Avainsana-arkisto: e-kirjat

E-rintamalta uutta

14 Maa

Kaikenlaista tapahtuu e-kirjojen ihmeellisessä maailmassa. Suomessa asiat etenevät kirjastojen, kustantajien ja välittäjien yhteisten hankkeiden ja kokeilujen kautta, maailmalla e-kirjat rantautuvat supermarketteihin ja kuluttajien tavarakoreihin.

Briteissä The Office for National Statistics (ONS) on lisännyt kuluttajahintaindeksin perustana toimivaan tavarakoriin e-kirjat. Jo ennestään korissa on mukana kova- ja pehmeäkantista kaunoa ja tietoa, lapsille ja aikuisille. Muutakin uutta koriin pääsi: mustikat ja valkoinen rommi korvasivat ehkä korista poistetun skumppapullon ja salaattikerän. Mistä mahtavat nämä muutokset kertoa?

Kantele-kisu ihmettelee, miten kirjahyllyn käy, jos marketitkin myyvät vain e-kirjoja.

Kantele-kisu ihmettelee, miten kirjahyllyn käy, jos marketitkin myyvät vain e-kirjoja.

Iso-Britannian supermarket-ketjut Sainsbury’s ja Tesco pyrkivät e-kirjamarkkinoille. Tesco on napannut Facebookin palkkalistoilta Gavin Sathianathanin vauhdittamaan e-kirjamyyntiään. E-kirjat tulevat saataville Tescon Blinkbox-palveluun, joka nyt tarjoaa elokuvia ja tv-ohjelmia Netflixin ja Viaplayn tapaan. E-kirjat muodostavat jatkossa palvelun blinkboxbooks-kanavan.

Sainsbury’s on kampanjoinut oman e-kirjakauppansa puolesta paitsi ketjun verkkosivuilla myös liikkeissä – ja mikäpä on markkinoidessa, kun firmalla on yli 20 miljoonaa vakituista asiakasta.

Englannissa siis vähittäiskauppa uskoo e-kirjaan. Jännittävää seurata, miten kakku jaetaan.

 

 

Amazonin jäljillä

21 Hel

Amazonin käyttöliittymä mainittiin etenkin jokunen vuosi sitten usein, kun keskusteltiin kirjastojärjestelmien kehittämisestä. Käyttäjiä, kuten myös löykkiöläisiä, ovat jo vuosia palvelleet näppärät toiminnot, jotka suosittelevat aiemmin ostetun kaltaisia teoksia, vinkkaavat mitä muuta saman kirjan tai elokuvan tilanneet hankkivat tai muistavat, mitä hakusession (tai edellisen) kuluessa tulikaan selailluksi.2012-11-06 18.41.56

Viime aikoina Amazonin kautta on voinut hankkia myös käytettyjä kirjoja kohtuuhintaan, nimekkeestä riippuen. Vaikka postimaksu muodostaisi valtaosan hinnasta, muutama dollari ammattikirjallisuudesta on tuntunut kohtuulliselta. Arviot kirjojen kunnosta ovat myös pitäneet paikkaansa.

Uusia uutisia kuulee tämän tästä: Amazon myy e-kirjoja, Amazon vuokraa e-kirjoja, Amazon kustantaa. Nyt Amazon on patentoinut käytettyjen e-kirjojen tarjoamistavan, tai tarkemmin ilmaistuna rekisteröinyt ”a patent over the creation of an “electronic marketplace for used digital objects”, mitä tämä sitten käytännössä tuleekaan tarkoittamaan.

Alkaako e-kirja käyttäytyä enemmän kuin paperinen? Mikä patentin merkitys on kustantajien vinkkelistä? Mitä tämä tarkoittaa tavallisen yksityisasiakkaan kannalta, kirjan lukijan kannalta? Onko tällä merkitystä kirjastoille? Löykkiössä sulatellaan uutista ennen enempiä kommentteja.

Ho, Victoria. 7.2.2013. Amazon to set up secondhand ebook market place. TechCrunch. http://techcrunch.com/2013/02/07/amazon-to-set-up-secondhand-ebook-marketplace/

Jones, Philip. 15.2.2013. Amazon gets used e-book patent. The Bookseller. http://thebookseller.com/news/amazon-gets-used-e-book-patent.html

Oprah uskoo, Slate Magazine ei

20 Kes

Kirjaan. Oprah Winfrey tosin puhuu lähinnä kaunosta ja Slate Magazinen L.V. Anderson keittokirjoista. Läheisemmässä tarkastelussa yhteistä on enemmän ja niin ennusteet kuin uskomukset ovat lähempänä toisiaan kuin otsikot antavat ymmärtää: Oprah panostaa e-kirjaan, vaikka kehottaakin kirjakerholaisiaan vielä suosimaan paikallista kirjakauppaansa. Anderson puolestaan toteaa, ettei e-versioiden luettavuus pärjää painetulle kirjalle – muut ominaisuudet sen sijaan ovat paperiseen serkkuun nähden ylivoimaisia.

