Kirjastosta kulttuurista lukutaitoa

Kun Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat kyselivät viime vuonna kirjastoammattilaisilta, miten monikulttuurisuus näkyy heidän kirjastossaan, vastasi moni, ettei mitenkään, kun ”ei meillä ole kunnassa maahanmuuttajia”.

dsc_0351

Kuka on monikulttuurisen kirjaston asiakas, keitä kuuluu monikulttuuristen palveluiden kohderyhmään?

Kurssilla tultiin siihen tulokseen, että monikulttuurinen kirjasto on kaikkien kirjasto. Kyse on yhtä lailla kulttuurienvälisen ymmärryksen ja kulttuurisen lukutaidon lisäämisestä kuin erikielisten palvelemisesta.

Siksipä onkin ollut mukava tarkastella viime aikojen hankesuunnitelmia, joissa monikulttuurisuus näyttäytyy toisenlaisena. Joensuu, Vaasa, Fredrika-kirjastot ja moni muu on suunnitelmissaan korostanut nimenomaan, kuinka monikulttuurisen kirjaston palvelut  ovat kaikkien kuntalaisten asia. Kantasuomalainen on aivan yhtä lailla monikulttuurisen kirjaston tarpeessa kuin turvapaikan hakija.

Monikulttuurisuuskin on kuitenkin osa kirjaston isompaa tavoitetta ja arvopohjaa: moninaisuuden turvaamista, sen hyväksymisen edistämistä. Se liittyy esteettömään ja saavutettavaan kirjastoon, oikeudenmukaiseen kirjastoon, jossa käyttäjien lähtökohdat huomioidaan. Siinä missä suomenkielentaitoinen kirjastojärjestelmän pääpiirteet tunteva aikuinen pärjää ohjeiden, esitteiden ja viestinnän varassa, oudon kielen ja ehkä vaikeaselkoisten kulttuuristen askelmerkkien kanssa kamppaileva uussuomalainen tarvitsee tasoitusta pysytyäkseen hyödyntämään palveluita tehokkaasti, omiin tarpeisiinsa.

IMG_0113Moninaisuutta kirjasto edistää myös tarinoiden tarjoajana: jos kaikki tunnistavat itsensä aineistotarjonnasta, näkevät itsensä kertomusten peilistä, palvelukin on helpompi tuntea omakseen. Tästä syystä Löykkiössä on esimerkiksi nostettu esiin sateenkaarihylly myös lapsille ja nuorille – jotta kaikki näkisivät, että hbt-asiakkaat ovat tervetulleita, eikä kyse ole mistään lapsilta kielletystä.

Tarinoita on myös toimintaesteisille, suomen- ja ruotsinkielisille, eri ilmansuunnista Suomeen muuttaneille, yksineläjille, perheellisille, uskonnollisille ja uskonnottomille. Kirja vahvistaa parhaimmillaan sen, että saan olla olemassa sellaisena kuin olen – on muitakin minun kaltaisiani.

Tarinat ovat myös ovia tuntemattomiin, erilaisiin maailmoihin ja ihmiskohtaloihin. Niitä tarvitsemme, kun yritämme ymmärtää heitä, jotka eivät ole kuin me. Erojen lisäksi löydämme varmasti myös yhtäläisyyksiä väliltämme – kaikkihan me olemme ihmisiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s