Tag Archives: Yhdysvallat

Tiks kiinni

2 Jou

Viime viikkoina tieteellisten kirjastojen sfääristä on kantautunut uudenlaisia uutisia, tosin sellaisia, joita on ennustettu tulevaksi jo aiemmin. Vuoden alussa kaksi NASAn kirjastoa siirtyy ei sentään ajasta ikuisuuteen, mutta fyysisestä ulottuvuudesta virtuaaliseen.Vastaavan liikkeen tekee myös The William H. Welch Medical Library Johns Hopkins -yliopistossa, samaan aikaan.

Kyseiset kirjastot toimivat aloilla, joilla aineisto on saatavana elektronisessa muodossa. Budjetit ovat kireällä ja kävijämäärät kirjaston tiloissa laskeneet. Johtopäätös on näissä olosuhteissa ymmärrettävä: Nasalla e-aineistojen käyttö on noussut vuodessa yli sadalla prosentilla, kävijämäärät menevät vastakkaiseen suuntaan.

Yleisten kirjastojen tilanne on toisenlainen niin aineistotarjonnan kuin tilojen käytönkin suhteen, varmasti vielä pitkään. Onhan?

http://www.thedigitalshift.com/2011/10/research/major-medical-library-closing-its-doors-to-patrons-and-moving-to-digital-model/

http://www.thedigitalshift.com/2011/11/ebooks/two-libraries-at-nasa-center-to-close-and-go-all-electronic/

PS. Meinasi tyystin unohtua: esimerkeissä kirjastot ovat edelleen tarpeellinen toimija aineistojen hankkijoina, esillepanijoina, käytön mahdollistajina, järjestäjinä ja kuvailijoina.

Muita rooleja verkkomaailmassa ovat aineistojen markkinointi, käyttökoulutus ja kaikkinaisten lukutaitojen vahvistaminen.

Kirjasto muodostaa kokoelman, jonka se tarjoaa mahdollisimman näppärästi ja osuvasti asiakkaan käyttöön, opastaen.

Tunnetko tehokäyttäjäsi, kirjasto?

18 Lok

Amerikkalainen Library Journal on julkaissut ensimmäisen neljästä Patron Profiles  -aineiston osasta. Library Patrons and Ebook Usage -rarpotti keskittyy e-kirjan käyttäjiin: keitä he  ovat ja miksi he käyttävät kirjastoa? Raportissa tarkastellaan asiakkaita myös kirjan ostajina. Käytön esteitä ja yllykkeitä käsitellään, samoin kuin sitä, mitä käyttäjät kirjastoissa arvostavat.

Michael Kelley kommentoi omassa arviossaan raportin ’power patron’ -käsitettä. Sillä viitataan asiakkaaseen, joka käyttää kirjaston verkkopalvelua ainakin kerran viikossa. Vaikka tehokäyttäjät muodostivat tarkastelluista asiakkaista vain 20 prosenttia, raportti suosittelee, että heistä huolehdittaisiin asiakkaina erityisen hyvin. Siihen annetaan useita syitä.

Tehokäyttäjistä yli 60 % on hyvätuloisia naisia: puolet käyttäjäryhmästä hankkii vuodessa yli $50,000. – näillä käyttäjillä on siis vaikutusvaltaa ja he ovat hyödyllisiä myös kirjastopalveluiden puolestapuhjina.

Tehokäyttäjät  lukevat huomattavasti enemmän kuin satunnaiset käyttäjät. Tehokäyttäjän keskimääräinen lukuannos vuodessa on 47 nidettä, satunnaiskäyttäjän 18. Tehikset lainaavat vuosittain 42 kirjaa, mikä on seitsenkertainen määrä satunnaisiin käyttäjiin nähden. Lisäksi poweriasiakkaat hyödyntävät laajasti kirjaston palveluita: he lainaavat myös musiikkia, äänikirjoja ja pelejä. Koska osallistuminen on usein kasaantuvaa, nämä tehokäyttäjät myös äänestävät muita useammin vaaleissa ja ovat vakuuttuneempia siitä, että kirjasto tarjoaa verorahoille vastinetta.