Keittokirjojen elektronista lähitulevaisuuttaa Slaten ruokanumerossa perustellaan ruokakirjojen lahjakirjaluonteella: niitä ei – kuulemma – juurikaan osteta itselle. Hmm. Löykkiöläisillä on kaappi täynnä eri-ikäisiä, kokoisia ja kielisiä ruokaohjeopuksia, vaikkei niiden hankkija ole vuosikausiin tehnyt keittiössä muuta kuin paahtanut leipää.

(Anderson tosin toteaa, että nimenomaan niille kulinaristeille, jotka etsivät herkullisia reseptejä, internet on kirjoihin nähden täysin ylivoimainen: kaikkea ei tarvi testata alusta saakka kokkaamalla, kun joku muu on kuitenkin sen ennättänyt tehdä ja tuloksista vielä avautunutkin. Ja jos kuratoituja ruokaohjeita kaipaa, e-versiot ovat yhtä toimitettuja kuin painetutkin.)

Oprah-uutisen varsinaisena aiheena on talkshow-tv-viihde-lehtibisnes-multitaskerin kirjakerhon henkiinherääminen. Taannoinen kerho hiipui Jonathan Franzenin kanssa käydyn sanaharkan jälkihöyryihin, mutta syntyy uudelleen 2.0-versiona. Kerholaisille on luvassa Oprahin videoitua jutustelua valittujen kirjailijoiden kanssa, twiittejä, FB-presenssiä, mutta myös itse O:n annotoimia versioita kerhon e-kirjoista.

Kriittisiä äänenpainoja (julkkis-)kirjakerhoja kohtaan esitetään The Atlanticin jutussa: kirjakerhot eivät lisää lukemista. Ne eivät kasvata kirjamyyntiä, vaan lisäävät ainoastaan tiettyjen nimekkeiden ja kirjailijoiden myyntilukuja. Kirjakerhot eivät opeta ja edistä lukuharrastusta visuaalisen viestinnän aikana, jolloin kaiken pitää tapahtua nopeasti, eikä viipyilevä kirjallisuuden harrastaminen sovi sabluunaan. Mutta kirjojen lukijoita ne kuitenkin palvelevat.

Löykkiöläiset sitä paitsi fanittavat Oprahia, olkoonkin yli-innokas amerikkalainen bisnestätsy. Ettäs tiedätte.

Oprah relaucnes book-club, saying ”I still believe in books” (1.6.2012) http://latimesblogs.latimes.com/jacketcopy/2012/06/oprah-relaunches-book-club-saying-i-still-believe-in-books.html L.A. Times

What’s missing from Oprah’s book-club 2.0 (16.6.2012)  http://www.theatlantic.com/entertainment/archive/2012/06/whats-missing-from-oprahs-book-club-20/258141 The Atlantic

Anderson, L.V. (xx.6.2012) http://www.slate.com/articles/technology/future_tense/2012/06/the_future_of_cookbooks_they_ll_go_extinct_and_that_s_ok_.html The Slate Magazine

 

Tiks kiinni

2 Jou

Viime viikkoina tieteellisten kirjastojen sfääristä on kantautunut uudenlaisia uutisia, tosin sellaisia, joita on ennustettu tulevaksi jo aiemmin. Vuoden alussa kaksi NASAn kirjastoa siirtyy ei sentään ajasta ikuisuuteen, mutta fyysisestä ulottuvuudesta virtuaaliseen.Vastaavan liikkeen tekee myös The William H. Welch Medical Library Johns Hopkins -yliopistossa, samaan aikaan.

Kyseiset kirjastot toimivat aloilla, joilla aineisto on saatavana elektronisessa muodossa. Budjetit ovat kireällä ja kävijämäärät kirjaston tiloissa laskeneet. Johtopäätös on näissä olosuhteissa ymmärrettävä: Nasalla e-aineistojen käyttö on noussut vuodessa yli sadalla prosentilla, kävijämäärät menevät vastakkaiseen suuntaan.

