Lue lapsellesi parempi tulevaisuus

Löykkiössä mietitään, onko tässä yksi onnistumisen edellytyksistä Suomen koulu- ja kirjastolaitoksen, lukutaidon (maailmanlaajuisesti katsoen erinomaisen) tilan ja koululaisten hyvien PISA-tulosten takana?

Selvityksen (http://www.oecd.org/dataoecd/4/1/49012097.pdf) mukaan lapset, joiden kanssa ja joille luetaan ensimmäisen kouluvuoden aikana, ovat teineinä parempia lukijoita kuin ne, joiden vanhemmat eivät lukeneet, tukeneet ja kannustaneet ekaluokkalaisiaan lukemaan.

Kirjastoammattilaiset voivat reippaasti syyllistää vanhempia lasten kanssa lukemiseen, koska tuloksista käy myös ilmi, ettei yhdessä lukemiseen tarvitse käyttää pitkääkään tovia, jotta se olisi lapselle hyödyksi. Myöskään vanhempien koulutustasolla ei ole merkitystä: lapsen kanssa lukemiseen ei vaadita tohtorintutkintoa, eikä klassikkojen tuntemusta. Yhdessä lukeminen säännöllisesti riittää, pieninäkin annoksina.

Tässä yhteydessä on syytä kerrata Ulvilan kirjaston mainio ilmoitus:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Reading to children has ‘long impact’ according to OECD’s PISA study / Students Learn blog (2.1.2012) http://studentslearn.wordpress.com/2012/01/02/reading-to-children-has-long-impact/

Nenä kiinni netissä

Lisää Hämeenlinnan seminaarissa 18.11.2011 kuultua:

Kirjaston mediakasvatustapahtumat eivät vedä yleisöä, vaikka vanhemmille tieto lasten verkonkäytöstä olisi tarpeen. Vanhempainyhdistyksissä toimivat vain harvat aktiivit. Kirjaston tietoyhteiskuntapalvelut järjestää säännöllisesti Tampereella teemakurssitusta.

Näistä lähtökohdista syntyi Nenä kiinni netissä -hanke, jossa käsiteltiin verkon palveluja, digipelejä ja verkkoyhteisöjä. Peruskoululaisten vanhempien medialukutaitoa harjoitettiin muun muassa tutustumistehtävillä (vetäjät olivat etukäteen luoneet palveluihin tarvittavat tunnukset), keskustelemalla ja vertaistuella. Tämäkin hanke on hakeutuvaa kirjastotoimintaa, jossa kohderyhmää lähestytään muulla maaperällä kuin kirjastossa – turneella hyödynnettiin mainiota tamperelaisilmiötä, Netti-Nysseä.

Lapsille ja nuorille on järjestetty myös pelipajoja. Pajoissa muun muassa kirjoitettiin blogiin peliarvosteluja ja pelattiin nettiselaimella pelattavia pelejä. Peleistä ja pelaamisesta myös keskusteltiin vetäjien kanssa, osallistujien kesken. Tyttöjä joukossa ei (juurikaan) ollut. Toiminnassa hyödynnettiin opiskelijoita, mikä on ongelmallista, kun pajojen vakinaistamista arkitoimintaan on mietitty. Miten hankkeista saadaan säännöllisiä käytäntöjä?

Nettivinkkaus on aloitettu keväällä 2011 Hervannassa. Kyseessä on 45 minuutin tilaisuus, jossa vinkataan verkon palveluja ja IT-aiheita. Tavoitteena oli synnyttää toimintamuoto, jonka valmistelu ei ole ylivoimasta, eikä vaadi useamman kuin yhden henkilön työpanosta kerrallaan.

Selvitettäviä aiheita ovat olleet liitetiedostojen liittäminen viestiin ja niiden lähettäminen, muistitikun käyttö, tulostuksen hienoudet, FB:n yksityisyysasetukset ja nettiteeveet. Sääpalvelut, Google Earth ja ilmainen virusturva ovat myös olleet käsittelyssä.  Vinkkauksiin mahtuu maksimissaan 12 osallistujaa, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Pohjanmaan kautta, osa 1

Vaasassa on tänään kokoonnuttu maakuntakirjastokokoukseen kaupunginkirjaston Draama-saliin. Päivä käynnistyi Okm:n kuulumisilla, joita tarjoili Hannu Sulin. Ajankohtaisasioissa kerrattiin osaksi ministeriön kirjastopäivillä kuultua muun muassa kirjastolainsäädännön uudistustarpeista (kirjastopäivien esitykset ovat tulossa okm:n verkkosivuille).

