Eräpäivän jälkeen

Löykkiössä on päästy Eräpäivän loppuun. Aika ajoin nuorkirjastolaisten teksti on kuin löykkiöläisten omaa tajunnanvirtaa seuraisi, toisin paikoin varttuneemmat lukijat ovat kokeneet ahaa- ja ohoo –elämyksiä. Virkistävää oli hiljaisen tiedon tarkastelu muista suunnista kuin siitä tavallisimmasta.

Kun keski-ikäisimmät löykkiöläiset olivat työpaikkansa nuorimmaisia, ammoisina aikoina, eläköityvien päänsisäinen osaaminen ehdottomasti haluttiin jäljellejäävien käyttöön. Suuri osa keskusteluissa ja mentoroinnissa paljastuvasta tietokerääntymästä osoittautuikin käyttökelpoiseksi ja kokemustenvaihto onnistui kaikkien osapuolien kannalta.

Viimeksi ja suhteellisen hiljattain työpaikkaa vaihtaessaan eräs löykkiöläinen jäi jo kuitenkin miettimään, mikä hänen tavassaan hahmottaa ja suorittaa työtään oli siirtämisen arvoista. Hyvin dokumentoitu on puoliksi jo seuraavallakin kerralla tehty, mutta tuskin ainoa tapa. Tai kaikilta osin tuloksekkain tai sujuvin.

Nopeasti muuttuvat välineet, rakenteet, asiakkaiden tarpeet, työtoverit vaikuttavat kaikki – tai niiden pitäisi vaikuttaa – tekemisen tapaan. Viimevuotinen menettely – tai itse tavoite – ei välttämättä tänään päde. Mitä sitten siirretään ja riittääkö aiemman kokemuksen ja osaamisen kuiskaaminen? Kuka päättää, milloin hiljaisen tiedon voi kuopata ja puhdas pöytä on parempi ponnistusalusta?

Lisää keskustelua työpaikalle!

20110620-031044.jpg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s