Yleisten kirjastojen tilanne on toisenlainen niin aineistotarjonnan kuin tilojen käytönkin suhteen, varmasti vielä pitkään. Onhan?

http://www.thedigitalshift.com/2011/10/research/major-medical-library-closing-its-doors-to-patrons-and-moving-to-digital-model/

http://www.thedigitalshift.com/2011/11/ebooks/two-libraries-at-nasa-center-to-close-and-go-all-electronic/

PS. Meinasi tyystin unohtua: esimerkeissä kirjastot ovat edelleen tarpeellinen toimija aineistojen hankkijoina, esillepanijoina, käytön mahdollistajina, järjestäjinä ja kuvailijoina.

Muita rooleja verkkomaailmassa ovat aineistojen markkinointi, käyttökoulutus ja kaikkinaisten lukutaitojen vahvistaminen.

Kirjasto muodostaa kokoelman, jonka se tarjoaa mahdollisimman näppärästi ja osuvasti asiakkaan käyttöön, opastaen.

Pohjanmaan kautta, osa 3

17 Mar

YKN:n Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hanketta esitteli Leif Storbjörk Pietarsaaren kirjastosta. Selvitystä hoitaa neuvoston digi-työryhmä, jossa Leif on mukana.

Selvityksessä ei tarvitse lähteä täysin puhtaalta pöydältä, vaan Turun ja Helsingin kokeilujen tuloksia voidaan hyödyntää. Näissä on pohjustettu kustannusalan ja kirjastojen yhteistyötä ja mm. testattu erilaisia e-kirjojen lukulaitteita.

Se mikä on selvää, on yhteistyön tarve. Sähköisten sisältöjen käyttöönottoon tarvitaan kansallinen malli, joka on suunniteltava yhdessä. Uusien sisältöjen tarve on sekin tiedossa: nykyinen tarjonta ei vastaa yleisten kirjastojen asiakkaiden tarpeita. Myös tähän pyritään hankkeella vaikuttamaan. Yhteistyötä tullaan tekemään myös FinELibin kanssa, mutta sen muotoja tullaan uudistamaan.

Aihetta käsitellään myös loppuvuodesta ilmestyvässä Kirjastolehden vuosijulkaisussa.

Lisää vuoden 2012 loppuun saakka jatkuvasta hankkeesta: http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/s%C3%A4hk%C3%B6iset-sis%C3%A4ll%C3%B6t-yleisiin-kirjastoihin

Tunnetko tehokäyttäjäsi, kirjasto?

18 Lok

Amerikkalainen Library Journal on julkaissut ensimmäisen neljästä Patron Profiles  -aineiston osasta. Library Patrons and Ebook Usage -rarpotti keskittyy e-kirjan käyttäjiin: keitä he  ovat ja miksi he käyttävät kirjastoa? Raportissa tarkastellaan asiakkaita myös kirjan ostajina. Käytön esteitä ja yllykkeitä käsitellään, samoin kuin sitä, mitä käyttäjät kirjastoissa arvostavat.

Michael Kelley kommentoi omassa arviossaan raportin ’power patron’ -käsitettä. Sillä viitataan asiakkaaseen, joka käyttää kirjaston verkkopalvelua ainakin kerran viikossa. Vaikka tehokäyttäjät muodostivat tarkastelluista asiakkaista vain 20 prosenttia, raportti suosittelee, että heistä huolehdittaisiin asiakkaina erityisen hyvin. Siihen annetaan useita syitä.

Tehokäyttäjistä yli 60 % on hyvätuloisia naisia: puolet käyttäjäryhmästä hankkii vuodessa yli $50,000. – näillä käyttäjillä on siis vaikutusvaltaa ja he ovat hyödyllisiä myös kirjastopalveluiden puolestapuhjina.

Tehokäyttäjät  lukevat huomattavasti enemmän kuin satunnaiset käyttäjät. Tehokäyttäjän keskimääräinen lukuannos vuodessa on 47 nidettä, satunnaiskäyttäjän 18. Tehikset lainaavat vuosittain 42 kirjaa, mikä on seitsenkertainen määrä satunnaisiin käyttäjiin nähden. Lisäksi poweriasiakkaat hyödyntävät laajasti kirjaston palveluita: he lainaavat myös musiikkia, äänikirjoja ja pelejä. Koska osallistuminen on usein kasaantuvaa, nämä tehokäyttäjät myös äänestävät muita useammin vaaleissa ja ovat vakuuttuneempia siitä, että kirjasto tarjoaa verorahoille vastinetta.

