Opsin kirjain ja henki

IMG_1245Opetushallitus keräsi keskeisiltä sidosryhmiltä lausuntoja opetussuunnitelmien perusteista lokakuun puoleen väliin mennessä. Muun muassa Kuntaliitto ja aluehallintovirastot pääsivät lausumaan aiheesta, Kirjastoseura sen sijaan oli unohtua, mutta antoi silti lausuntonsa, pyytämättä ja tilaamatta kuten väliin on tehtävä. Löykkiöläiset lukivat oman kouluyhteistyönsä tueksi Länsi-ja Sisä-Suomen avin sekä Kirjastoseuran mietteet.

Perusteluonnoksessa kirjasto näyttäytyy enemmän tukipalveluna kuin osana opetus- ja oppimisympäristöä.

Avin toteamus on samansuuntainen löykkiöläisten pohdintojen kanssa. Kirjastoihin mennään tutustumaan kirjoihin, siellä opitaan käyttämään kirjastojärjestelmää ja paikantamaan kirjaston kokoelmiin kuuluvia suhteellisen rändomisti tiedonhakutehtäviin valikoituneita aineistoja, kun kulloisistakin opetussisällöistä ei koulun ja kirjaston kesken ole ehditty keskustella. Kirjasto on rinnastettu kouluruokailuun ja kerhotoimintaan, mutta opetuksen sisältöihin tai opetusmenelmiin sitä ei ole yhdistetty.

Perinteinen lukutaito on pohjana monilukutaidolle, johon kuuluu kyky ja taito hakea relevanttia tietoa sekä painetuista että sähköisistä lähteistä, kyky arvioida ja verrata eri tietolähteitä ja taitoa soveltaa tieto omaan käyttöön.

DSC_1341Vieläkin kirjaston kanssa tehtävä yhteistyö mielletään yleisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen kuuluvaksi, siis myös yhden opettajan kanssa tehtäväksi yhteistyöksi. Se voisi olla niin paljon enemmän ja tukea sekä oppilaita että opettajia!

Koska kaikissa kouluissa ei edelleenkään ole ammattimaisesti hoidettua koulukirjastoa, yhteistyö yleisen kirjaston kanssa on tarpeen. Se on tarpeellista ja järkevää silloinkin, kun koulukirjasto on olemassa! Avi ehdottaa aivan aiheellisesti opsien perusteisiin selkeää lisäystä siitä, kuinka oppilaille voidaan taata pääsy laadukkaisiin kirjastopalveluihin ”joko koulun omalla kirjastotoiminnalla tai tiiviillä yhteistyöllä yleisen kirjaston kanssa.”

Opetussuunnitelman tarkoitus ja henki ei toteudu käytännössä ilman kirjastoa

Suomen kirjastoseuran lausunnossa huomautetaan – ja samaan viittaa myös Avi – että kirjastot ja koulut tekevät jo nyt merkittävää yhteistyötä oppilaiden tiedonhankintataitojen kehittämisessä, vaikkei sitä virallisissa opseissa huomioitaisikaan. Löykkiössä on pitkään ajalteltu, että koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelmat tulisi huomioida opetussuunnitelmissa, jotta käytännöt eivät ole sattumanvaraisia ja henkilöistä riippuvaisia.

”Etenkin monialaiset oppimiskokonaisuudet vaativat tiedonhankinnalta ja kriittiseltä lukutaidolta paljon, sillä perinteinen muusta opetuksesta irrallaan annettava kirjastonkäytön tai tiedonhaun opetus riitä, vaan se on integroitava laajempaan oppiaineirajat ylittävään monilukutaidon opetukseen.”

DSC_1346Tunteitakaan ei sovi unohtaa – niiden merkitys oppimiselle on huomioitu opetussuunnitelmien perusteissa ja myös tässä kirjastot, niiden ammattitaito ja aineistot voivat olla suurena tukena koulutyölle.

Löykkiöläiset ovat lausunnoista hyvillään. Niiden turvin voi keskusteluja jatkaa myös omassa kunnassa, vaikka Löykkiössä ongelmia ei paikallistasolla ole ollutkaan. Yhteistyötä on lausuntojen suuntaisesti jo tehty, mutta nyt tarttumapinnat on myös kuvattu selkeästi ja voidaan dokumentoida jatkoa varten uusiin opseihin.

 

 

Kirjastoseuran lausunto: http://suomenkirjastoseura.fi/ajankohtaista/artikkeli/385/kirjastoseura-lausuu-opetussuunnitelman/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s