Lukukunto kasvaa lukemalla

…todettiin tänään yhdessä Göteborgin kirjamessujen lukemattomista (!) seminaareista. Opettaja Caroline Liberg, opettaja ja kirjailija Martin Widmark, kirjallisuuspedagogi Åsa Lundholm ja keskustelua johtanut Björn Linnell pohtivat, mitä tehdä, kun opettajat – hiljattain tehdyn selvityksen mukaan – eivät lue. Vartissa panelistien puhe kääntyi opettajista oppilaisiin, joiden lukemattomuuden todettiin olevan ongelma, mutta Linnell palautti tyynesti osallistujat ruotuun: miten opet saadaan lukemaan?

Åsa Lundholm kertoi työpaikkansa Valstaskolanin lukupiiristä, jossa kaikkien aineiden opettajat lukevat kirjat, jotka oppilailla luetetaan. Niistä keskustelevat niin äidinkielen, matematiikan kuin liikunnankin opettajat. Johdon asenne on tärkeä: Lundholm toivoisi koulujen rehtoreilta ’lukuhuoltoavustusta’, jonka voisi antaa työajan muodossa. Tuoreen selvityksen mukaan etenkin nuoret opettajat ovat laiskoja lukijoita. Joka kahdeksas alle 40-vuotias ei ollut vuoden aikana lukenut ainuttakaan kaunokirjallista teosta. Kuinka tällainen opettaja valmentaa, innostaa ja opastaa oppilaita lukijoiksi?

semma1Keskustelussa pohdittiin lukemisen motiiveja ja merkitystä. Luemme oppiaksemme, kyllä, mutta tärkeintä on erilaisen kohtaaminen luetun kautta. Lukeminen kasvattaa eläytymiskykyä, lisää suvaitsevaisuutta, avaa maailmoja. (Tosin, me Anette Årheimin Misery Lit -kirjan lukeneet tiedämme, ettei kaikki lukeminen välttämättä tee suvaitsevammaksi, vaan voi myös vahvistaa lukijan ennakkoluuloja – reflektointi ja opettajan ohjaus on tarpeen.)

Martin Widmark on aloittanut En läsande klass -nimisen valtakunnallisen lukuhankkeen, jossa opettajille, vanhemmille ja kirjastonhoitajille tuotetaan aineistoa ja järjestetään ilmaista koulutusta. Eri luokka-asteille tarkoitetut tekstit ja aikuisille suunnatut ohjeet ja vinkit julkaistaan osoitteessa http://enlasandeklass.se/ ensi vuoden huhtikuussa. Kannattaa seurata!

Lukevan luokan esittelyssä Widmark huomauttaa, että koulu opettaa onnistuneesti lukutaidon kaksi ensimmäistä askelta: koodauksen (aakkoset) ja taidon automatisoinnin (lukukunto). Luetun ymmärtäminen on edellytys viimeiselle ja neljännelle askeleelle, lukuilolle, -innolle ja -halulle (läslust). Näille ei kuitenkaan koulussa tahdo löytyä riittävästi aikaa. Toisaalta lukutaito on kompetenssina tärkeä, vaikkei lukeminen olisikaan kivaa.

Löykkiöläiset jäivät keskustelun jälkeen kaihoisina miettimään kirjallisuuspedagogin palkkaamista kuntaan; olisipa mahtavaa, jos kaikkien kirjastojen ja koulujen käytössä olisi kirjallisuuden ammattilainen, joka voisi tukea lukutaidon ja lukuilon opetusta ja kirjastoammattilaisten ja opettajien työtä!

Pontus Ohlin (5.9.2013) ”Läsandet en färskvara”. Lärarnas nyheter. Åsa Lundholmin haastattelu. http://www.lararnasnyheter.se/lararnas-tidning/2013/09/05/lasandet-farskvara

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s