Kirjakauppoja ja kustantajia varmasti kiinnostaa tieto, että tutkituista tehiksistä 40 % ilmoitti myöhemmin ostaneensa kirjan, jonka ensin lainasivat kirjastosta. Kaksi kolmannesta hankki kirjakaupoista sellaisten kirjailijoiden teoksia, joiden kirjoja he olivat ensin lainanneet.

Kvartaaleittain ilmestyvien selvitysten tilaajat saavat tietoa muun muassa nuorten aikuisten asenteista ja uusista trendeistä, muussakin kuin lukemisessa. Julkaisut sisältävät tietoa medioiden kehityksestä ja käytöstä sekä asiakkaiden käyttötottumuksista. Parilla sadalla dollarilla pääsee verkossa käsiksi koko vuoden aineistoihin. Löykkiöläisiä amerikkalaisyleisön tutkiminen ei suoranaisesti hyödytä, mutta idea on mielenkiintoinen: ajantasaista, päivittyvää tietoa käyttäjien mieltymyksistä, mediatarjonnan ja -markkinoiden kehityksestä ja asiakkaiden käyttäytymisestä.

Seuraavat osat asiakkaita profiloivien raporttien sarjassa ovat:

Mobile Devices, Mobile Content, and Library Apps (January 2012)

Library Web Sites and Virtual Services (April 2012)

Media Consumption and Library Use (July 2012)

Pienen kirjaston täytyy kuitenkin seurata ympäristöään ja sen heikkoja signaaleja muita kanavia hyödyntäen. Silti Löykkiössä vahän kutkuttaa kysellä tilaajilta, mitä ovat aineistosta saaneet irti.

Michael Kelley: Identifying and Cultivating the ’Power Patron’. Library Journal http://blog.libraryjournal.com/ljinsider/2011/10/17/identifying-and-cultivating-the-power-patron/

Lisätietoa Patron Profiles -raporteista: http://www.thedigitalshift.com/research/patron-profiles/

E-ihmemaassa tapahtuu

27 Kes

Kustannusalalla ihmetellään, kuinka kaukonäköinen J.K. Rowling olikaan pitäessään Pottereiden digioikeudet itsellään. Näkikö hän todella vuosia sitten Pottermoren aikoihin vai mahtaako pikemminkin olla niin, etteivät kustantajaa tuolloin kiinnostaneet lasten fantasian virtuaaliversiot. Niin tai näin, Rowling myy Pottermoren avautuessa kirjojensa e-versioita yksinoikeudella. Moinen tilanne ei kirjauutuuksien kohdalla enää olisi mahdollista: bestsellereiden digioikeudet kyllä muistetaan kustannussopimuksissa.

Myös sitä pohditaan, onko ekslusiivinen yhden luukun myynti eri e-kirjaformaateille a) mahdollista: neuvottelut mm. Amazonin ja Applen kanssa ovat uutisoinnin mukaan vielä käynnissä tai b) kannattavaa: eikö tavoitettavuuden kannalta olisi parempi, että fanit voivat shopata myös muissa verkkokaupoissa. Osa arvelee, ettei JKR tavoittelekaan suurimpia mahdollisia myyntilukuja. Toisaalta on pohdittu, mitä suunnitelma onnistuessaan tarkoittaa: tarjoavatko esim. Barnes&Noble ja Apple jatkossa omia e-kirjojaan entistä useammissa verkkokaupoissa ja useampien välittäjien kautta?

Jo nyt potteristit voivat ilmaista kiinnostuksensa lokakuussa avautuvien Pottermore-sisältöjen kehittämiseen. Heinäkuussa rajallinen miljoonan  seuraajan joukko pääsee osallistumaan sivuston loppusilaukseen. JK esitteli sivuston faneille juhannuksen alla http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/8593930/JK-Rowling-unveils-Pottermore-website.html .

Potter-uutisen yhdistää seuraavaan Kansas-tarinaan yksi molempien keskeisistä toimijoista: OverDrive, joka on amerikkalaisille kirjastoille tärkeä e-sisältöjen toimittaja, mutta myös Pottermoren toteuttaja. Samaan aikaan kuin OverDrive askartelee Pottermoren, taatun menestyjän, parissa, toisaalla se saa kyseenalaisempaa julkisuutta sopimustekstien tulkinnassa.

