Lue ja voi hyvin!

Lomailu on ohi ja Löykkiössä palataan asiaan, joka tänään on lukeminen. Viime päivinä löykkiöläisten lähipiirissä on puhuttu paljon kirjallisuuspiireistä. Koska pietarsaarelaisryhmää ei kesken työväenopiston lukuvuoden saatu heti tammikuussa kokoon, kirjallisia tapaamisia on mainostettu paikallislehdissä ja Facebookissa on houkuteltu mukaan jäseniä. Tässä yhteydessä Löykkiön henkilökunta on yhdessä pohjalaisystävien kanssa pohdiskellut lukemisen ja kirjallisuuspiirien syvintä tarkoitusta.


Yhteisöllinen lukeminen ja lukukokemuksista keskustelu avartaa lukuharrastusta monin tavoin: vieruskaveri philip ja lisentulkitseekin tekstin ihan toisin ja vastapäinen osallistuja löytää kirjasta yhtymäkohtia omaan elämäänsä, kun itse on pitänyt kirjan maailmaa kaukaisena. Tai juuri päinvastoin. Kirjallisuuspiirien jäsenille – tai ylipäätään kenellekään kirjallisuudesta kaveripiirissään keskustelleelle – ei ole uutinen, että ajatusten, näkemysten ja kokemusten vaihto jaetun tekstin äärellä yhdistää  puhujia ja samalla avaa uusia maailmoja.

Parantava lukeminen

Uudessa Språk-lehdessä (Språk-tidning 1/2014) referoidaan kahtakin lukemiseen liittyvää tutkimusta. Göteborgin yliopistossa työterapeutti ja kirjallisuustieteilijä haastattelivat kahdeksaa sairauslomalla olevaa naista näiden lukukokemuksista. Kaikki haastatellut olivat yhtä mieltä siitä, että lukeminen oli edistänyt heidän toipumistaan: se toi rakennetta arkeen ja lisäsi itsetuntemusta. Tärkeää oli myös tunne siitä, että he vaikuttivat itse kuntoutumiseensa – lukeminen edesauttoi siis myös kokemusta elämänhallinnasta. Osa luki paetakseen senhetkistä arkeaan, jotkut taas valitsivat kirjoja, joihin voivat samastua.

Vissa läste bägge typerna, men vid olika tidpunkter under sjukdomsperioden. Det visar på den terapeutiska läsningens bredd, menar forskarna.

Toipumisen kannalta ei ollut merkitystä, oliko luettava eskapismia vai kohtalotovereiden kertomuksia; molemmat motiivit ja erilaiset kirjalliset sisällöt olivat toipumisen kannalta hyödyksi.

Empatiaa nobelistien avulla?

Samassa lehdessä esitellyn amerikkalaistutkimuksen mukaan luettavan ’laadulla’ sen sijaan on väliä, ainakin jos tarkastellaan, miten se vaikuttaa myötätunnon lisääntymiseen. Tutkimuksessa kolmesta koeryhmästä yksi luki palkittua kaunokirjallisuutta, toinen Amazonista poimittuja myyntimenestyksiä (onko laatukirja ja bestseller *aina* eri asia?) ja kolmas tietokirjallisuutta. Lukijoiden empatiakykyä selvitettiin muun muassa ”reading the mind in the eyes” -testillä, jossa tutkimukseen osallistuneet tulkitsivat valokuvista kasvonilmeiden perusteella näyttelijän tunnetiloja. Tarkoitus oli yhdistää oikea tunne oikeaan ilmaisuun. Tästä tehtävästä laatukirjallisuuden lukijat selviytyivät muita ryhmiä paremmin.

Lukijaksi tullaan keskustelemalla

Yksi puoltoääni kirjallisuuspiireille tulee tutkimuksesta, jonka mukaan lasten lukuharrastus vaatii jatkuakseen keskustelua, retriittilukija-identiteetin rakentamista, joka ei synny pelkän sisälukutaidon myötä. Catarina Schmidt korostaa Örebron yliopistoon tekemässään kasvatustieteen väitöskirjassa aikuisten roolia: vanhemmilla, mutta etenkin koululla on tärkeä rooli lasten kasvattamisessa lukijoiksi.

Kyse on siitä, kuinka alakoululainen oppii näkemään itsensä lukijana, kriittisenä tekstin tarkasteilijana, kirjoittajana. Lapsen ’lukusponsoreina’ voivat vanhempien lisäksi toimia muut aikuiset, jotka ”ottavat lapset mukaan kirjastoon, lukevat heille ääneen tai tekevät lukuhetkestä kotona mukavan. Aikuiset voivat itsekin lukea samalla ja keskustella sitten lasten kanssa lukemastaan.” Vaikka Schmidtin tutkimuksessa onkin kyse lapsen lukijaidentiteetistä, keskustelu luetusta tukee myös aikuislukijan identiteettiä – ja horisointtien laajentamisen lisäksi rakentaa omaa identiteettiä eri tavoin.

Mutta ennen kaikkea kirjallisuuspiiriin osallistumisen on tietenkin tarkoitus olla hauskaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s