Paluu tulevaisuuteen

Viime viikkoina löykkiöläiset ovat useassa yhteydessä pohdiskelleet kirjastojen tulevaisuutta. Keskusteluissa ihanaa on ollut se, että niitä on päästy käymään sekä opiskelijoiden että kokeneiden ammattilaisten kanssa.

IMG_3316
Muutosten moottoreita on monia, aikajänteestä riippuen: tekniikka ja sen vaikutukset työkaluihin, aineistomuotoihin ja näiden kautta vaikkapa tilankäyttöön ja asiakaspalvelun ilmentymiin, käsitykset kirjaston yhteiskunnallisesta roolista demokratian edistäjänä, oikeudenmukaisten palveluiden tarjoajana ja näkemysten yhteensaattajana sekä oppimiskäsitysten ja opetusmenetelmien muutokset, jotka näkyvät kouluyhteistyössä mutta myös tulevissa teini- ja aikuisasiakkaissa.

Paluu tulevaisuuteen

IMG_3317Joskus on hyödyllistä palata lähtöruutuun. Millainen oli ensimmäinen työpäiväsi kirjastossa? Minkälaisissa tiloissa urasi käynnistyi, miltä näyttivät aineistot ja välineet, keitä olivat asiakkaat ja työkaverit? Miten työt oli jaettu? Ja mitä ne työtehtävät olivat?

Isohkossa kirjastosssa kysymyksiin tulee hieman erinäköisiä vastauksia henkilökunnan ikäjakaumasta ja työhistoriasta riippuen, silloinkin kun kaikki ovat syntyneet samalla vuosikymmenellä.

Mitä ensimmäisen työpäivän työvaiheista on säilynyt tähän päivään? Mitä ehkä haikailet takaisin, mitkä haluaisit lähettää aikakoneella vuosikymmenien taakse? Oliko ennen kaikki paremmin?

Yksi kokoelma, ziljoona kirjastoa?

Marraskuussa Washington D.C.:ssä järjestettiin ainakin tuotosten perusteella mielenkiintoinen tilaisuus, Future Tense, jossa keskusteltiin kirjastojen tulevaisuudesta, kuinkas muuten.

Slate-verkkojulkaisussa asiaa mietiskelee Jim O’Donnell.  Vuoden 2100 kirjastotilanteen voi hänen tekstinsä perusteella tiivistää näin: yksi kokoelma, ziljoona kirjastoa. Hän visioi tulevaisuuden, jolloin kaikki aineistot hankitaan ja asetetaan käyttöön kerran ja vain kerran, kaikille samalla vaivalla.

Once an encyclopedia or a book or a journal or a database is in digital form, there is no good reason why it should not be made as universally and freely available as possible, and no good reason why it should not be centrally held and maintained.

Kirjastotiloja sen sijaan tässä tulevaisuudenkuvassa on yksi jokaista 3000 asukasta kohti, yhteensä 3 miljoonaa. Paikalliset fyysiset aineistot ovat erikoiskokoelmia, joita myös digitoidaan kaiken kansan käyttöön. Kirjastossa on asiantuntevaa henkilökuntaa kansalaisten tueksi ja lisäksi kanssakäyttäjiä, jotka jakavat tietojaan ja osaamistaan toistensa kanssa.

Readers will still make their way to the 3 million libraries to see whatever unique collections they have, but readers will also find in those places much of what they now go there to find: intelligent people engaged in the work of knowledge and the work of community. Librarians will be there as coaches, mentors, guides, facilitators, and other members of the public will be there as knowledge-seekers, knowledge-sharers, entrepreneurs of the spirit, and entrepreneurs of the world of business.

Tämä tulevaisuus siis tarjoaa lähikirjaston palvelut ja paikalliset aineistot sekä keskitetyn hankinnan ja kuvailun edut. Mitäs siitä sanotte?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s