierarkiassa edetään kokonaisuudesta osiin.

Sisältöjen lajitteluperusteet vaihtelevat: toisen meikkipussin sisällöt on jaettu nestemäisiin + voidemaisiin sekä toisaalta kiinteisiin tuotteisiin, järeämmän pussukan lajitteluperusteena on tuotteen kohde: kasvojen ylä- tai alaosa. Ongelmia käyttäjälle on tuonut lähinnä nimilappujen, labeleiden horjuvuus: ryhmiä ei ole selkeästi nimetty. Lajitteluperuste unohtuu helposti, kun palvelun käytössä on taukoja, palvelun ulkoasu ei helpota navigointia, eikä opasteita tai hakuominaisuuksia ole.

Samasta aiheesta puhui jo 80-luvun lopulla the Curen laulusolisti Robert Smith esitelleessään eriväriset karvaiset penaalinsa, jotka oli värikoodattu erilaisille kiertueella tarpeellisille tuotteille: huulipunilla, rajauskynillä ja meikinpoistotuotteilla oli omat siijaintinsa. (En näköjään ole ainoa, joka muistaa tämän sykähdyttävän yksityiskohdan kymmenisen vuotta sitten kuopatussa Smash Hits -lehdessä ilmestyneestä artikkelista.)

Tähtäimessä löydettävyys ja käytettävyys

Kurssilla on pohdiskeltu kenkien lajittelua eri perustein sekä näin syntyneiden ryhmittelyjen nimeämistä, tavaratalon informaatioarkkitehtuuria, sisältöjen järjestämistä ja löydettävyyden helpottamista rakennuksessa. Minkälainen on sisäänkäynti palveluun, miten navigaatiotaulut vievät eteenpäin, onko leveä ja matala vai kapea ja syvä hierarkia parempi?

Ryhmissä on koottu aloittelevan juoksijan oppaaseen sisällysluettelo, mutta toki myös tarkasteltu verkkopalveluita, vertailtu, suunniteltu sisältöjä postit-lappujen avulla. Analogiat ovat useimmiten suhteellisen kivuttomasti siirrettävissä verkkoympäristöön.

img_8092Kieli ja rakenne, ne ovat IA:n tärkeimmät elementit. Digitaalisessa palvelumuotoilussa ja suunnittelussa osasia on lisää (ulkoasu, vuorovaikutus jne.) ja nämä kaikki yhdessä vaikuttavat palvelun käytettävyyteen – ja käyttäjäkokemukseen. Mutta jos informaatioarkkitehtuuri mättää, paraskaan UX-insinööri ei palvelua pelasta.

PS. Oppaina matkalla ovat olleet ihanat kirjat: Abby Covertin How to make sense of any mess,  Morvillen ja Rosenfeldin perinteinen jääkarhukirja Information architecture sekä tausta-aineistona Andrew Hintonin Understanding Context. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s