Kirjasto päättäjälle helppo ja vaikea

Lahden kaupunginkirjastossa kokoonnuttiin tänään pohtimaan kuntapäättäjien ja kirjastojen suhdetta ja niiden välistä viestintää.

Päivä starttasi Kirjastot.fi:n Päivi Litmanen-Peitsalan puheenvuorolla, jossa hän muistutti kirjastoja lähestyvien EU-vaalien tarjoamista mahdollisuuksista. Vaalit ovat se momentum, jolloin viestinnälle ja yhteydenpidolle avautuu luonteva tilaisuus: voisiko EU-vaalikeskustelun järjestää kirjaston tiloissa? Jos puolueet esitellään tasapuolisesti, nekin sopivat kirjastoon. Kuntapäättäjistä puheenollen, myös avoin lautakunnan kokous voisi toimia kirjastossa järjestettynä. Näin (kirjastoa käyttämättömillekin) päättäjillekin syntyy luonteva suhde kirjastoon.

Toinen sopiva kosketuspiste on Seniorsurffi: kysykää päättäjiltä, mitä tässä voisitte tehdä yhdessä. Lähestymisessä voi hyödyntää esim. Kirjastokaistan aiheesta tehtyjä videoita.

Iisakki Kiemunki, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Hämeen sanomien toimittaja on niitä kuntapäättäjiä, jotka tuntevat oman kaupunkinsa kirjastotoimen. Hän tarkasteli Jukolan itsepalvelukirjastoa kunnallispolitiikan kautta. Alun perin kirjastoa suunniteltiin Tuuloksen pitäjään kauppakeskuksen tiloihin, mikä kuitenkin kaatui poliittiseen vastustukseen. Konsepti on toiminut Jukolassa: avainkortteja myönnetty 944, arkipäivinä käyttäjiä 30-40, viikonloppuisin päivittäin noin 100.

Kirjasto on päättäjälle sekä helppo että vaikea palvelu: se ei koskaan ylitä budjettiaan, henkilöstö on pienipalkkaista mutta sitoutunutta. Päättäjät tietävät, että kehitystyötä tehdään innolla ja tehtyä työtä kyllä arvostetaan. Toisaalta kirjasto kuitenkin unohtuu päättäjiltä helposti, kun se tulee esille vain budjetin esittelyn yhteydessä. Lautakunta on pieni. Monelle päättäjälle kirjasto on myös muuttumaton instituutio ja lähipalvelu: samanlainen kuin lapsuudessa, pysyköön myös sellaisena. Politiikot eivät niinkään erotu vasemmisto-oikeisto-akselilla kuin uudistus-säilyttäminen-ulottuvuuden perusteella.

(Ja tärkeä välihuomautus koulutetulta puhujalta: kirjastojen hakujärjestelmät vaikeita, niille pitäisi tehdä jotain!)

Kiemunki uskoo keskitettyyn lisensiointiin ja sähköisten aineistojen tuloon. Kenelle keskitetty rooli lankeaa? Toinen mielenkiintoinen huomio on homeongelmista johtuva koulujen sulkeminen: toimiiko kirjasto silloin oppimisympäristönä, jossa järjestetään myös koulutunteja? Muita ennustuksia kuntapäättäjältä: itsepalvelukirjastot lisääntyvät, kirjaston rooli tapahtumien tuottajana ja mahdollistajana vahvistuu. Kirjaston roolia suhteessa nuorisotiloihin, kulttuuritiloihin mutta myös nuorison suosimiin kauppakeskuksiin on syytä pohtia.

Entä yksityinen sektori? Mitä voisi olla kirjaston yhteistyö yritysten kanssa? Kirjaston lehdet ja laitteet kahvilaan tai R-kioskiin? Toinen uusi ja mietittävä suunta on vapaaehtoisten käyttö kirjastotoiminnassa ja tätä keskustelua on jo viriteltykin.

Koska edellämainittuja vaihtoehtoja tullaan varmasti väläyttelemään päättäjienkin suunnasta eri kunnissa, – ja taatusti monessa tapauksessa ilman yhtä valistuneita kunnallispoliitikkoja – kirjaston on mietittävä näihin vastauksia. Miksi vapaaehtoisia, miksi ei? Kuinka kirjasto voi olla oppimisympäristö  koululaisille?

Keskustelua käytiin vilkkaasti ja pohdittiin muun muassa, miten kirjastojen rooli mediakasvatuksessa saataisiin vakiinnutettua, resursoitua ja markkinoitua myös päättäjille. Iisakki K. totesi, että myös suoria kontakteja voi harrastaa: kertokaa päättäjille, miten uudet ratkaisut säästävät, toimivat, parantavat, tehostavat. Pyytäkää audienssia kokouksiin. Kirjasto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s