Osa Löykkiön henkilökunnasta päästettiin viikon lomalle eteläisille leveyspiireille viikko-pari sitten. Matkaan pakattiin totuttuun tapaan pari pokkaria ja muutama e-kirja, matkaseuralaiselta voisi lainata lisää lukemista tarpeen tullen.
Puerto de la Cruzin kaupungissa suuri osa matkalaisista vaikutti olevan saksalaisia, loput pohjoismaalaisia ja brittejä, toki paikallisten ja manner-espanjalaisten lisäksi jokunen muitakin kansalaisuuksia edustava kuului ja näkyi katukuvassa.
Jos muun median arvellaan vallanneen alaa lomailijoiden ajavietossa, pieleen meni ainakin tämän seitsenpäiväisen perusteella. Koneessa näkyi tabletteja (joilta luettiin kirjoja), aikakauslehtiä ja muiden muassa Eppu Nuotion ihana Mutta minä rakastan sinua oli yhdellä kanssamatkustajalla meneillään.
Altailla selailtiin sanomalehtiä, pokkareita ja mobiileja, joiden näytöllä löykkiöläiset vaivihkaa vilkaisten huomasivat pitkiä tekstikorpuksia – ei suinkaan pelkkää some-viestintää.
Paikallisessa kirjastossa näkyi olevan asiakkaita. Hotellin yläkerrassa oli ilmava ja viihtyisä kirjastontapainen, jonka kokoelmiin kuului satoja, ellei tuhansia saksan-, suomen-, ruotsin-, norjan-, tanskan-, puolan- ja englanninkielisiä kirjoja kepeämmästä viihteestä painavaan sanaan saakka. Toisessa hotellirakennuksessa puolestaan oli asiakasvetoinen kirjojen vaihtopöytä.
Kirjoja oli kaupan rantaputiikeissa ja lehtiä supermarketeissa. Lukeminen kuuluu edelleen lomaan.
PS. Löykkiöläisten lukulistalla oli pari chic-lit-hupsuttelua ja jostain käsittämättömästä syystä kesken jäänyt Chimamanda Adiechin Americanah sekä Charles Duhiggin The Power of Habit: Why We Do What We Do, and How to Change.
Löykkiön kirjastossa tapahtuu 