Kirjakauppoja ja kustantajia varmasti kiinnostaa tieto, että tutkituista tehiksistä 40 % ilmoitti myöhemmin ostaneensa kirjan, jonka ensin lainasivat kirjastosta. Kaksi kolmannesta hankki kirjakaupoista sellaisten kirjailijoiden teoksia, joiden kirjoja he olivat ensin lainanneet.

Kvartaaleittain ilmestyvien selvitysten tilaajat saavat tietoa muun muassa nuorten aikuisten asenteista ja uusista trendeistä, muussakin kuin lukemisessa. Julkaisut sisältävät tietoa medioiden kehityksestä ja käytöstä sekä asiakkaiden käyttötottumuksista. Parilla sadalla dollarilla pääsee verkossa käsiksi koko vuoden aineistoihin. Löykkiöläisiä amerikkalaisyleisön tutkiminen ei suoranaisesti hyödytä, mutta idea on mielenkiintoinen: ajantasaista, päivittyvää tietoa käyttäjien mieltymyksistä, mediatarjonnan ja -markkinoiden kehityksestä ja asiakkaiden käyttäytymisestä.

Seuraavat osat asiakkaita profiloivien raporttien sarjassa ovat:

Mobile Devices, Mobile Content, and Library Apps (January 2012)

Library Web Sites and Virtual Services (April 2012)

Media Consumption and Library Use (July 2012)

Pienen kirjaston täytyy kuitenkin seurata ympäristöään ja sen heikkoja signaaleja muita kanavia hyödyntäen. Silti Löykkiössä vahän kutkuttaa kysellä tilaajilta, mitä ovat aineistosta saaneet irti.

Michael Kelley: Identifying and Cultivating the ’Power Patron’. Library Journal http://blog.libraryjournal.com/ljinsider/2011/10/17/identifying-and-cultivating-the-power-patron/

Lisätietoa Patron Profiles -raporteista: http://www.thedigitalshift.com/research/patron-profiles/

Painettu kirja: ”Huhut kuolemastani ovat liioiteltuja”

6 Syy

Painetun kirjallisuuden ja sen kustantamisen hiljaista hiipumista on ennustettu jo jonkin aikaa. Guardianissa pari viikkoa sitten ilmestynyt juttu pohtii aihetta kuluneiden kymmenen vuoden perspektiivillä.

Kymmenen vuotta sitten Briteissä myytiin 162 miljoonaa nidettä ja vuonna 2010 229 miljoonaa. Kappalemäärissä laskettuna painetun aineiston myynti siis nousi internetin ja online-pelien nousun rinnalla 42%. Myynnin arvo on myös kasvanut samana aikana 36% – lasten ja nuorten fiktion myynti jopa kaksinkertaistui kymmenvuotiskaudella, aikuisten kaunon nousu punnilla mitattuna oli 44%.

Suunta on kuitenkin toinen, kun verrataan kuluvan vuoden elokuun puolen välin lukuja vastaaviin vuotta aikaisempiin.  Myynti oli laskenut 6% (nidemäärät) tai 4% (punnat), mittarista riippuen.

Lloyd Shepherd, Simon & Schusterilla esikoisteoksensa pian julkaiseva kirjalija, kysyy  Guardianissa ilmestyneessä jutussaan, täyttävätkö e-kirjat edellä mainitun gäpin?  Arvaus ei ole kovin villi.  Toukokuussa Kuluttaja-lehti Which uutisoi, että e-kirjojen myynti kasvoi viime vuoden aikana Iso-Britanniassa 300 %, neljästä miljoonasta punnasta kuuteentoista.

Suomessa e-kirjojen myynti on vielä ”tien aurausta lumihankeen”. Löykkiöläiset tykkäävät edellen painetusta aineistosta, mutta toimivat myös mielellään lumiaurojen apulaisina.

  • Ebooks sales in UK up to £16 in 2010.  Which 3.5.2011

http://www.which.co.uk/news/2011/05/ebooks-sales-in-uk-up-to-16-million-in-2010-252453/

  • ”E-kirjojen myynti on vielä tien aurausta lumihankeen”. Tekniikka ja talous 2.9.2011

http://www.marmai.fi/uutiset/quotekirjojen+myynti+on+viela+tien+aurausta+lumihankeenquot/a679437

  • Shepherd, Lloyd: The Death of books has been greatly exaggerated. Guardian 31.8.2011

http://www.guardian.co.uk/books/2011/aug/30/death-books-exaggerated?CMP=twt_gu

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 25 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: