Lainasin kirjan, mistäs sulle saatais?

Keskuskirjastopäivässä on parhaillaan äänessä duo Timo Tuominen ja Heini Oikkonen Helsingin kaupunginkirjastosta. Heidän esittelemänsä mobiilikirjastokortin idea on hieno ja kirjaston lainaustoimintaa ihanasti laajentava: kännykkäpalvelu, jonka avulla voi suositella ja lainata kirjaston aineistoa suoraan ystäville.

Löykkiöläiset muistavat kuulleensa palvelun iduista jo viimevuotisessa pohjoismaisessa Helsinki Midwinter Darkness Campissä – upeaa (mutta ei yllättävää), että vapaamuotoisessa, omaehtoisessa, innostuneessa ilmapiirissä syntyy ajatuksia, jotka kiteytyvät käytännöiksi.

Hanke aloitettiin kuulemalla käyttäjiä (jotka kaikki halusivat aluksi jakaa rakkaat vanhat kirjastokokemuksensa Ryhmässä huomattiin, että vaikka lukutapahtuma sinänsä voi olla yksinäistä puuhaa, yhteisöllisyys liittyy myös lukemiseen ja se on liitettävissä myös lainaamiseen: käyttäjät haluavat lukea samoja kirjoja kuin kaverit.

Palvelun käyttöliittymä on rakenteilla: lainaaminen, suosittelut, lukukokemusten jakaminen, aineiston etsiminen, uusiminen ja varaaminen tulee olemaan mahdollista. Suositteluja voi jatkossa lähettää sovelluksesta suoraan Facebookiin ja älypuhelin toimii myös kirjastokorttina.

Kaverilainauksessa vastuu aineistosta siirtyy aina seuraavalle lainaajalle, varausjonot, lainauskiellot ja vastaavat pystytään palvelussa huomioimaan. Teknisesti palvelu toimii kuten lainausautomaatti; se toimii missä tahansa älypuhelimessa ja missä tahansa kirjastossa taustajärjestelmien ja rajapintojen tuella.

Betajulkaisu on tulossa pian käyttöliittymän valmistuisen jälkeen, tämän vuoden aikana. Kirjastojen kanssa tehdään yhteistyötä: kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Timoon ja Heiniin. Loppukäyttäjille palvelu saataneen ensi vuoden aikana Korjaus tekijöiltä: myös loppukäyttäjät saavat todennäköisesti palvelun käyttöönsä vielä tämän vuoden aikana.

Pop-up-kirjastot! Kaverilainat! Seuraavaksi omien kirjojen lainaus kavereille niin, että ne palautuvat omaan kirjahyllyyn! Tervetuloa näille.

Tässä on keskiössä käyttäjän kirjastosuhde, ei tekniikka: mitä minulla on lainassa, mitä haluaisin lukea, mistä kertoa kaverille. Mobiiliteknologia mainiossa hyötykäytössä!

Kiinnostuneet:  voitte ottaa suoraan yhteyttä Heiniin Helsingin kaupunginkirjastossa: heini.oikkonen@hel.fi !

Lue lapsellesi parempi tulevaisuus

Löykkiössä mietitään, onko tässä yksi onnistumisen edellytyksistä Suomen koulu- ja kirjastolaitoksen, lukutaidon (maailmanlaajuisesti katsoen erinomaisen) tilan ja koululaisten hyvien PISA-tulosten takana?

Selvityksen (http://www.oecd.org/dataoecd/4/1/49012097.pdf) mukaan lapset, joiden kanssa ja joille luetaan ensimmäisen kouluvuoden aikana, ovat teineinä parempia lukijoita kuin ne, joiden vanhemmat eivät lukeneet, tukeneet ja kannustaneet ekaluokkalaisiaan lukemaan.

Kirjastoammattilaiset voivat reippaasti syyllistää vanhempia lasten kanssa lukemiseen, koska tuloksista käy myös ilmi, ettei yhdessä lukemiseen tarvitse käyttää pitkääkään tovia, jotta se olisi lapselle hyödyksi. Myöskään vanhempien koulutustasolla ei ole merkitystä: lapsen kanssa lukemiseen ei vaadita tohtorintutkintoa, eikä klassikkojen tuntemusta. Yhdessä lukeminen säännöllisesti riittää, pieninäkin annoksina.

Tässä yhteydessä on syytä kerrata Ulvilan kirjaston mainio ilmoitus:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Reading to children has ‘long impact’ according to OECD’s PISA study / Students Learn blog (2.1.2012) http://studentslearn.wordpress.com/2012/01/02/reading-to-children-has-long-impact/

Pohjanmaan kautta, osa 1

Vaasassa on tänään kokoonnuttu maakuntakirjastokokoukseen kaupunginkirjaston Draama-saliin. Päivä käynnistyi Okm:n kuulumisilla, joita tarjoili Hannu Sulin. Ajankohtaisasioissa kerrattiin osaksi ministeriön kirjastopäivillä kuultua muun muassa kirjastolainsäädännön uudistustarpeista (kirjastopäivien esitykset ovat tulossa okm:n verkkosivuille).