Kansas State Libraryn hallinnoima konsortio hankkii – tai on hankkinut – OverDrivelta e-sisältöjä koko osavaltion kirjastoille. Sopimuksessa todetaan mahdollisesta sopimuksen purkamisesta, että ”… (i)n the event of termination, DLR [OverDrive] will cooperate with the Consortium to transfer any and all Digital Products and content purchased from DLR or independently owned by Consortium to another service provider to permit Library to continue to serve its Patrons with Digital Products. For Digital Products that Consortium has purchased from DLR, Consortium shall obtain permissions and consent from the owners of the Digital Product authorizing DLR to transfer the Content.”

Kansas State Library on aikeissa siirtyä testikäyttämään 3M:n uutta Cloud Library -ekirjojen lainauspalvelua, joka on juuri esitelty ALA:n vuotuisilla kirjastopäivillä. OverDrive on sopimuksen sanamuodosta huolimatta sitä mieltä, että konsortio on vain lisensioinut e-kirja-aineiston, ei hankkinut sisältöjä omistukseensa. Tästä väännetään nyt kättä. Sopimus on katkolla, koska välittäjän hintoihin on vuonna 2014 tulossa 700 prosentin korotus.

Sanomattakin on selvää, että OverDriven tarjoamassa uudessa sopimuksessa purchased on korvattu lyhyellä versiolla, jonka mukaan konsortio ”shall make no further use of all or any part of the Application Services (including any and all Content) ….”

Löykkiöläiset muistuttavat, että sopimustekstit kannattaa aina lukea tarkkaan!

Lue lisää Library Journalista: http://www.libraryjournal.com/lj/newslettersnewsletterbucketacademicnewswire/891052-440/kansas__state_librarian_argues.html.csp

Tykkää kirjastotyöläisistä!

4 Huh

Kollegat valtamerten takana voivat odottaa kiitosta, tukea ja tunnustusta huhtikuun 12. päivänä, jolloin vietetään kansallista kirjastotyöntekijöiden päivää.

Kuka tahansa voi esittää ehdokastaan hyväksi esimieheksi, työkaveriksi tai asiakaspalvelijaksi teemapäivän verkkosivuilla.

Staroja löytyy varmasti Suomenkin kirjastoista! Kuka on sinun kirjastotähtesi?

”Amos is a Star because he is funny and I like him alot.” Maddie, age 4 ½; Erie, PA.
National Library Workers’ Day
http://ala-apa.org/nlwd/?page_id=4

20110404-113613.jpg

E-kirjahankinta: lainata vai omistaa?

18 Maa ebookfling

Indie-kustantajien e-kirjat kokoelmiin Coloradossa

E-kirjojen ja ylipäätään elektronisten aineistojen hankinta- ja hinnoittelumallit ovat pitkään askarruttaneet kirjastoja: miten aineistot kätevimmin saataisiin lainaajien käyttöön ja kuinka voitaisiin hyödyntää verkon parhaat puolet: aineistot eivät käytössä kulu, niitä ei tarvitse fyysisesti liikutella paikasta toiseen ja kirjaan voisi päästä käsiksi suoraan kirjaston omasta järjestelmästä.

Colorado Independent Publishers Association (CIPA) ja kaksi koloradolaista kirjastoa: Red Rocks Community College Library ja Douglas County Libraries ovat aloittaneet yhteistyön, jonka perusteella kirjastot hankkivat haluamansa e-kirjat yhdistykseen kuuluvilta runsaalta kahdeltasadalta itsenäiseltä kustantajalta omistukseensa. Kyseessä ei siis ole vain käyttöoikeus e-kirjaan, vaan kirjasto omistaa hankkimansa niteen. Kirja tosin käyttäytyy kuten painettu versio: kukin ostettu nide voi olla lainassa vain yhdellä käyttäjällä kerrallaan.

