Laatu ja suositukset syynissä Itä-Suomessa

Itä-Suomen kirjastot ovat laatuharrastuksessaan pitemmällä kuin monet muut alueet. Juuri valmistunut kirjastonjohtajien ja kuntapäättäjien laatukäsityksiä tarkastellut hanke ei ole suinkaan ensimmäinen, vaan aikaisemmin tarkastelun kohteena ovat olleet muun muassa kirjastotilat, itse laatutyö, asiakasyhteistyö ja kokoelmien arviointi. Hanketta esitteli projektia vetänyt Selene Keränen. 

IMG_1738Tuoreessa raportissa yleisten kirjastojen laatusuositukset on käännetty väittämiksi, joita kyselyyn vastanneet ovat arvioineet viisiportaisella asteikolla: täysin – jokseenkin samaa tai eri mieltä ja keskellä en-osaa-sanoa.

Alueen kirjastonjohtajista 63% tarttui kyselyyn ja kertoi näkemyksensä siitä, kuinka laatu ilmenee kirjaston roolissa, palveluiden saatavuudessa ja seutuyhteistyössä, kirjastojen kehittämisessä, rahoituksessa sekä henkilöstön osaamisessa ja rekrytoinnissa. Päättäjille suunnattu kysymyspatteri oli niukempi, kuten myös vastausprosentti (33%).

Niin kirjastoasioista vastaavien lautakuntien puheenjohtajien kuin kirjastonjohtajienkin mielestä kirjastopalveluiden laatu on korkea. Päättäjät olivat laatuun hivenen kirjastoammattilaisia tyytyväisempiä. Aukioloaikoja pidettiin kaiken kaikkiaan toimivina ja kuntalaisten mahdollisuuksia asiakaspalautteen antamiseen hyvinä.

Matalimmat arviot annettiin henkilöstön kouluttautumiseen liittyen. Selityksiä tälle löytynee useista suunnista. Osallistuminen ei ole helppoa, jos sijaisia ei ole eikä tule. Löykkiöläiset ovat havainneet myös osaltaan resurssipulan synnyttämää täsmämielialaa, jossa koulutukseksi valikoituvat ensi sijassa ne tilaisuudet, jotka hyödyttävät käsillä olevia työtehtäviä tiistai-iltapäivänä klo 14. Tulevaisuuteen suuntautuva, suuria kehityslinjoja pohtiva, koko kirjastolaitosta koskettava putoaa pois ensimmäisenä, kun aika tuntuu olevan vähissä.

Osaamiseen ja rekrytointeihin vaikuttavat konkreettisesti monessa kunnassa voimassa olevat rekrytointikiellot. Uutta osaamista ei voida palkata, vaikka olisi tarve ja halu.

Hankkeen pohdinnoissa käy ilmi, että laatusuositus näyttäisi toimivan parhaiten keskisuurten kirjastojen kohdalla. Kaikkein pienimissä ja suurimmissa kunnissa sen soveltaminen on hankalampaa. Tulokset vaativat kuitenkin alueellista tulkintaa: jakaumat olivat epätasaisia ja vaihtelivat mm. maakunnan ja kunnan koon perusteella.

Raportti Kuopion kirjaston verkkopalvelussa:

https://kirjasto.kuopio.fi/Gemensamt/Dokument/f359ea59-28eb-4417-9464-9c89bc47d782.pdf

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s