Anna-Maija Koskimies-Hellman kertoi tekemästään maakuntaa koskevasta kirjastoselvityksestä. Anna-Maija on haastatellut kaikkia kirjastonjohtajia yhteistyötarpeista, yhteistyön osa-alueista ja mahdollisista malleista.

Raportin tavoite on ollut kartoittaa alueen kirjastojen toimintaa ja tarkastella, mitä mahdollisuuksia yhteistyön syventämiselle on olemassa. Anna-Maija on kysynyt kirjastoilta myös, onko yhteisten e-palveluiden tarjoamiseen kiinnostusta. Selvitys liittyy myös maakuntakirjastoroolin pohtimiseen: mikä jatkossa on tärkeää hoitaa maakunnassa keskitetysti, minkälaista tukea alueen kirjastot maakuntakirjastoltaan tarvitsevat ja toivovat. Ehkä jatkossa keskeistä onkin yhteistyön koordinointi.

Pohjanmaan maakunta-alueen kirjastot jakautuvat kolmen kimpan kesken: Fredrika, Lakia ja Krannit, mutta itse Vaasa ei ole näissä mukana.

Selvityksessä on esitelty kirjastojen yhteistyömuotoja opetustoimen kanssa. Koulun ja koululaisten kanssa toimii jossain muodossa jokainen kirjasto, mutta muodot ja säännöllisyys vaihtelevat.

Perinteisten satutuntien, kirjastonkäytön opetuksen ja vinkkauksen lisäksi kirjastot järjestävät kouluikäisille monenlaista: kirjoitustyöpajoja, kirjakarnevaaleja, sanataiteen opetusta, lukuhankkeita ja Vaasassa myös esimerkiksi lasten kirjallisuusfestari Barnens Littfest.

Toinen kokonaisuus, jota selvityksessä tarkastellaan on kokoelmatyö ja -politiikka. Kirjattua kokoelmapolitiikkaa ei alueen kirjastoista kenelläkään vielä ole, mutta Vaasassa sellaisen työstämistä aloitellaan. Alueella kokoelmatyössä on tietenkin huomioitava kaksikielisyys, mikä pistää työhön lisäkierroksia moneen muuhun maakuntaan nähden. Sama aikapula kokoelmatyön (ja vaikeus poistojen) suhteen vaivaa joka puolella – samasta aiheesta on puhuttu mm. Kyyti-kirjastojen Kokoelmat eläviksi -hankkeen yhteydessä.

Anna-Maija otti puheessaan esille myös laadullisen arvioinnin vaikeudet: kuinka lukuiloa ja elämyksiä mitataan? Miten osoitetaan, että kirjasto on tuottanut hyötyä käyttäjilleen ja vaikuttanut heidän elämäänsä positiivisesti. Kävijämäärillä ja lainausluvuilla tähän ei päästä käsiksi, muuta onkin keksittävä. Sama kysymys puhuttaa myös esim. hakeutuvassa kirjastotyössä: miten osoitetaan viidelletoista mielenterveyskuntoutujalle suunnatun, työvoimaintensiivisen, aikaavievän palvelun arvo ja mihin asentoon se asettuu verrattaessa toimintaa viidenkymmenen hengen kirjailijavierailuun tai best-sellerin monisataiseen jonottajajoukkoon?

Raportissa käsitellään lisäksi kirjastojen IT-yhteistyötä ja sen tarpeita. Mitä alueella tarvitaan? Hyviä kysymyksiä pohdittavaksi myös muille alueille: verkkokirjasto, sosiaalinen metadata, yhteiset tukihenkilöt, KDK? Mikä on se yhteisten palveluiden muoto, johon kannattaa satsata?

Vaikka jotkin yhteistyön aspektit saattavat arveluttaakin kirjastoja ennen toteutusta, keskusteluissa kertyneiden etujen lista oli kuitenkin pitempi kuin uhkien.

Lue! Pörri ja Murre kuuntelevat

Arka ja epävarmakin lukija rohkaistuu, kun kuulijat kehräävät ja puskevat. Yhdysvalloissa on todettu, että ääneenlukeminen lemmikeille kehittä lasten lukutaitoa. Monessa kirjastossa voi lukea koulutetuille kuulijoille, terapiakoirille ja -kissoille. Tulossa lähikirjastoosi, Löykkiöön!

Librarydogs.com / © Gloria Laube

Ocón, Ben. Read to a Dog! / San Mateo Public Libraries

Read to a Dog / Austin Public Libraries

Read to a Dog / Pima County Public Library

Read to a Pet / City of Salem Public Library

Libraries / Therapy Dogs International