Vapaaehtoiset kirjastolähettiläinä

Taannoinen Ylen uutisotsikko ”Kirjastot pyörivät vapaaehtoisten voimalla” sai löykkiöläiset vetämään  neniinsä muutamiakin herneitä. Kuten tiedämme, tarkemmalla lukemisella osoittautui, että kyseessä oli Kypärämäen kirjasto, pian mahdollisesti myös Kuokkala, joissa vapaaehtoiset pitävät kirjastoa auki parina iltana viikossa.

Asia jäi vaivaamaan siinä määrin, että otimme aiheen esille opintomatkalla Tanskassa, missä vapaaehtoisista on kirjastoissa kokemusta. Siellä on myös laadittu vapaaehtoistyön ohjeita ja strategioita. Turun kirjamessuillakin paneelikeskustellaan tänään kirjastojen merkityksestä ja tulevaisuudesta sekä vapaaehtoisten roolista.

Miksi vapaaehtoisia?

Billundin ja Ikast-Branden kuntien sekä Kööpenhaminan yliopiston informaatiotieteen akatemian tuottamassa Frivillige på biblioteket -käsikirjassa todetaan vapaaehtoistyön yhdeksi tavoitteeksi palveluverkon säilyttäminen: jos kirjastoa uhkaa sulkeminen, vapaaehtoisten avulla kehitystä voidaan jarruttaa.

Toinen motiivi vapaaehtoistyölle  on pienten yhteisöjen, kylien ja kaupunginosien tekeminen asukkaille houkuttelevammaksi.  Samaan viittasi Ylen uutisessa kaupungin erikoissuunnittelija Laukkanen puhuessaan lähiympäristön hyvinvoinnin rakentamisesta, mistä hän tosin sujuvasti oletti myös syntyvän säästöjä. Kun lähiympäristön toimijat osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja järjestelyihin, toiminta vastaa asukkaiden tarpeisiin.

Tanskalaiset puhuvat vapaaehtoisista kirjaston lähettiläinä: he ovat viraalimarkkinoijien joukko, joka houkuttelee paikalle uusia käyttäjiä.

Sopimuksia ja strategioita

Vapaaehtoisten kanssa tehdään Billundissa ja Ikast-Brandessa sopimus, jonka ehtoihin sitoutuu niin kirjasto kuin vapaaehtoistyöläinen. Ohjeistuksessa korostetaan molemminpuolista kunnioitusta: vapaaehtoiset arvostavat kirjastolaisten ammattitaitoa, kirjaston henkilökunta vapaaehtoisten sitoutumista tehtäväänsä.

Vapaaehtoisille annetaan opastusta ja koulutusta, heitä ohjataan säännöllisesti tehtävissään. Kaikki vapaaehtoiset haastatellaan ja ohjataan tehtäviin, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat vapaaehtoisen tarpeita ja osaamista. Kyllä, vapaaehtoisten motiivit ja tarpeet otetaan huomioon, jotta toiminta onnistuu.

Kunnassa on määritelty, mitä tehtäviä vapaaehtoiset voivat missäkin kirjastossa hoitaa. Pienimmissä kirjastoissa vapaaehtoiset avaavat ja sulkevat kirjaston (näitä on Billundissa yksi), auttavat itsepalvelulainauksen käytössä, opastavat tiedonhaussa kirjaston järjestelmästä ja ottavat vastaan palautuksia.

Toisissa kirjastoissa vapaaehtoiset siistivät hyllyjä ja hyllyttävät, joissakin he ovat apuna tilaisuuksien järjestämisessä. Roolit on määritelty selkeästi. 2012-09-15 18.48.05

Vapaaehtoistyöllä hintansa

Vaihtoehto ei siis ole kirjastolle ilmainen: vapaaehtoiset rekrytoidaan, koulutetaan ja heihin pidetään yhteyttä. Vapaaehtoisilla on yhteyshenkilöt ja mentorit. Heidän kanssaan solmitaan yhteistyösopimus ja määritellään, mitä tehtäviä he voivat hoitaa.

Vaikka vapaaehtoismanuaali antaa toiminnalle hyvät raamit, sekään ei anna selkeää vastausta siihen, miten päättäjille vakuutetaan, ettei kyseessä ole säästöautomaatti; että vapaaehtoiset eivät korvaa nykyistä henkilökuntaa halpatyövoimana vaan vahvistavat kirjaston roolia yhteisönsä palvelijana.

Löykkiö jatkaa aiheesta lähipäivinä, kun henkilökunta on ehtinyt tutustua vapaaehtoisista tehtyihin tilastoihin sekä Århusin kirjaston vapaaehtoisstrategiaan ja käytäntöihin.

2 thoughts on “Vapaaehtoiset kirjastolähettiläinä

  1. Matkailin muutama viikko sitten Kaliformiassa ja näin siellä vapaaehtoistyötä kolmessa kirjastossa. Vapaaehtoiset mm. pyörittivät Berkeleyn kaupunginkirjastossa kauppaa, jossa myytiin tosi halvalla kirjastosta poistettuja kirjoja. Samantapainen vapaaehtoisten piste oli myös San Franciscon pääkirjastossa. Kaikki kolme kirjastoa hakivat aktiivisesti ilmoituksilla lisää vapaaehtoisia.

    1. Jep, näihin löykkiöläisetkin ovat törmänneet. Kirjaston ystävät hoitavat monessa amerikkalaiskirjastossa poistokirjakauppoja. Vapaaehtoisuudella on muutenkin kirjastoissa pitkät perinteet Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tässä ehkä onkin yksi suomalaisista ongelmakohdista: meillä professionaalisti hoidetuissa, lakisääteisissä kirjastoissa ei ole tarvittu vapaaehtoisia avustajia ja nyt on vaikea keksiä tapa, jolla vapaaehtoisuudesta ei synny vain kunnan säästötoimi. Käyttäjien ja kuntalaisten osallistuminen omistamisensa palveluiden tuottamiseen ei välttämättä ole ihan pöllö idea, jos sille keksitään muodot ja raamit.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s