Kirjaston tietokantaan luetteleloitujen kirjojen käyttöoikeuksien hallinta on kirjaston vastuulla. Laina-aika rajataan kolmeen viikkoon, mutta jos käyttäjä ei malta odottaa kirjan vapautumista, sen voi ostaa itselleen suoraan kirjastojärjestelmästä parilla klikkauksella. Kirjaston asiakkaat saavat todennäköisesti ostohinnasta alennuksen, jonka he voivat ohjata myös kirjastolle aineiston hankintaan.

Samaan aikaan toisaalla

Shawnee & Topekan kirjastossa ollaan huolissaan Harper Collins -kustantamon aloittamasta suuntauksesta rajoittaa lisensoitujen e-kirjojen lainausoikeutta. Kustantaja on ilmoittanut, että kirjastot voivat jatkossa lainata lisensioituja aineistoja 26 kertaa, minkä jälkeen lisenssi tulee uusia. Tätä kirjastot eivät voi hyväksyä. American Library Association on asettanut työryhmän ratkomaan kysymystä, jonka käsittelyssä tarvitaan kaikkia osapuolia: kirjastoja, kustantajia ja välittäjiä.

E-kirjalainaus uhka myynnille?

Yhdysvalloissa e-kirjamyynti on etenkin tablettien ja lukulaitteiden aikakaudella ottanut tiikerinloikan vuoden vaihteen molemmin puolin. Yhdysvaltain kustannusyhdistyksen mukaan e-kirjojen tammikuun 2011 nettomyynti kasvoi 116% edellisvuodesta 32 miljoonasta dollarista seitsemäänkymmeneen.

Samaan aikaan myös e-kirjalainaus kirjastoissa on kasvanut, esimerkiksi New York Public Libraryssa alkuvuoden lainaus kasvoi 36% vuodentakaisesta. Vaikuttaako e-kirjojen lainaaminen niiden myyntiin enemmän kuin painetun aineiston suhteen on käynyt? Kun kirjan saa käyttöön suoraan verkosta, eikö lainaaminen edistä ostamista? Riittääkö kaikille e-kirjoille viikon-kahden laina-aika?

E-kirjakerhot

Verkossa on hiljattain syntynyt myös uudenlaista e-lainaustoimintaa, jossa kirjastoja ei tarvita. eBook Fling -kirjakerhossa Barnes&Noble-kirjakaupan Nook-lukijan ja Amazonin Kindlen käyttäjät voivat antaa hankkimansa e-kirjat lainaan verkoston, ’e-kirjakerhon’, jäsenille ja ansaita pisteitä, joilla voivat puolestaan lainata muiden jäsenten hankkimia kirjoja luettavakseen. Ja jos pisteitä ei ole ansaittuna, voi kirjan lainata parilla dollarilla. Laina käyttäytyy tutulla tavalla: laina-aika on rajattu, kirja on lainassa yhdellä lukijalla kerrallaan ja laina-ajan päätyttyä kirja lukkiutuu.

Kirjat toimivat myös muilla alustoilla kuin Nookissa ja Kindlessä. Niitä voi käyttää Macillä ja PC:llä, iPadissä ja iPhonessa sekä muissa älypuhelimissa.

P2P-lainaajaverkostoja rajoittaa kuitenkin se, ettei useiden suurten kustantajien kirjoja voi lainata joko ollenkaan tai yhden niteen voi lainata vain kerran ja vain kahdeksi viikoksi. (Amazonin Kindle-kirjoissa lainausoikeutta ei puolestaan ole lainkaan kirjastoille.)

Vaikka kustantajia huolettaa, lainaajarinkien vetäjät uskovat edistävänsä myös kustantajien ja kirjakauppiaiden asiaa: lainaajat ostavat myöhemmin saman kirjasarjan osia tai saman kirjailijen teoksia. Kaikki eivät myöskään ehdi parissa viikossa maaliin, joten kirjoja ostetaan, kun ne jäävät lainatessa kesken. Mutta tämähän kuulostaa tutulta!

Haaveiden e-kirjasto

Löykkiössä haaveillaan ruotsalaista Elibiä vastaavasta palvelusta: uutuuskirjoja, myös kaunoa ja käännöksiä, kirja voi olla käytössä kuinka monella käyttäjällä tahansa ja laina-aikakin on perinteinen 28 päivää. Tämä on jo arkipäivää ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, missä Fredrika-kirjastot, Pietarsaari etulinjassa, tarjoaa palvelu asiakkailleen.