Anna-Maija Koskimies-Hellman kertoi tekemästään maakuntaa koskevasta kirjastoselvityksestä. Anna-Maija on haastatellut kaikkia kirjastonjohtajia yhteistyötarpeista, yhteistyön osa-alueista ja mahdollisista malleista.

Raportin tavoite on ollut kartoittaa alueen kirjastojen toimintaa ja tarkastella, mitä mahdollisuuksia yhteistyön syventämiselle on olemassa. Anna-Maija on kysynyt kirjastoilta myös, onko yhteisten e-palveluiden tarjoamiseen kiinnostusta. Selvitys liittyy myös maakuntakirjastoroolin pohtimiseen: mikä jatkossa on tärkeää hoitaa maakunnassa keskitetysti, minkälaista tukea alueen kirjastot maakuntakirjastoltaan tarvitsevat ja toivovat. Ehkä jatkossa keskeistä onkin yhteistyön koordinointi.

Pohjanmaan maakunta-alueen kirjastot jakautuvat kolmen kimpan kesken: Fredrika, Lakia ja Krannit, mutta itse Vaasa ei ole näissä mukana.

Selvityksessä on esitelty kirjastojen yhteistyömuotoja opetustoimen kanssa. Koulun ja koululaisten kanssa toimii jossain muodossa jokainen kirjasto, mutta muodot ja säännöllisyys vaihtelevat.

Perinteisten satutuntien, kirjastonkäytön opetuksen ja vinkkauksen lisäksi kirjastot järjestävät kouluikäisille monenlaista: kirjoitustyöpajoja, kirjakarnevaaleja, sanataiteen opetusta, lukuhankkeita ja Vaasassa myös esimerkiksi lasten kirjallisuusfestari Barnens Littfest.

Toinen kokonaisuus, jota selvityksessä tarkastellaan on kokoelmatyö ja -politiikka. Kirjattua kokoelmapolitiikkaa ei alueen kirjastoista kenelläkään vielä ole, mutta Vaasassa sellaisen työstämistä aloitellaan. Alueella kokoelmatyössä on tietenkin huomioitava kaksikielisyys, mikä pistää työhön lisäkierroksia moneen muuhun maakuntaan nähden. Sama aikapula kokoelmatyön (ja vaikeus poistojen) suhteen vaivaa joka puolella – samasta aiheesta on puhuttu mm. Kyyti-kirjastojen Kokoelmat eläviksi -hankkeen yhteydessä.

Anna-Maija otti puheessaan esille myös laadullisen arvioinnin vaikeudet: kuinka lukuiloa ja elämyksiä mitataan? Miten osoitetaan, että kirjasto on tuottanut hyötyä käyttäjilleen ja vaikuttanut heidän elämäänsä positiivisesti. Kävijämäärillä ja lainausluvuilla tähän ei päästä käsiksi, muuta onkin keksittävä. Sama kysymys puhuttaa myös esim. hakeutuvassa kirjastotyössä: miten osoitetaan viidelletoista mielenterveyskuntoutujalle suunnatun, työvoimaintensiivisen, aikaavievän palvelun arvo ja mihin asentoon se asettuu verrattaessa toimintaa viidenkymmenen hengen kirjailijavierailuun tai best-sellerin monisataiseen jonottajajoukkoon?

Raportissa käsitellään lisäksi kirjastojen IT-yhteistyötä ja sen tarpeita. Mitä alueella tarvitaan? Hyviä kysymyksiä pohdittavaksi myös muille alueille: verkkokirjasto, sosiaalinen metadata, yhteiset tukihenkilöt, KDK? Mikä on se yhteisten palveluiden muoto, johon kannattaa satsata?

Vaikka jotkin yhteistyön aspektit saattavat arveluttaakin kirjastoja ennen toteutusta, keskusteluissa kertyneiden etujen lista oli kuitenkin pitempi kuin uhkien.

You may ask yourself (same as it ever was?)

Onko naapurustossasi kirjakauppa tai kirjasto? Näkyvätkö niissä kirjoja, kirja-alaa ja lukijoita kohdanneet muutokset? Mitä menettäisimme, jos kirjakaupat ja kirjastot katoaisivat?

Näitä kysymyksiä kehottaa pohtimaan New York Times -lehden Learning Network -blogi.

Mitä sinä vastaisit?

Schulten, Katherine & Doyne, Shannon. Considering the Future of Reading: Lessons, Links and Thought Experiments. 3.11.2011 http://learning.blogs.nytimes.com/2011/11/03/considering-the-future-of-reading-lessons-links-and-thought-experiments/

 

Lue! Pörri ja Murre kuuntelevat

Arka ja epävarmakin lukija rohkaistuu, kun kuulijat kehräävät ja puskevat. Yhdysvalloissa on todettu, että ääneenlukeminen lemmikeille kehittä lasten lukutaitoa. Monessa kirjastossa voi lukea koulutetuille kuulijoille, terapiakoirille ja -kissoille. Tulossa lähikirjastoosi, Löykkiöön!

Librarydogs.com / © Gloria Laube

Ocón, Ben. Read to a Dog! / San Mateo Public Libraries

Read to a Dog / Austin Public Libraries

Read to a Dog / Pima County Public Library

Read to a Pet / City of Salem Public Library

Libraries / Therapy Dogs International