Kefaloniasta Vaasaan, Pietarsaaren kautta

Löykkiöläiset ovat ehtineet harmillisen vähän bloggaamaan viime kuukausina: Etelänummen lähikirjasto muutti kesän aikana, eikä kaikkia hyllyjä ole vieläkään ehditty muilta kiireiltä ruuvaamaan. Toiminta on kuitenkin täydessä vauhdissa ja arki rullaa keskeneräisistä puitteista huolimatta.

Pari viikkoa sitten Löykkiöstäkin päästiin mukaan Pohjanmaan lastenkirjastolaisten tapaamiseen Pietarsaaressa. Vaikka löykkiöläiset ehtivät olla mukana ainoastaan aamupäivän ajan, paljon uutta ja innostavaa sopi siihenkin.

Vaasan kaupunginkirjastossa on sovellettu ennakkoluulottomasti cardiffilaisten Linda Daviesin ja  Nigel Morganin lanseeramaaa Kefalonialaista metodia kirjastonkäytön opetuksessa – tai esittelyssä kuten Davies & Morgan asian ilmaisevat. Koska etenkään isoille ryhmille järjestetty kirjastonkäytön esittely ei juurikaan opiskelijoita inspiroinut Davies ja Morgan pohtivat eläväisempää tapaa kertoa palveluista. Idea syntyi lopulta Kefalonian saarelta mieleen jääneestä turisti-infosta, jossa asetelma oli käännetty päälaelleen: sen sijaan, että opas kertoisi hyvässä järjestyksessä matkakohteen tarjonnasta, matkailijat saivat esittää oppaiden kirjaamat kysymykset. Tilanteen dynamiikka ja etenemisjärjestys muuttui, turistit pääsivät osallistumaan tilanteeseen ja koko opastus sai epävirallisemman ja vuorovaikutteiseimman luonteen.

Vaasassa Kefalonian mallia on sovellettu rohkeasti esikoululaisten ja ekaluokkalaisten kanssa. Sen sijaan, että kirjastonhoitaja kertoo lapsille, että lainaamiseen tarvitaan kirjastokortti ja automaatilla voi lainata, pienet koululaiset nostavat pussista kirjastoon ja sen palveluiden käyttöön liittyviä kuvia, joita lapset tulkitsevat.  Pedagoginen informaatikko Lena Sågfors kertoi, että näin toimimalla lapsiin saa paremman kontaktin ja kirjastonkäytön opetuksesta tulee hauskempi kokemus.

Vaasassa on käynnissä paljon muutakin, josta löykkiöläiset kertovat vasta hieman myöhemmin. Loppuvuodesta käynnistyy Amazing Library Race, mutta sen saavat vaasalaiset ensin esitellä.

Aamupäivän vilkkaissa keskusteluissa todettiin muun muassa, että aikuiset opettajat ja kirjastoammattilaiset pitävät itsestäänselvänä asioita, jotka lapsille ja teineille kuitenkin pitäisi muistaa sanoa ääneen. Jos on koulussa oppinut, että kirjallisuus on Jotain Hienoa ja Ylevää, ei hevillä uskalla sanoa, ettei tykännyt open tai kirjastonhoitajan valitsemasta kirjasta. Lapsille pitää kertoa, että kaikesta ei ole pakko tykätä, eikä kaikkia aikuisikaan puhuttele sama kirja.Lukeminen voi olla hauskaa, jos ensimmäiseksi ei lyödä epävarmalle lukijalle kouraan Ben-Huria.

Kannattaa myös muistuttaa koululaisia siitä, että kun oppii hakemaan omasta kirjastostaan, osaa toimia muissakin. Pienille käyttäjille ei ole itsestäänselvää sekään, että muutkin kirjastot toimivat samoin kuin se oma. Kun koodi aukeaa ja kirjat löytyvät, on hyvä kannustaa: hienosti meni! Kaikki aikuisetkaan eivät osaa etsiä kirjastosta.

Some ja verkkoviestintä on ihanaa, nopeaa ja parhaimmillaan vuorovaikutteista ja osallistavaa. Toisinaan on kuitenkin huippuhienoa tavata työstään innostuneita, osaavia ja ammattitaitoisia kollegoja. Kiitos vielä vaasalaisille, pietarsaarelaisille ja koko alueen lastenkirjastolaisille, että Löykkiö sai olla mukana!

The Official Cephalonian Method Page. http://www.cardiff.ac.uk/insrv/educationandtraining/infolit/cephalonianmethod/index.html

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s