Publishers and Libraries Struggle Over Terms of Ebooks. New York Times

Libraries Concerned About Ebooks. CJOnline.com (18.3.2011)

Ebook Lending Takes Off. WSJ.com (11.3.2011)

Ebook Lending Site Goes Live with Kindle, Nook Ebooks. Ebook Reader Buzz

Colorado Publishers and Libraries Collaborate on Ebook Lending Model. Library Journal (17.3.2011)

Dewey tulee ja Dewey menee

24 Hel

Kansalliskirjasto teki Ruotsissa pari vuotta sitten päätöksen siirtyä aineiston luokituksessa Deweyyn, jonka käyttäjäksi myös yleiset kirjastot siirtyvät SAB:sta toistaiseksi tuntemattomana ajankohtana. Aiheesta julkaistiin viime vuonna selvitys, joka listaa hankkeen nk. haasteet yleisille ja koulukirjastoille. Yksi ratkaistavista asioista on kaunokirjallisuuden luokitus – 135 maassa käytettävä Dewey ei tee eroa fiktion ja kirjallisuustieteen välillä.

Samaan aikaa toisaalla pyritään Deweysta eroon. Yhdysvalloissa – kuten meilläkin – pyritään selkeyttämään kokoelmien järjestämistä asiakkaan avuksi. Luokkanumeroista siirrytään sanallisesti ilmaistuihin aihealueisiin. Genret ovat olleet ainakin osittain käytössä Suomessakin pitkään (dekkarit, scifi jne.), mutta esimerkiksi Rakowissa käytetään myös kuvauksia ’Uutisista tutut’ ja ’Uudet ja hottikset’.

Oulussa on käynnistymässä palvelumuotoiluhanke, jonka osana tarkastellaan myös hyllyjärjestyksen toimivuutta. Tähän työhön otetaan mukaan ne, joihin asia erityisesti vaikuttaa: asiakkaat. Aiheesta kuullaan lisää lähiaikoina!

Asiasta ovat monta mieltä niin ammattilaiset kuin asiakkaat, eikä Löykkiössäkään ole tehty päätöksiä kokoelman uudelleenjärjestelyistä. Mitä mieltä sinä olet?

Rahat loppu – kirjasto kaupan

15 Hel

Miten olisi S-Kirjasto tai Kesko-Kohtaamispaikka?

Britanniassa pääministeri David Cameron on kauppaamassa kirjastoja koti- tai ulkomaisille bisneksille vaihtoehtona satojen kirjastojen sulkemiselle. Jos Starbucks-kahvilan sijoittaminen kirjastoon pitää ovet avoinna, kumppanuus ei ministereitä huoleta.

Ei kahvilayrittäjän kanssa tehtävä yhteistyö Löykkiössäkään herätä suuria tunteita, päin vastoin, paikallinen leimpo on avannut uusimman toimipisteensä Löykkiön kirjastossa vuoden vaihteessa, kun uudellenjärjestelyjen ja pienen remontin myötä toiminnalle saatiin tilaa. Oudommalta kuulostaa, jos kahvila on se, joka pyörittää myös kirjastototoimintaa.

Yhdysvalloissa on kokemusta yrittäjien pyörittämistä kirjastoista. Englantilaisen Independent-lehden tietojen mukaan 13 amerikkalaista kirjastoa hoitava LSSI-firma tähtää nyt Iso-Britanniaan, missä sen tavoitteena on ”varmistaa 15 prosenttia markkinoista viidessä vuodessa.” Markkinoista? Mistä markkinoista? Mistä lähtien yleiset kirjastot ovat olleet ’markkina’?

LSSI:n mukaan kirjastoissa voisi toimi kahviloita (kuten monin paikoin toimiikin, myös meillä!) ja ne voisivat tutustuttaa käyttäjät itsepalveluskannaustekniikoihin.

Hämmennyksen vallassa seuraavat löykkiöläiset kehitystä. Go figure.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 29 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: