Postmodernit vapaaehtoiset

Vielä kerran huomioita Tanskasta ja vapaaehtoisista kirjastoissa, sitten Löykkiökin kääntää levyä.

Kun meillä vielä mietitään, millä ehdoilla vapaaehtoisten käyttö mahdollisesti on ok, Tanskassa pohditaan, kuinka vapaaehtoiset saadaan pysymään kirjastojen tukena.

kirjastossaPostmoderinit ja volatiilit vapaaehtoiset

Tänä vuonna tehdyssä selvityksessä ja sitä seuranneissa keskusteluissa Tanskassa muistutettiin, että vapaaehtoisuus muuttaa muotoaan: jatkossa kirjastot kilpailevat vapaaehtoisista muiden toimijoiden kanssa.

Nykyiset ja etenkin tulevat vapaaehtoiset valikoivat kohteensa omien tarpeidensa mukaan ja suhtautuvat vapaaehtoistehtäviin projekteina: kun on oppinut riittävästi uutta, on aika siirtyä seuraavaan hankkeeseen.

Ei siis riitä, että kirjasto saa rekrytoitua vapaaehtoistoimijoita – voluntäärien sitouttamiseksi heille on myös tarjottava sopivasti haasteita ja mahdollisuuksia. Ja hyvää johtajuutta, lisää Tanskan kirjastoseuran puheenjohtaja Vagn Ytte Larsen

Kirjaston ystävät

Löykkiöläiset olivat opintomatkalla tanskalaisten kirjastoammattilaisten kanssa samaa mieltä siitä, että kirjaston ystävistä kannattaa huolehtia: kirjastoja arvostavat, kirjaston perustoimintoja käyttävät asiakkaat ja kuntalaiset ovat tärkeä kumppani ja tuki. Tämä ryhmä ei kuitenkaan todennäköisesti ole se, jonka kanssa ideoidaan uusia palveluita ja kehitetään tulevaisuuden kirjastoa. Siihen tarvitaan uudenlaista kumppanuutta ja uusia vapaaehtoisvoimia.

”Vapaaehtoiset eivät kuitenkaan ole vain lisäresurssi, innovaation apukeino ja hyvä lähettiläiden joukko. Noin puolet kyselyyn vastanneista kirjastoista koki, että vapaaehtoisten sitouttaminen ja säilyttäminen vaatii lisäresursseja.” 

Monen sortin asiakaskumppanit

Tanskalaiset kirjastot näkevät vapaaehtoiset siis paitsi apuvoimina tiukassa taloudellisessa tilanteessa, myös kanssakehittäjinä ja kuten jo edellisessä postauksessa todettiin, kirjaston markkinoijina ja puolestapuhujina lähiyhteisössään.

Kaikki asiakasyhteistyöhön osallistuvat eivät ole vapaaehtoistyöläisiä siinä mielessä, että heitä koulutettaisiin kirjaston toimintoihin ja rutiineihin tai heitä aktiivisesti ohjattaisiin. Esimerkiksi Århusissa pääkirjaston läksykerhot ja kielikahvilat rullaavat ilman, että kirjasto puuttuu toimintaan millään tavalla. Kirjaston rooli on tarjota tilat, kumppani hoitaa toiminnan.

Toki järjestäjien kanssa keskustellaan ja heitä tavataan säännöllisesti, mutta puolivuosittaiset tapaamiset saattavat selkeärajaisessa toiminnassa riittää. Yhteyshenkilö tämän tyyppisille ulkopuolisten kumppaneiden kirjastossa tarjoamille palveluille toki on sovittu.

Samalla tavalla Århusissa toimii Suomessakin harrastettu oikeudellinen neuvonta ja sen rinnalle syntynyt talousneuvonta, jota antavat alan opiskelijat.

Vapaaehtoiset Århusissa
kerhot

Århusin kaupunginkirjasto jakoi muutaman vuoden takaisessa selvityksessään vapaaehtoiset neljään ryhmään: läksykerhojen toimijat, paikallishistoriallisten arkistojen vapaaehtoiset, IT-oppaat ja kirjastojen tukiyhdistyksien vapaaehtoiset.

Kaikkia ryhmiä ei ole kaikissa lähikirjastoissa, esim. IT-vapaaehtoiset toimivat toistaiseksi vain yhdessä kirjastossa. Kaikki tukiyhdistykset ovat puolestaan syntyneet, kun lähikirjasto on ollut uhattuna; kuten meilläkin usein on käynyt. 

Pääkirjastossa osa toiminnoista hoituu itsenäisemmin kuin lähikirjastoissa, missä läksyapureita ei oikeastaan voi kutsua vapaaehtoisiksi. Läksykerhojen tapaisessa toiminnassa kumppani onkin usein yhdistys.

Vapaaehtoisten motivaatio liittyy sekä omasta asuinympäristöstä huolehtimiseen että kulttuuripalveluiden säilyttämiseen.  Paikallisarkistojen vapaaehtoiset ovat Århusissa olleet enimmäkseen miehiä, läksyissä puolestaan auttavat lähinnä naiset.

Kirjaston vapaaehtoisten ikärakenne on kuitenkin poikennut valtakunnan linjasta: kun vapaaehtoistyötä yleensä tekevät 30-45-vuotiaat, kirjastossa ikäjakauma on painottunut ääripäihin: alle kolmikymppisiin ja yli kuusikymppisiin. Eri muotojen välillä on tosin isoja eroja.

Koko maassa vapaaehtoisten on todettu olevan keskimäärin hyvin koulutettuja ja ansaitsevia, työssäkäyviä ja paljon harrastavia, mikä kuvaa myös århuslaisten tukiyhdistysten jäseniä.

Vapaaehtoiset ovat kuntalaisia, joilla on vaikutusmahdollisuuksia, iso lähipiiri ja monenlaista osaamista. 

oikeusapuÅrhusin vapaaehtoisstrategiassa otetaan esille myös pieniä mutta tärkeitä eroja yhdistysten ja yksittäisten vapaaehtoisten välillä. Etenkin yksityishenkilöiden kanssa toimittaessa kirjaston vastuulla on huolehtia mahdollisista vakuutuksista ja lasten kanssa toimivien rikostaustan selvittämisestä.

Kaikille vapaaehtoisille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittyä ja oppia uusia taitoja. Ei siis mitään kepeää puuhastelua.

(Löykkiöläisillä on aiheeseen liittyviä tanskankielisiä dokumentteja, mikäli joku on kiinnostunut.)

Vapaaehtoistyön tilastoja Tanskasta

Lopuksi vielä muutama vapaaehtoistoimintaan liittyvä numero Tanskan kirjastoissa 21.5-5.6. välisenä aikana tehdystä selvityksestä, johon vastasi 59 maan 98 kunnasta. Luvuista selviää, että vapaaehtoistyö ei ole ohimenevä, vaan kasvava ja myös muuttuva ilmiö.

Vaikka edellisessä postauksessa esitellyn käsikirjan tehneet kirjastot tarjosivat kaikille vapaaehtoisille opastusta, varsinaista koulutusta eivät kaikki vapaaehtoisia käyttävät kirjastot vielä voluntääreilleen anna. On tosin vaikea näistä luvuista päätellä, minkälaajuisesta ja -laatuisesta koulutuksesta on kyse. Tehtäviinsä vapaaehtoiset varmasti kaikkialla opastetaan.

68 % vastanneista kirjastoista tekee yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa. Näistä

  • 18 %:ssa yksi yhteistyön syistä on ollut resurssien puute
  • 45 %  kirjastoista on itse tehnyt aloitteen vapaaehtoistyöstä
  • 53 %:ssa aloitteen yhteistyöstä ovat tehneet vapaaehtoiset
  • 43 % tarjoaa koulutusta vapaaehtoisten kanssa toimiville kirjastoammattilaisille
  • 33 % tarjoaa koulutusta vapaaehtoisille
  • 30 % hakee vapaahetoisia, joilla on tiettyä, määriteltyä osaamista
  • 78 % vapaaehtoisia nykyisin käyttävistä kirjastoista aikoo jatkaa vapaaehtoisyhteistyötä jatkossakin
  • 100 % kirjastoista, joissa nykyisin ei toimi vapaaehtoisia, aikoo ryhtyä vapaaehtoisyhteistyöhön tulevaisuudessa

Kirjastoista, jotka aikovat jatkossa tehdä vapaaehtoisyhteistyötä

  • 67 % aikoo rekrytoida lisää vapaaehtoisia
  • 88 % uskoo, että useampia ja uusia työtehtäviä hoidetaan jatkossa vapaaehtoisvoimin

Lähde: ”Frivillighedsundersøgelse 2013, udført af Danmarks Biblioteksforening og Tænketanken Fremtidens Biblioteker”

Danmarks biblioteksförening. Frivillighed. http://www.db.dk/tænketank/frivillighed

litterärt

One thought on “Postmodernit vapaaehtoiset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s